Viimeisin julkaistu artikkeli: 29.12.2022, id 10774 ja
pääkirjoitus id 10797

Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997

Päätoimittajalta

artikkeli 6231, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Hyvä metsänhoito on osa metsäsektorin kilpailukykyä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli 6231. https://doi.org/10.14214/ma.6231
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 6473, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Metsien kehityksen ennustaminen|305-306. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli 6473.
Näytä lisätiedot | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 6514, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Metsäsertifiointi metsätalouden ympäristöpolitiikan välineenä|163-164. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli 6514.
Näytä lisätiedot | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 6353, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Puun laatu – tuoteseloste vai puun ominaisuuksien viisasta käyttöä?|3-4. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6353.
Näytä lisätiedot | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6235, Tutkimusartikkeli
Martti Saarilahti. Yksinkertaisen heiluntamallin soveltuvuus traktorin esteenylityksen kuvaukseen|493-504. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli 6235. https://doi.org/10.14214/ma.6235
Original keywords: mallit; maastoliikkuvuus; heilunta
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Artikkelissa tarkastellaan yksinkertaisten, staattisten, tasogeometristen mallien soveltuvuutta traktorin heilunnan mallittamiseen. Maataloustraktorin taka-akselin heiluntaa mitattiin maastokokeissa ajamalla eri nopeuksilla kolmen eri korkuisen kiven yli. Kokeessa vaihdeltiin myös rengaspainetta. Ylitys videoitiin, ja videokuvalta määriteltiin akselin liikerata. Mitatut ja yksinkertaisilla tasomalleilla lasketut heilunnat olivat lähellä toisiaan, ja akselin liikerata noudatti teoreettista mallia noin nopeuteen 1,5 m/s saakka. Suuremmilla nopeuksilla renkaaseen kohdistuvat dynaamiset kuormat tulevat merkittäviksi, jolloin staattisten mallien soveltuvuus huononee. Mallilla laskettu akselin kiihtyvyys on samaa luokkaa kuin mitattu, ja mallin antama informaatio esteen muodon ja korkeuden vaikutuksesta vastaa hyvin havaittua. Heilunnan mallituksen kehittämistä kannattaa jatkaa, koska maastokokeiden määrää voidaan oleellisesti pienentää.

  • Saarilahti, Sähköposti: martti.saarilahti@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6234, Tutkimusartikkeli
Seppo Rouvinen, Annika Kangas, Matti Maltamo. Männikön laatujakauman kuvaaminen oksarajatiedon avulla kuvioittaisessa arvioinnissa|477-492. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli 6234. https://doi.org/10.14214/ma.6234
Original keywords: metsäninventointi; mänty; laatu; oksikkuus; dynaaminen optimointi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten kuvioittaisessa metsänarvioinnissa käyttökelpoisten menetelmien hyvyyttä männyn ulkoisen oksikkuuden huomioon ottamisessa. Oksikkuustunnuksista käsiteltiin rungon laatuun vaikuttavista tekijöistä alimman kuolleen oksan (kuivaoksaraja) ja elävän latvusrajan (latvusraja) korkeutta. Ko. oksarajatunnusten sekä puun rinnankorkeusläpimitan ja pituuden avulla rungot arvoapteerattiin dynaamisella optimoinnilla käyttäen laatuluokkina ulkoisesti oksatonta (I-laatu), terveoksaista (II-laatu) ja kuivaoksaista (III-laatu) laatua.

Tutkimus jakautui kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa koealojen läpimittajakauma muodostettiin Weibull-jakauman avulla, estimoitiin jakauman puille pituudet, kuivaoksa- ja latvusrajat ja optimoitiin rungot. Lopuksi laskettin hehtaarikohtaiset tunnukset. Aineistona oli 65 VAPU (Valtakunnallinen puututkimus) -koealaa. Toisessa osassa simuloitiin kahteen metsikköön (Jaamankangas, Kontiolahti ja Mekrijärvi, Ilomantsi) relaskooppikoealoja, joissa kokeiltiin erilaisten mittausyhdistelmien ja koealojen lukumäärän vaikutusta eri laatuluokkien hehtaarikohtaisiin tuloksiin.

Rungon tukkiosan jakaminen eri laatuluokkiin onnistui tarkastellussa tilanteessa harhattomimmin menetelmällä, jossa koealan keskipuun oksarajatunnukset yleistetään suoraan kaikille koealan puille. Kokeillut mallit sekä kuivaoksa- että latvusrajalle osoittautuivat epätarkoiksi kalibrointienkin jälkeen. Koealojen lukumäärän vaikutus tulosten tarkkuuteen riippui käytetystä menetelmästä.

  • Rouvinen, Sähköposti: seppo.rouvinen@forest.joensuu.fi (sähköposti)
  • Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6233, Tutkimusartikkeli
Tenho Hynönen, Timo Saksa. 1970- ja 1980-luvuilla tehtyjen pellonmetsitysten onnistuminen Pohjois-Karjalassa|455-476. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli 6233. https://doi.org/10.14214/ma.6233
Original keywords: kuusi; mänty; rauduskoivu; kivennäismaapellot; turvemaapellot
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkasteltiin 1970- ja 1980-luvuilla toteutettujen pellonmetsitysten onnistumista sekä kivennäis- että turvemaapelloilla. Metsityspuulajeina olivat mänty ja kuusi turvemaapelloilla sekä em. lisäksi rauduskoivu kivennäismaapelloilla. Kaikkiaan tutkittuja taimikoita oli 108 kpl. Pelloista suurin osa oli raivattu mustikkaisista tai sitä viljavammista metsämaista.

Kivennäismaapelloilla metsitystulos oli parempi kuin turvemaapelloilla. Turvemaapeltojen männiköissä kasvatuskelpoisia istutustaimia oli keskimäärin 800 kpl/ha, kun niitä kivennäismaapelloilla oli yli 1 500 kpl/ha. Kuusikoissa vastaavat tiheydet olivat 1 700 ja 1 400 kpl/ha. Koivikoissa kasvatuskelpoisten taimien määrä oli eri ikäluokissa keskimäärin 1 000 kpl/ha. Luontaisilla havupuilla ei ollut metsitystulokseen vaikutusta, mutta hieskoivu paransi turvemaapeltojen metsitystulosta.

Hitaammasta alkukehityksestä huolimatta kuuset saavuttivat kivennäismaapelloilla lähes mäntyjen pituuden (7–8 m) 19 vuoden iällä. Vastaavalla iällä koivikot olivat lähes 13-metrisiä. Turvemaapelloilla männyn pituuskehitys vastasi lähes kivennäismaapeltojen männiköiden kehitystä. Sen sijaan turvemaapeltojen kuusikoiden pituus oli 19 vuoden iällä vain puolet kivennäismaapeltojen kuusikoiden pituudesta. Kuusikoiden ja männiköiden tilavuusero oli kivennäismaapeltojen ja turvemaapeltojen välillä pituuskehitystäkin suurempi. Parhaiten onnistuneissa vanhimmissa metsityskohteissa puuston tilavuus ylitti 100 m3/ha. Runkomutka oli yleisin laatua heikentävä tekijä sekä männyllä että koivulla. Männyn sahauskelpoisuutta heikentäviä vikoja oli yli 80 %:lla istutusmännyistä. Turvemaapeltojen kuusikoissa erilaisia latvavaurioita esiintyi 80 %:lla rungoista.

