Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3

Päätoimittajalta

artikkeli 5903, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2010). Sähköisen viestinnän aikaansaattama murros. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5903. https://doi.org/10.14214/ma.5903
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 5906, Tutkimusartikkeli
Esa-Jussi Viitala. (2010). Laajamittaisen metsänomistuksen kannattavuus: Tornatorin ja Finsilvan taloudellinen toiminta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5906. https://doi.org/10.14214/ma.5906
Original keywords: metsänomistusyhtiöt; kiinteistösijoittaminen; metsäsijoittamisen kannattavuus; velkavipu
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Laajamittaisen metsänomistamisen kannattavuudesta Suomessa on vain vähän tutkimustietoa. Tässä tutkimuksessa analysoidaan maamme toiseksi ja kolmanneksi suurimpien yksityisten metsänomistajien, Tornator Oy:n ja Finsilva Oyj:n, pääoma- ja rahoitusrakenteita sekä taloudellista suorituskykyä.

Tulosten mukaan yhtiöt ostivat metsänsä 2000-luvun alkupuolella pääosin vieraalla pääomalla ja ovat edelleen varsin velkaisia. Merkittävä osa liikevoitosta onkin kulunut lainojen korkoihin. Yhtiöiden suhteellinen kannattavuus riippuu olennaisesti tarkastelujaksosta ja siitä, otetaanko maanmyynneistä saadut myyntivoitot huomioon. Ilman niitä esimerkiksi Tornatorin oman pääoman nimellinen tuotto on jäänyt viime vuosina noin viiteen prosenttiin, kun se myyntivoittojen kanssa on runsaat kaksi prosenttiyksikköä suurempi. Metsien edullisen hankintahinnan ansiosta yhtiön uudet omistajat, pääosin eläke- ja henkivakuutusyhtiöt, ovat kuitenkin saaneet erittäin hyvän tuoton alun perin sijoittamalleen pääomalle. Ne olisivat lisäksi voineet saada valtaosan Stora Enson metsistä maksamastaan kauppahinnasta takaisin esimerkiksi osinkoina jo Tornatorin ensimmäisten toimintavuosien aikana ilman puustopääoman vähenemistä.

Suurimman riskin uusien metsänomistusyhtiöiden liiketoiminnalle muodostaisi kantohintojen jääminen totuttua alemmalle tasolle pitkällä aikavälillä. Tällöin ainakin Tornator voisi joutua tekemään merkittäviäkin arvonalennuksia metsäomaisuudestaan, mikä heikentäisi sen tulosta ja tasetta. Samalla yhtiö joutuisi arvioimaan uudelleen rahoitusrakennettaan, osingonjakopolitiikkaansa ja mahdollisuuksiaan laajentaa liiketoimintaansa. Uusia liiketoimintamuotoja metsää omistaville yhtiöille voi jatkossa avautua etenkin uusiutuvan energian tuotannossa.

  • Viitala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 5905, Tutkimusartikkeli
Esa-Jussi Viitala. (2010). Stora Enson ja Metsäliitto-konsernin metsien omistusjärjestelyt vuosina 2001–2005. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5905. https://doi.org/10.14214/ma.5905
Original keywords: Tornator; Finsilva; Forestia; yhtiömuotoinen metsänomistus; metsäkiinteistöjen kauppahinnat
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Mittavien omistusjärjestelyiden seurauksena Suomeen syntyi 2000-luvun alkupuolella kaksi uudentyyppistä metsänomistamiseen keskittynyttä osakeyhtiötä, Tornator Oy