  • Hynönen, Sähköposti: tenho.hynonen.psmk@pp.kolumbus.fi (sähköposti)
  • Saksa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6232, Tutkimusartikkeli
Pentti Niemistö. Ensiharvennuksen ajankohdan ja voimakkuuden vaikutus istutetun rauduskoivikon kasvuun ja tuotokseen|439-454. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli 6232. https://doi.org/10.14214/ma.6232
Original keywords: ensiharvennus; tuotos; koivu; Betula pendula; kasvu; harvennusaste; valtapituus; latvus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Istutettujen rauduskoivikoiden ensiharvennusreaktiota tutkittiin 17 kestokokeessa, joissa jäävän puuston pohjapinta-ala oli harvennuksen jälkeen 50, 65 ja 80 prosenttia harventamattomasta kontrollista.

Harventamisen seurauksena puuston hehtaarikohtainen tilavuuskasvu aleni, vaikka yksittäiset koivut lisäsivät paksuuskasvuaan voimakkaasti. Tämä harvennusreaktio vastasi ensimmäisellä 5-vuotiskaudella noin 20 % suuruisen puustopääoman vähennyksen mukana menetettyä kasvupotentiaalia. Eniten suhteellista kasvuaan paransivat jäävän puuston pienimmät puut. Järeän koivun kasvatuksen kannalta oli kuitenkin merkittävää, että myös koivikon suurimmat puut lisäsivät voimakkaan harvennuksen jälkeen paksuuskasvuaan noin 30 %. Näin ollen viljavien kasvupaikkojen rauduskoivikoille suositellaan voimakasta ensiharvennuskäsittelyä. Tulosten mukaan rauduskoivun kasvu puutasolla lisääntyi pudotettaessa puustopääoma 65 %:n tasolta 50 %:n tasolle ja edelleen kolmannekseen harventamattomasta, joten hyvinkin voimakkaat käsittelyt voivat olla perusteltuja. Koivun pituuskehitys kuitenkin hidastui näin voimakkaan harvennuksen seurauksena.

Tiheydessä 1 600 kpl/ha kasvavan rauduskoivikon ensiharvennus kannattaa tehdä aikaisintaan 14 metrin valtapituudessa. Harventamattoman koivikon latvukset supistuvat tässä vaiheessa nopeasti, joten aikaa järkevälle ensiharvennukselle on korkeintaan 4–5 vuotta ja tiheämmässä koivikossa tätäkin vähemmän. Taimikonharvennus on tarpeellinen mikäli runkoluku on 2 500 kpl tai enemmän.

  • Niemistö, Sähköposti: pentti.niemisto@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6477, Tutkimusartikkeli
Ari Keskimölö, Juha Malinen. Lapin metsänkäyttöskenaarioiden energiapuukertymät|375-388. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli 6477. https://doi.org/10.14214/ma.6477
Original keywords: Valtakunnan metsien inventointi; energiapuu; energiapuun korjuun kannattavuus; työllisyys
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa arvioidaan Lapin metsästrategiatyöryhmän esittämien metsänkäyttöskenaarioiden toteutumisen vaikutukset energiapuun korjuumahdollisuuksiin seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana Koillis-Suomen ja Lapin metsälautakuntien alueella. Laskelmat tehtiin MELA-ohjelmistosta energiapuulaskentaan kehitetyllä versiolla. Tulokset laskettiin kahdelle talousskenaariolle, monikäyttöskenaariolle ja luonnonsuojeluskenaariolle neljällä vaihtoehtoisella energiapuun hinnalla (45, 55, 65 ja 85 mk/MWh) käyttöpaikalla.

Maksimihinnalla 45 mk/MWh energiapuun korjuu ei ollut kannattavaa. Maksimihinnoilla 55–85 mk/MWh talousskenaarioiden energiapuukertymä oli 0,6–1,2 milj. m3/v. Monikäyttöskenaariossa energiapuukertymät olivat vastaavilla hinnoilla 0,5–1,1 milj. m3/v ja luonnonsuojeluskenaariossa 0,5–0,9 milj. m3/v. Männyn ja kuusen osuus energiapuukertymistä oli yhteensä vähintään 80 %. Lämpöarvoltaan parhaan puulajin, koivun, osuus oli suurimmillaan 19 %. Energiapuukertymät koostuivat pääasiassa mänty- tai kuusivaltaisilta päätehakkuualoilta korjattavista hakkuutähteistä. Energiapuun korjuuala oli suurimmillaan runsaat 35 000 ha.

Energiapuu tarjoaa tulevaisuudessa merkittävän mahdollisuuden energiantuotannossa. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että energiapuun käyttöä Lapissa ei rajoita tulevaisuudessa niinkään metsien käyttö, vaan ennen kaikkea energiapuusta maksettava hinta.

  • Keskimölö, Sähköposti: ari.keskimolo@tapio.mailnet.fi (sähköposti)
  • Malinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6476, Tutkimusartikkeli
Pentti Niemistö, Piia Hukki, Erkki Verkasalo. Kasvupaikan ja puuston tiheyden vaikutus rauduskoivun ulkoiseen laatuun 30-vuotiaissa istutuskoivikoissa|349-374. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli 6476. https://doi.org/10.14214/ma.6476
Original keywords: koivu; Betula pendula; pellonmetsitys; maalaji; runkomuoto; oksa; vika; kasvupaikka; runkoluku
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Samanikäisten rauduskoivujen pituus ei eronnut pelto- ja metsämailla, mutta läpimitta oli peltomailla keskimäärin 1 cm suurempi. Metsämailla istutuskoivut olivat lähes kaikilta laatuominaisuuksiltaan parempia kuin peltomailla. Vain alaoksien kuivumisessa ja karsiutumisessa ei ollut eroa. Peltokoivujen paksummat oksat ja voimakkaampi kapeneminen selittyivät vain osittain puiden nopeammalla paksuuskasvulla. Pintaviat ja mutkaisuus olivat yleisempiä peltomailla, mutta pystyoksia esiintyi vähän enemmän metsämailla. Tyvimutkia, lenkoutta ja halkeamia oli metsä- ja peltomailla yhtä paljon. Metsämaiden istutuskoivuissa oli vikoja yhtä paljon tai vähemmän kuin aikaisemmin tutkituissa luonnonkoivuissa. Nopeamman kasvun takia istutuskoivujen oksat olivat paksumpia, mutta tyviosan karsiutumisessa ei ollut suurta eroa.

Hienojen lajitteiden lisääntyminen maassa vähensi koivun runkomuotovikoja, mutta lisäsi rungon kapenemista ja hidasti alaoksien karsiutumista. Lajittunut hietamaa ja toisaalta hiekkamoreeni osoittautuivat oksaisuuslaadun kannalta parhaiksi kasvupaikoiksi rauduskoivulle, mutta tyvimutkia ja lenkoutta niillä esiintyi tavallista enemmän. Kasvun kannalta moreenimaat olivat edullisimpia. Hiesu- ja savimaat olivat sekä kasvun että oksaisuuden suhteen muita kivennäismaita heikoimpia. Suuri orgaanisen aineksen osuus kivennäismaassa edisti koivun paksuuskasvua, mutta lisäsi oksaisuutta ja haaraisuuta. Maalaji vaikutti koivun kasvuun ja laatuun enemmän metsämailla kuin peltomailla.

Rauduskoivun nopea pituuskehitys vähensi koivun oksaisuutta ja paransi ruunkomuotoa, mutta lisäsi hiukan lenkoutta ja tyvimutkaisuutta. Myös kasvatustiheyden kohoaminen paransi koivun laatua vähentämällä rungon kapenemista ja edistämällä alaoksien kuolemista. Saman paksuisten puiden oksanpaksuus aleni runkoluvun kohotessa metsämailla, mutta peltomailla eroa ei havaittu. Harvennusten viivästyminen hidasti kuivien oksien karsiutumista ja supisti elävää latvusta. Tyvimutkia, lenkoutta ja halkeamia esiintyi tiheissä koivikoissa vähemmän kuin harvoissa.

  • Niemistö, Sähköposti: pentti.niemisto@metla.fi (sähköposti)
  • Hukki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Verkasalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6475, Tutkimusartikkeli
Sauli Valkonen. Viljelykuusikoiden alkukehityksen malli|321-347. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli 6475. https://doi.org/10.14214/ma.6475
Original keywords: kuusi; metsänviljely; tuotos; kasvu; Picea abies; kuolleisuus; malli; kokojakauma; taimikon käsittely
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa laadittiin kangasmaiden puhtaiden, ilman sekapuuston tai tuhojen aiheuttamia häiriöitä kasvaneiden 0,5–10 m valtapituisten viljelykuusikoiden alkukehitystä kuvaava malliperhe. Siihen kuuluvat yksittäisten kasvatuskelpoisten kuusten pituus- ja paksuuskasvun ja kuolemistodennäköisyyden mallit sekä metsikön valtapituuskehityksen, pituusjakauman ja läpimitan mallit. Tutkimusaineisto koostui 36 tuoreen ja lehtomaisen kankaan istutusmetsiköstä, jotka sijaitsivat tasaisesti Suomen alueella pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Kesto- ja kertakoealoina mitatut metsiköt oli valittu osin subjektiivisesti, osin monivaiheisella otannalla. Niiden ikä vaihteli tutkimusjakson lopussa 11–36 vuoden, valtapituus 1,5–10,8 m ja kasvatuskelpoisten taimien runkoluku 933–3 560 kpl ha–1 välillä. Aineistosta puuttuivat epäonnistuneet viljelykset. Mallit testattiin riippumattomalla aineistolla. Mallien mukaista puuston kehitystä verrattiin kasvu- ja tuotostaulukoiden ja varttuneiden viljelykuusikoiden kasvumallien mukaiseen kehitykseen.

  • Valkonen, Sähköposti: sauli.valkonen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6474, Tutkimusartikkeli
Jouni Väkevä, Katriina Lipponen. Yksityismaiden metsätuhot vuosina 1992–93 ja metsätuhorekisteri|307-319. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli 6474. https://doi.org/10.14214/ma.6474
Original keywords: metsätuhot; tietojärjestelmät; seuranta; tietokannat; metsäsuunnitelmat
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Metsätuhorekisterin käyttötarkoituksena on toimia eri lähteistä koottujen tuhohavaintojen keskusrekisterinä, josta voidaan tulostaa karttapohjaista tietoa tuhojen esiintymisestä ja merkityksestä. Rekisteri toteutettiin relaatiotietokantana, ja aineiston visualisointia varten rakennettiin paikkatietojärjestelmäsovellus. Tuhojen määrää tarkasteltiin metsälautakunnissa v. 1992–93 tehtyjen havaintojen perusteella. Tutkitun alueen osuus Suomen metsämaan kokonaispinta-alasta oli v. 1992 3,2 % ja v. 1993 3,9 %. Tuhoja havaittiin v. 1992 1,4 %:lla ja v. 1993 1,1 %:lla inventoidusta pinta-alasta. Yleisimpiä tuhonaiheuttajia olivat hirvi ja lahottajasienet. Tuloksia voidaan pitää aliarviona tuhojen todellisesta määrästä, mikä johtuu mm. tuhojen kirjaamiskäytännöstä. Metsäsuunnittelusta saadaan tuhojen seurantaan soveltuvaa aineistoa koko maan alueelta vuosittain ja suhteellisen lyhyellä viiveellä, mikä on merkittävä etu verrattuna muista lähteistä saatavaan tietoon.

  • Väkevä, Sähköposti: jouni.vakeva@metsateho.fi (sähköposti)
  • Lipponen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6519, Tutkimusartikkeli
Anssi Ahtikoski. Siemenviljelyssiemenen käytön kannattavuus männyn kylvössä|239-252. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli 6519. https://doi.org/10.14214/ma.6519
Original keywords: kannattavuus; kylvö; jalostushyöty; nykyarvo; siemenviljelyssiemen
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa selvitettiin siemenviljelyssiemenen käytön kannattavuutta männyn kylvössä. Siemenviljelyssiemenellä kylvetyssä metsikössä hakkuutulojen nykyarvo on suurempi kuin tavallisella metsikkökeräyssiemenellä kylvetyssä metsikössä. Toisaalta siemenviljelyssiemenen hehtaarikohtaiset kylvökustannukset ovat kalliimmat kuin käytettäessä tavallista siementä. Tässä vertailtiin siemenviljelyssiemenellä kylvetyn metsikön hakkuutulojen nykyarvoa siemenviljelyssiemenen kylvökustannuksiin. Vertailussa käytettiin kolmea laskentakorkokantaa: 3, 5 ja 8 prosenttia.

Jalostushyödyt laskettiin MELA-simuloinnilla siten, että vuotuisen kasvun tasokerrointa muutettiin 3, 7 ja 10 prosenttia. Nämä prosentit indikoivat jalostushyödylle oletettuja vaihtoehtoisia tasoja. Vuotuisen kasvukertoimen muuttaminen aiheutti sen, että tavallisella siemenellä kasvatettuun metsikköön verrattuna muuttuivat sekä harvennusajankohdat että hakkuukertymät. Samalla vaikutettiin metsikön rakenteeseen. Laskelmat tehtiin puolukkatyypin mäntymetsille ja neljälle Metsähallituksen alueelle.

Jokaisella neljällä alueella todettiin siemenviljelyssiemenen käyttö puolukkatyypin metsikössä kannattavaksi, kunhan jalostushyöty on vähintään 3 prosenttia ja laskentakorko 3 prosenttia. Oletuksena tällöin on, että siemenviljelyssiemenen kylvökustannukset ovat noin 150–250 markkaa kalliimmat hehtaarilla. Hämeenlinnan ja Jyväskylän alueilla siemenviljelyssiemenen käyttö männyn kylvössä oli kannattavaa jopa 5 prosentin laskentakorolla, jalostushyödyn ollessa 3 prosenttia.

  • Ahtikoski, Sähköposti: ahtikos@maila.jyu.fi (sähköposti)
artikkeli 6518, Tutkimusartikkeli
Jyrki Kangas, Ari Mononen. Ekologiseen asiantuntemukseen perustuvan numeerisen mallin tuottaminen metsäalueen biodiversiteetin arviointiin|225-238. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli 6518. https://doi.org/10.14214/ma.6518
Original keywords: metsäsuunnittelu; biodiversiteetti; asiantuntemus; delfi; heuristiikka; mallinnus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa esitetään delfi-tekniikan ja HERO-nimisen heuristisen optimointimenetelmän tavoiteanalyysiosan yhteiskäyttöön perustuva ekologisen biodiversiteettiasiantuntemuksen mallintamismenetelmä. HEROssa sovellettua tiedustelutekniikkaa käytetään menetelmässä delfin iteratiivisuusperiaatteen mukaisesti. Delfi-tekniikka muodostaa menetelmän lähestymistavan asiantuntemuksen kokoamiseen ja mallinnusprosessin kehikon. HEROn tiedustelutekniikka tuo menetelmään analyyttisen otteen, joka delfistä itsessään puuttuu. Esitetyllä menetelmällä tuotettu malli voidaan sellaisenaan integroida metsäsuunnittelun optimointilaskelmiin.

Ekologisen asiantuntemuksen mallinnuksen tarkoitus on helpottaa ekologisen tietämyksen akuuttia tarvetta ja empiirisen tutkimuksen tuottamien, suunnittelulaskelmissa käyttökelpoisten mallien puutetta nopealla ja halvalla tavalla. Mitä tahansa asiantuntemusaineistoon pohjautuvaa mallia on perusteltua käyttää vain kunnes riittävään empiiriseen aineistoon pohjautuvat luotettavammat mallit ovat valmiit.

Kaikkiaan 11 asiantuntijalta tiedusteltiin näkemykset biodiversiteetin komponenttien tärkeyksistä tietyn metsäalueen monimuotoisuuden vaalimisessa sekä alueen hyvyyden muutoksesta komponenttien arvojen muutoksen funktiona. Asiantuntijat olivat huomattavan erimielisiä siitä, mikä on tärkeää alueen hoidossa ja käytössä biodiversiteetin vaalimisen näkökulmasta. Mallinnusprosessin aikana näkemykset lähenivät jossain määrin toisiaan, mutta yhteisesti hyväksyttävän kompromissin löytäminen ei ollut mahdollista. Tulos ilmentää yhteisesti hyväksytyn biodiversiteettimittarin puutetta sekä subjektiivisen harkinnan osuutta biodiversiteettiarvioinneissa toistaiseksi.

Sovellus oli menetelmän ensimmäinen kokeilu. Menetelmä osoittautui kehityskelpoiseksi, joskin jatkokehittelyä tarvitsevaksi. Menetelmän jalostaminen on tarpeen erityisesti mallinnusprosessin loppuvaiheessa sellaisia tilanteita varten, missä asiantuntijoiden yhteisen näkemyksen löytäminen on vaikeaa.

  • Kangas, Sähköposti: jyrki.kangas@metla.fi (sähköposti)
  • Mononen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6517, Tutkimusartikkeli
Eero Mattila. Poronhoitoalueen etelä- ja keskiosien talvilaiduntunnukset metsäositteissa puuston ikäluokittain 1980-luvun alussa|201-223. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli 6517. https://doi.org/10.14214/ma.6517
Original keywords: Valtakunnan metsien inventointi; porojen talvilaitumet; naavat ja lupot; metsälauha; jäkälät; metsien ikärakenne; laidunarviointi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa tarkastellaan laidun- ja metsikkötunnusten välistä yhteyttä aineistossa, joka mitattiin 1980-luvun alussa poronhoitoalueen etelä- ja keskiosista. Alueen talvilaitumien pinta-ala on 4,8 milj. ha ja näytteen koko on 6 245 koealaa. Tutkimusalue jaetaan etelä-pohjoissuunnassa kolmeksi osa-alueeksi gradientin saamiseksi esiin. Tarkastelua varten muodostetaan ensin metsäositteita kasvupaikan ja vallitsevan puulajin perusteella. Puustoiset ositteet jaetaan edelleen ikäluokkiin puuston iän perusteella. Laiduntunnusten ja puuston iän välinen yhteys esitetään graafisesti. Tarkastelu koskee lupon, metsälauhan ja poronjäkälien esiintymisrunsautta.

Tuoreiden maiden kuusikot ovat parhaita luppometsiä. Myös metsälauhaa on tuoreilla mailla eniten. Luppo lisääntyy ja metsälauha vähenee metsikön ikääntyessä. Luppo häviää pääosin tai kokonaan metsikköä uudistettaessa, mutta metsälauhan määrä moninkertaistuu pian toimenpiteen jälkeen. Poronjäkäliä on eniten mäntyvaltaisissa metsissä kuivahkoilla ja kuivilla mailla. Jäkälä runsastuu selvästi metsikön ikääntyessä vain parhailla jäkälämailla tutkimusalueen pohjoisimmassa osassa. Metsänuudistaminen vähentää jäkälää. Poronjäkälien määrän alenemisella uudistushakkuissa on käytännön merkitystä vain parhailla jäkälämailla.

Kasvupaikkajakauma, puuston rakenne, metsien käsittely, laidunpaine ja laidunnuskäytäntö yhdessä synnyttävät alueellisia eroja talvilaitumissa. Laiduntilanne on paras tutkimusalueen pohjoisimmassa osassa, missä esiintyy selvästi eniten sekä luppoa että jäkälää. Jäkälän määrä on yhteydessä puuston ikään vain pohjoisen osa-alueen parhailla jäkälämailla. Sen sijaan lupon ja metsälauhan yhteys puuston ikään on kiistaton koko tutkimusalueella. Metsien ikärakenteen muutokset vaikuttavat porojen talviravintotilanteeseen sekä määrällisesti että laadullisesti. Puuntuotannon suuren merkityksen takia ikärakenteen manipulointi porojen talviravintotilanteen parantamiseksi ei ole taloudellisesti perusteltavissa.

  • Mattila, Sähköposti: eero.mattila@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6516, Tutkimusartikkeli
Tenho Hynönen. Turvemaapeltojen metsitystulos Pohjois-Savossa|181-199. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli 6516. https://doi.org/10.14214/ma.6516
Original keywords: kuusi; mänty; kasvupaikka; pallekyntö; ojitusmätästys; metsitystulos
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa selvitettiin turvemaapelloille perustettujen mänty- ja kuusitaimikoiden tilaa Pohjois-Savossa. Mäntytaimikoita oli 44 kpl ja kuusitaimikoita 26 kpl. Pallekyntö ja mätästys olivat pääasialliset muokkausmenetelmät. Iältään taimikot olivat 4-, 9-, 14- ja 19-vuotiaita. Pelloista 50 oli raivattu korvista ja 20 rämeistä. Metsitysaloista 2/3 luokitettiin viljavuudeltaan mustikkaisiksi tai ruohoisiksi. Turvekerroksen paksuus oli 4/5:lla metsityskohteista vähintään 70 cm.

Männyn viljelytulos oli selvästi huonompi kuin kuusen. Kasvatuskelpoisia istutusmäntyjä oli inventointihetkellä elossa pallekynnetyillä pelloilla keskimäärin 830 kpl/ha ja mätästetyillä 690 kpl/ha, kuusikoissa vastaavat istutuskuusten määrät olivat 1 310 kpl/ha ja 1 680 kpl/ha. Mätästetyille pelloille perustetuissa männiköissä myös kasvatuskelpoisten taimien kokonaismäärä oli alhaisempi kuin pallekynnetyille pelloille perustetuissa taimikoissa. Sen sijaan kuusikoiden taimimäärissä ei ollut muokkaustapojen välillä merkittävää eroa. Kasvatuskelpoisten istutusmäntyjen määrä oli yhdeksän vuoden kuluessa vakiintunut noin 700:aan ja kuusten noin 1 400 taimeen hehtaarilla, ja sillä tasolla taimimäärät näyttivät pysyvän myöhemminkin. Pallekynnetyillä pelloilla luontaisia hieskoivuja oli enemmän kuin mätästetyillä aloilla. Hieskoivujen määrä väheni viljavuuden parantuessa. Luontaisilla havupuilla ei ollut merkitystä metsitystulokseen. Viljelytaimien pituuskehitys oli pallekynnetyillä pelloilla keskimäärin nopeampaa kuin mätästetyillä. Istutusmäntyjen tekninen laatu oli huono.

  • Hynönen, Sähköposti: tenho.hynonen.psmk@pp.kolumbus.fi (sähköposti)
artikkeli 6515, Tutkimusartikkeli
Tenho Hynönen, Timo Saksa. Metsitystulos Pohjois-Savon kivennäismaapelloilla|165-180. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli 6515. https://doi.org/10.14214/ma.6515
Original keywords: kuusi; mänty; rauduskoivu; pellonmetsitys; tekninen laatu; tuhot; viat
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin 9-, 14- ja 19-vuotiaiden koivun-, kuusen- ja männynviljelyjen onnistumista kivennäismaapelloilla. Inventoitu otos koostui 27 männiköstä, 24 kuusikosta ja 12 rauduskoivikosta. Metsityksen yhteydessä pellot oli pääosin pallekynnetty; joka viides pelto oli muokkaamatta.

Kasvatuskelpoisen puuston keskimääräinen runkoluku männiköissä oli 1 300 kpl/ha, kuusikoissa 1 700 kpl/ha ja koivikoissa 1 200 kpl/ha. Männiköissä 75 %, kuusikoissa 80 % ja koivikoissa yli 90 % kasvatettavasta puustosta oli viljelytaimia. 9-vuotiaissa metsityksissä kasvatuskelpoisten taimien määrä oli lähes poikkeuksetta alle 1 600 kpl/ha. 14-vuotiaissa kuusikoissa ja koivikoissa sekä 19-vuotiaissa kuusikoissa runkoluku oli vähintään joka toisessa metsityksessä yli 1 600 kpl/ha. Koivikot ja parhaat kuusikot olivat saavuttaneet 19 vuoden aikana ensiharvennusvaiheen.

Viljelymäntyjen ja -kuusten keskipituus oli 7 ja koivujen 13 metriä 19-vuotiaana. Puuston tilavuuden kehitys oli nopein koivikoissa. Vanhimmissa koivikoissa, joista osaa oli jo ensiharvennettu, puuta oli yli 80 m3/ha, kuusikoissa 60 m3/ha ja männiköissä lähes 60 m3/ha. Tekniseltä laadultaan istutusmännyt olivat huonoja, vain 10 % niistä luokiteltiin normaaleiksi.

  • Hynönen, Sähköposti: tenho.hynonen.psmk@pp.kolumbus.fi (sähköposti)
  • Saksa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6357, Tutkimusartikkeli
Mikko Jokinen, Jussi Heinonsalo, Jesse Mether, Tiina Saario. Sysmän yksityismetsänomistajien suhtautuminen metsäluonnon suojeluun ja hoitoon|49-61. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6357. https://doi.org/10.14214/ma.6357
Original keywords: metsänomistajat; ympäristönsuojelu; Sysmä; metsänhoitosuositukset; aineettomat arvot
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin Sysmän yksityismetsien omistajien suhtautumista maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön laatimiin, ympäristönäkökulmat huomioon ottaviin metsänhoito-ohjeisiin. Tämän lisäksi selvitettiin metsänomistajien metsiin liittämiä aineettomia merkityksiä sekä suhdetta luontoon. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä.

Tutkimuksen mukaan taloudellinen turvallisuus ja puunmyyntitulot ovat selkeästi metsänomistuksen tärkein tavoite Sysmässä. Taloudellisten arvojen korostaminen ei kuitenkaan poissulje täysin muita näkökulmia, ja metsänomistajat suhtautuvatkin varsin myönteisesti uusiin toimenpide-ehdotuksiin. Varauksellisempia erilaisia suojeluehdotuksia kohtaan olivat nuoret ja suurien tilojen omistajat. Haluttomuutta metsäluonnon suojeluun saattaa nostattaa myös suojelumenettely; Sysmässä näin on käynyt esimerkiksi valkoselkätikan suojelun kohdalla.

Tutkimuksen mukaan sysmäläiselle metsänomistajalle metsä on olennainen osa kodin ympäristöä ja maisemaa sekä paikka, josta voi tarpeen tullen hakea mielenrauhaa. Ahdistavaksi tai pelottavaksi paikaksi metsän koki kymmenesosa vastaajista.

  • Jokinen, Sähköposti: mikko.jokinen@metla.fi (sähköposti)
  • Heinonsalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mether, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Saario, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6356, Tutkimusartikkeli
Timo Kärki. Sahauskelpoisen erikoispuun laatuvaatimukset ja käyttö Savo-Karjalan alueella|37-48. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6356. https://doi.org/10.14214/ma.6356
Original keywords: erikoispuulaji; puupörssi; laatuvaatimukset
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa on analysoitu Suomessa vähemmän käytettyjen puulajien, ns. erikoispuulajien, laatu- ja mittavaatimuksia sekä käyttöä Savo-Karjalan alueella. Työssä käsitellyt puulajit ovat laadukas mänty, kuusi ja koivu sekä lehtikuusi, kataja, haapa, leppä, pihlaja ja Suomessa luontaisena kasvavat jalot lehtipuut.

Erikoispuulajeille muodostettiin Savo-Karjalan alueelle tehdyn yrityskyselyn perusteella kolmiluokkainen laatu- ja mittaluokittelu (luokat A, B ja C). Laatuluokittelussa on käytetty sanallista arviointia vikaisuuksien määrittelyssä ja mittavaatimuksissa on annettu kussakin luokassa minimiläpimitta- ja minimipituusvaatimukset tavaralajimenetelmällä valmistetulle erikoispuutavaralle.

Yrityskyselyn tulosten perusteella suhtautuminen erikoispuun käyttöön Savo-Karjalassa on positiivisen kiinnostunutta. 70 % kyselyyn vastanneista yrittäjistä on kiinnostunut laajentamaan tuotantoaan erikoispuulajeihin, jos niitä on vain saatavissa. Kiinnostavimmat puulajit ovat leppä sekä haapa. Pääkomponenttianalyysilla saatiin neljä erilaista tekijää, jotka ovat ratkaisevia erikoispuun käytön aloituksessa tai käytön lisäämisessä (uusi tuotantomahdollisuus, erikoispuunhankinta, markkinat, kehittämisprojektit). Vastanneet yrittäjät haluavat kehittää puunhankintaansa tulevaisuudessa omana hankintanaan tai metsänomistajan suoraan toimittamana.

  • Kärki, Sähköposti: timo.karki@forest.joensuu.fi (sähköposti)
artikkeli 6355, Tutkimusartikkeli
Kari Pasanen, Veijo Vesterlin, Ari Keskimölö, Janne Soimasuo, Timo Tokola. Alueellisten energiapuuvarojen analysointimenetelmä|25-35. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6355. https://doi.org/10.14214/ma.6355
Original keywords: energiapuu; paikkatietojärjestelmät; hakkuutähde
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa kehitettiin kuviokohtaisiin metsäsuunnitelmatietoihin, kuviokarttoihin, digitaaliseen tiestöaineistoon ja yleiskarttaan perustuva energiapuuvarojen analysointimenetelmä, jolla voidaan tarkastella teknisten ja taloudellisten rajoitteiden vaikutuksia energiapuukertymiin esimerkiksi kuntatasolla. Menetelmässä metsä- ja kaukokuljetusmatkat lasketaan paikkatietojärjestelmällä ja energiapuuvaroja analysoidaan energiapuutietokannan avulla. Tietokantasovelluksella lasketaan kuviokohtaiset energiapuukertymät ja kustannukset sekä tuotetaan yhteenvetoraportit. Kehitetyssä sovelluksessa ja esimerkkilaskelmissa tarkastellaan päätehakkuiden hakkuutähdettä, ensiharvennusmänniköistä integroidulla korjuulla saatavaa energiapuuta sekä osittain myös nuoren metsän kunnostuskohteita. Esimerkkilaskelmien aineistona oli 15 000 ha kuvioittaisia suunnitelmatietoja. Esimerkkikunnan päätehakkuiden hakkuutähteen vuotuinen kokonaismäärä oli 54 000 m3, josta noin 25 000 m3 oli teknisesti ja taloudellisesti korjattavissa. Ensiharvennusmänniköistä voitaisiin integroidulla korjuulla saada vuosittain noin 3 600 m3 energiapuuta. Nuoren metsän kunnostuskohteiden energiapuupotentiaali oli noin 4 800 m3 vuodessa.

  • Pasanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Vesterlin, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Keskimölö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Soimasuo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tokola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6354, Tutkimusartikkeli
Esa Rautiainen, Eero Kubin. Männyn paakkutaimien juuriston rakenne eri tavoin muokatussa metsämaassa Pohjois-Suomessa|5-24. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6354. https://doi.org/10.14214/ma.6354
Original keywords: mänty; paakkutaimet; maan muokkaus; juuristo
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin neljän eri taimilajin juuriston alkukehitystä muokkaamattomassa, äestetyssä ja auratussa maassa. Taimilajit olivat papereineen ja ilman paperia istutettu paperikennotaimi, Ecopot-taimi ja kuutiopaakkutaimi. Lisäksi tutkittiin maalajin vaikutusta juuriston kehitykseen sekä kennopaperin hajoamista.

Juuriston rakenne oli paras kuutiopaakkutaimissa ja epämuodostunein paperikennotaimissa, joissa paperi rajoitti erityisen paljon juuriston leveyskasvua. Paperin poistaminen ei lisännyt juuriston kokoa muokkaamattomassa maassa eikä vähentänyt versoltaan kookkaiden taimien juuriston epämuodostuneisuutta. Juuriston kiertyminen oli vähäistä kaikilla taimilajeilla.

Maan muokkaus lisäsi kennopaperin läpi kasvaneiden juurten lukumäärä. Kuukauden kuluttua istutuksesta auratun maan taimissa oli paperin läpäisseitä juuria kaksi kertaa enemmän kuin kuokkalaikutettujen alojen taimissa. Kahden vuoden kuluttua kennopaperin läpäisseitä juuria oli kuitenkin eniten äestyksessä. Hienoainesosuuden kasvu vähensi juurten läpikasvua selvimmin muokkaamattomassa maassa. Maan muokkaus lisäsi kaikkien taimilajien juuriston kokoa ja erityisesti juuriston syvyyskasvua. Paperikennotaimia lukuunottamatta äestys kaksinkertaisti ja auraus nelinkertaisti juuriston kennon rajalta mitatun leveyskasvun. Toisaalta kookkaat juuristot olivat epämuodostuneempia kuin pienet.

  • Rautiainen, Sähköposti: eero.kubin@metla.fi (sähköposti)
  • Kubin, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

artikkeli 6478, Katsaus
Annika Kangas, Jyrki Kangas. Mallit, ennusteet ja simulointi metsätalouden laskentajärjestelmissä|389-404. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli 6478. https://doi.org/10.14214/ma.6478
Original keywords: metsäsuunnittelu; päätöstuki; ennustaminen; epävarmuus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Metsätalouden laskentajärjestelmät pohjautuvat yhä enemmän simuloituihin metsien kehitysennusteisiin, mutta näin saatujen kehitysennusteiden ja -skenaarioiden luotettavuutta ei ole riittävästi tarkasteltu. Tässä artikkelissa esitellään erilaisten puustotunnusten ennustamiseen liittyviä epävarmuuden lähteitä. Lähinnä tarkastellaan mallien jäännösvirheiden ja kertoimien sekä malleissa tarvittavien lähtötietojen virheiden vaikutuksia saataviin ennusteisiin. Lisäksi tarkastellaan esimerkkilaskelman avulla virheiden vaikutuksia metsäsuunnitelmaan. Puustotunnusten ennustamisen lisäksi metsäsuunnittelussa aiheuttavat epävarmuutta esimerkiksi päätöksentekijän tavoitteiden analysointi ja kuvaaminen. Ennustamiseen ja suunnitteluun liittyvät erilaiset epävarmuustekijät ja niiden yhteisvaikutukset tulisikin tuntea nykyistä paremmin. Epävarmuus pitäisi myös pystyä kuvaamaan päätöksentekijälle tämän ymmärtämässä muodossa.

  • Kangas, Sähköposti: annika.kangas@metla.fi (sähköposti)
  • Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6359, Katsaus
Martti Saarilahti. Estevastus ja estetyö maastossa liikkuvien koneiden kulkumalleissa|73-84. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6359. https://doi.org/10.14214/ma.6359
Original keywords: maastoliikkuvuus; estevastus; maastoluokitus; metsäkuljetus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Artikkelissa tarkastellaan metsäkuljetusten maastoluokituksen ja kulkumallituksen välistä vuorovaikutusta sekä kehitetään teoreettinen viitekehys estevastuksen ja estetyön laskemiseksi. Pienoismallikokeiden, pienen empiirisen aineiston ja kirjallisuustarkastelun avulla yritetään estevastus konkretisoida siten, että tulevissa maastokokeissa estevastuskomponentti voitaisiin ottaa huomioon sekä kokeita suunniteltaessa että tuloksia analysoitaessa.

  • Saarilahti, Sähköposti: martti.saarilahti@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6358, Katsaus
Risto Heikkilä. Hirvieläinten vaikutus metsiköiden kehitykseen|63-72. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6358. https://doi.org/10.14214/ma.6358
Original keywords: hirvieläimet; metsäekosysteemit; ravinnonkäyttö; puulajisuhteet
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Hirvieläinten ravinnonkäytön metsäkasvillisuutta kuluttava vaikutus ilmenee taloudellisina vahinkoina metsäpuiden taimikoissa ja johtaa muutoksiin eri kasvilajien välisissä runsaussuhteissa. Hirvien pinta-alaa kohti laskettuja populaatiotiheyksiä määriteltäessä suunnittelun perustekijöihin kuuluvat metsän eri käyttömuodot sekä metsäalue- ja metsikkötasoilla saatavilla olevat ravintovarat. Artikkelissa käsitellään periaatteita, joiden mukaan hirvieläinten populaatioita ja metsiköiden kehitystä voidaan sovittaa yhteen erilaisissa metsäekosysteemeissä. Analysoidaan tutkimustuloksia ravinnonkäytön vaikutuksista ja tarkastellaan mahdollisuuksia kehittää kantokykyyn perustuvia sovellutuksia. Siinä vaikuttavia tekijöitä, kuten hirvieläinkantojen jakaantumista, elinpiirien määräytymistä ja kuluttavan ravinnonkäytön luonnetta käsitellään eri maanosissa tehtyjen tutkimusten perusteella. Ravintovarojen määrän ja laadun sekä niiden metsäalue- ja metsikkökohtaisen tilan arviointia tarkastellaan metsiköiden kestävän kehityksen suhteen.

  • Heikkilä, Sähköposti: risto.heikkila@metla.fi (sähköposti)

Tiedonanto

artikkeli 6236, Tiedonanto
Pasi Kiviluoma, Jori Uusitalo. Männyn kuivaoksa- ja latvusrajan silmävaraisen arvioinnin tarkkuus|505-512. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli 6236. https://doi.org/10.14214/ma.6236
Original keywords: mänty; kuivaoksaraja; latvusraja; metsän mittaus; puun laatu
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin männyn kuivaoksa- ja latvusrajan silmävaraisen arvioinnin tarkkuutta. Tutkimusaineisto koostui kahdesta erillisestä mittauskokeesta. Arvioinnin suoritti kokeessa 1 seitsemän ja kokeessa 2 kymmenen henkilöä. Koehenkilöinä toimivat kummassakin kokeessa Aureskoski Oy:n metsäosaston toimihenkilöt. Arvioitavia puita oli yhteensä 63. Koejärjestelyistä johtuen tutkimuksessa voitiin tarkastella erikseen silmävaraisen arvioinnin tarkkuutta yleisesti, arvioijakohtaista vaihtelua sekä koulutuksen vaikutusta mittaustarkkuuteen.

Sekä kuivaoksarajan että latvusrajan arvioinnissa esiintyi selvä systemaattinen yliarvio. Kuivaoksarajan arvioinnin systemaattinen virhe oli kokeessa 1 1,05 m ja kokeessa 2 0,50 m kun vastaavat latvusrajan arvioinnin systemaattiset virheet olivat 0,60 m ja 0,41 m. Mittaajakohtainen vaihtelu oli varsin suuri, etenkin kuivaoksarajan kohdalla. Kuivaoksarajan systemaattisen virheen suuruus vaihteli arvioittain kokeessa 1 välillä 0,5...1,8 m ja kokeessa 2 välillä –0,1...+1,0 m. Koetta 2 edeltänyt lyhyt koulutus vähensi merkittävästi etenkin kuivaoksarajan arvioinnin systemaattisen virheen suuruutta.

  • Kiviluoma, Sähköposti: jori.uusitalo@helsinki.fi (sähköposti)
  • Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6520, Tiedonanto
Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Antti Vaittinen. Metsänuudistamistöiden viivästyminen Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen alueella|253-260. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli 6520. https://doi.org/10.14214/ma.6520
Original keywords: metsänuudistaminen; metsänomistaja; uudistamishanke; metsälait; uudistamisvelvollisuus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitetään onko Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen alueella ns. uudistamisrästejä eli aloitettuja, keskeneräisiä, selvästi viivästyneitä metsänuudistamistöitä. Samalla selvitetään viivästyneiden töiden laatua ja viivästymisen syitä sekä kartoitetaan metsälautakunnan hankerekisterin ajantasaisuutta. Lisäksi kysytään kaikkien otokseen tulleiden metsänomistajien mielipiteitä metsän merkityksestä, käytännön metsäorganisaatioiden toimivuudesta ja neuvonnan tarpeesta. Perusjoukkona olivat metsänomistajat, joilla oli Lapin metsälautakunnan rekisterissä yli viisi vuotta vanha, aloittamaton tai keskeneräinen metsänuudistamishanke. Tästä perusjoukosta poimittiin 50 metsänomistajan satunnaisotos, joista 49 tavoitettua haastateltiin pääasiassa puhelimitse.

Metsänomistajista kolmasosalla oli ns. rästihankkeiden joukossa ainakin yksi hakkaamaton hanke. Joillakin (14 %) oli kokonaan loppuun toteutettu, mutta rekisterissä silti keskeneräisenä oleva hanke. Metsälautakunnan hankerekisteri ei siten ollut täysin ajantasalla. Vain kahdella kolmasosalla metsänomistajista oli todellisia rästitöitä eli aloitettuja, mutta viivästyneitä metsänuudistamistöitä. Yleisin viivästynyt työ oli uudistusalan raivaus. Kyselyssä mukana olleilla metsänomistajilla oli yksi tai useampia uudistamishankkeita. Keskeneräisiä ja viivästyneitä töitä oli kolmessa hankkeessa neljästä. Se vastaa 2,7 % kaikista metsänhoitoyhdistyksen alueella 1980-luvulla laadituista uudistamissuunnitelmista. Töiden viivästyminen johtui yleensä olosuhteista tai metsänomistajasta itsestään riippuvista syistä.

Suurimmalle osalle metsänomistajia metsä merkitsi muutakin kuin hakkuutuloja. Metsänomistajat olivat melko tyytyväisiä nykyiseen käytäntöön metsänuudistamishankkeiden käsittelyssä, yksityismetsälain valvonnassa, metsänparannusrahoituksessa ja neuvonnassa.

  • Hallikainen, Sähköposti: mikko.hypponen@metla.fi (sähköposti)
  • Hyppönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Vaittinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6241, Tieteen tori
Ville Kankaanhuhta, Jouni Väkevä, Jarmo Saarikko, Jari Perttunen. (1997). Sirex – metsätuho-opas tietoverkossa|543-550. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli 6241. https://doi.org/10.14214/ma.6241
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kankaanhuhta, Sähköposti: ville.kankaanhuhta@metla.fi (sähköposti)
  • Väkevä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Saarikko, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Perttunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6240, Tieteen tori
Antti Isomäki. (1997). Tsaarien perintö elää yhä Karjalan kannaksella. Mitä tapahtuu Raivolan lehtikuusille?|537-542. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli 6240. https://doi.org/10.14214/ma.6240
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Isomäki, Sähköposti: antti.isomaki@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6239, Tieteen tori
Veli-Pekka Järveläinen, Pekka Ollonqvist, Matti Ryhänen, Matti Ylätalo. (1997). Metsä maatilataloudessa – yhteissuunnittelun ongelmia ja haasteita|525-536. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli 6239. https://doi.org/10.14214/ma.6239
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Järveläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Ollonqvist, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ryhänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ylätalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6238, Tieteen tori
Jari Parviainen. (1997). Saksan metsävarat ovat Euroopan suurimmat|518-524. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli 6238. https://doi.org/10.14214/ma.6238
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Parviainen, Sähköposti: jari.parviainen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6237, Tieteen tori
Ritva Toivonen, Anne Toppinen. (1997). Alueelliset hintavaihtelut lisääntyneet Suomen puumarkkinoilla – taustalla puukauppasopimusten muutokset?|514-517. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli 6237. https://doi.org/10.14214/ma.6237
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Toivonen, Sähköposti: ritva.toivonen@ptt.fi (sähköposti)
  • Toppinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6485, Tieteen tori
Matti Leikola. (1997). Metsänhoidon aatteet – konkretiasta metafysiikkaan|429-433. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli 6485. https://doi.org/10.14214/ma.6485
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Leikola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6484, Tieteen tori
Eeva Karjalainen, Minna Komulainen. (1997). Uudistusalojen vaikutus kaukomaisemaan – tapaustutkimus Kainuussa|423-428. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli 6484. https://doi.org/10.14214/ma.6484
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Karjalainen, Sähköposti: eeva.karjalainen@metla.fi (sähköposti)
  • Komulainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6483, Tieteen tori
Mika Rekola, Eija Pouta. (1997). Onko luonnolla hintaa? Maksuhalukkuuskyselyjen käyttökelpoisuus metsä- ja ympäristöpolitiikassa|418-422. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli 6483. https://doi.org/10.14214/ma.6483
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Rekola, Sähköposti: mika.rekola@helsinki.fi (sähköposti)
  • Pouta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6528, Tieteen tori
Petteri Seppänen. (1997). Sekametsät Suomen metsätaloudessa ja metsäntutkimuksessa|298-301. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli 6528. https://doi.org/10.14214/ma.6528
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Seppänen, Sähköposti: pichisa1@infosel.met.mx (sähköposti)
artikkeli 6527, Tieteen tori
Petteri Seppänen. (1997). Sekametsän käsite|294-297. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli 6527. https://doi.org/10.14214/ma.6527
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Seppänen, Sähköposti: pichisa1@infosel.met.mx (sähköposti)
artikkeli 6526, Tieteen tori
Anne Toppinen. (1997). Hinnanmuodostus Suomen raakapuumarkkinoilla – täydellistä vai epätäydellistä kilpailua?|291-293. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli 6526. https://doi.org/10.14214/ma.6526
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Toppinen, Sähköposti: toppinen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6525, Tieteen tori
Pekka Kauppi, Pekka Nöjd. (1997). Kymmenen lastua kasvusta: Metsät metsittyivät 1950–90|285-290. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli 6525. https://doi.org/10.14214/ma.6525
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kauppi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Nöjd, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6374, Tieteen tori
Eeva Korpilahti. (1997). Kansainvälinen Marcus Wallenberg -palkinto professori Erkki Tompolle|146-147. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6374. https://doi.org/10.14214/ma.6374
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 6373, Tieteen tori
Juha Lappi. (1997). Metsien kasvu ja kestävät hakkuut|138-145. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6373. https://doi.org/10.14214/ma.6373
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Lappi, Sähköposti: juha.lappi@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6372, Tieteen tori
Jouko Laasasenaho. (1997). Puun elävän latvuksen alarajan määrittämisestä ja käytöstä|135-138. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6372. https://doi.org/10.14214/ma.6372
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Laasasenaho, Sähköposti: jouko.laasasenaho@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6371, Tieteen tori
Pentti Hyttinen, Eeva Hellström. (1997). Päättäjien metsäakatemia – uusi kanava metsäpolitiikan vuoropuheluun|129-134. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6371. https://doi.org/10.14214/ma.6371
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hyttinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hellström, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Puheenvuoro

artikkeli 6375, Puheenvuoro
Lauri Hetemäki, Jari Kuuluvainen, Pekka Ollonqvist, Olli Tahvonen. (1997). Selvitäänkö työttömyydestä investoimalla metsäteollisuuteen?|149-156. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6375. https://doi.org/10.14214/ma.6375
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hetemäki, Sähköposti: lauri.hetemaki@metla.fi (sähköposti)
  • Kuuluvainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ollonqvist, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tahvonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Puun laatu

artikkeli 6370, Tieteen tori|Puun laatu
Juha Ikäheimo, Antti Asikainen. (1997). Sahalaitoksen simulointimalli|125-128. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6370. https://doi.org/10.14214/ma.6370
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Ikäheimo, Sähköposti: juha.ikaheimo@forest.joensuu.fi (sähköposti)
  • Asikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6369, Tieteen tori|Puun laatu
Tero Paajanen. (1997). Laatupuun arvonlisä – mikä on eri lopputuotteiden puustamaksukyky?|121-124. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6369. https://doi.org/10.14214/ma.6369
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Paajanen, Sähköposti: tero.paajanen@hut.fi (sähköposti)
artikkeli 6368, Tieteen tori|Puun laatu
Hannu Viitanen. (1997). Suomalaisen puun luontaisen lahonkestävyyden hyödyntäminen|116-120. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6368. https://doi.org/10.14214/ma.6368
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Viitanen, Sähköposti: hannu.viitanen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6367, Tieteen tori|Puun laatu
Pertti Viitaniemi, Saila Jämsä. (1997). Tekninen puu: puun modifiointi lopputuotteeksi|113-115. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6367. https://doi.org/10.14214/ma.6367
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Viitaniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Jämsä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6366, Tieteen tori|Puun laatu
Jari Sirviö, Petri Kärenlampi. (1997). Parempaa paperia lajitellusta raaka-aineesta?|109-113. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6366. https://doi.org/10.14214/ma.6366
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Sirviö, Sähköposti: jari.sirvio@helsinki.fi (sähköposti)
  • Kärenlampi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6365, Tieteen tori|Puun laatu
Olavi Pennanen. (1997). Tuotevaatimusten huomioon ottaminen puunhankinnassa|105-109. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6365. https://doi.org/10.14214/ma.6365
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Pennanen, Sähköposti: olavi.pennanen@metsateho.fi (sähköposti)
artikkeli 6364, Tieteen tori|Puun laatu
Lauri Sikanen. (1997). Puun ohjautuminen käyttöön – mitkä tekijät vaikuttavat?|102-104. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6364. https://doi.org/10.14214/ma.6364
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Sikanen, Sähköposti: lauri.sikanen@forest.joensuu.fi (sähköposti)
artikkeli 6363, Tieteen tori|Puun laatu
Tuula Nuutinen. (1997). Puun laadun asettamat haasteet metsätalouden suunnittelussa|98-102. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6363. https://doi.org/10.14214/ma.6363
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Nuutinen, Sähköposti: tuula.nuutinen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6362, Tieteen tori|Puun laatu
Annikki Mäkelä. (1997). Puun laadun kehittymisen ennustaminen elintoimintoihin perustuvilla malleilla|94-98. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6362. https://doi.org/10.14214/ma.6362
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Mäkelä, Sähköposti: annikki.makela@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6361, Tieteen tori|Puun laatu
Hannele Tuominen. (1997). Puun ominaisuuksien fysiologinen säätely|90-94. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6361. https://doi.org/10.14214/ma.6361
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Tuominen, Sähköposti: hannele.tuominen@genfys.slu.se (sähköposti)
artikkeli 6360, Tieteen tori|Puun laatu
Pekka Saranpää. (1997). Puun rakenne, ominaisuudet ja kasvu|86-89. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6360. https://doi.org/10.14214/ma.6360
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Saranpää, Sähköposti: pekka.saranpaa@metla.fi (sähköposti)

Tieteen tori

Metsien kehityksen ennustamisen epävarmuus

artikkeli 6482, Tieteen tori|Metsien kehityksen ennustamisen epävarmuus
Kullervo Kuusela. (1997). Puuston kasvun ennustamisen karikoita|415-417. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli 6482. https://doi.org/10.14214/ma.6482
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kuusela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6481, Tieteen tori|Metsien kehityksen ennustamisen epävarmuus
Kari Mielikäinen. (1997). Miksi puiden kasvun vaihtelua täytyy tutkia ja ymmärtää?|412-415. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli 6481. https://doi.org/10.14214/ma.6481
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Mielikäinen, Sähköposti: kari.mielikainen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6480, Tieteen tori|Metsien kehityksen ennustamisen epävarmuus
Timo Pukkala. (1997). Riski ja epävarmuus metsäsuunnittelussa|408-412. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli 6480. https://doi.org/10.14214/ma.6480
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Pukkala, Sähköposti: timo.pukkala@forest.joensuu.fi (sähköposti)
artikkeli 6479, Tieteen tori|Metsien kehityksen ennustamisen epävarmuus
Juha Alho, Kari Korhonen. (1997). Metsien tulevan kehityksen ennakointi|406-407. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli 6479. https://doi.org/10.14214/ma.6479
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Alho, Sähköposti: alho@ns.joensuu.fi (sähköposti)
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Metsäsertifiointi

artikkeli 6524, Tieteen tori|Metsäsertifiointi
Eero Nikinmaa. (1997). Arviointia suomalaisesta metsäsertifioinnin standardiehdotuksesta|278-284. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli 6524. https://doi.org/10.14214/ma.6524
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Nikinmaa, Sähköposti: enikinma@silvia.helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6523, Tieteen tori|Metsäsertifiointi
Anneli Jalkanen. (1997). Metsäsertifiointi on osa metsänhoidon kestävyyden seurantaa|273-277. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli 6523. https://doi.org/10.14214/ma.6523
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Jalkanen, Sähköposti: anneli.jalkanen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6522, Tieteen tori|Metsäsertifiointi
Jari Niemelä. (1997). Metsien monimuotoisuus ja tutkimuksen tehtävät sertifioinnissa|268-272. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli 6522. https://doi.org/10.14214/ma.6522
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Niemelä, Sähköposti: jari.niemela@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6521, Tieteen tori|Metsäsertifiointi
Hannu Niemelä. (1997). Miten syntyi ehdotus metsien kestävän hoidon ja käytön sertifiointijärjestelmäksi?|262-267. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli 6521. https://doi.org/10.14214/ma.6521
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Niemelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit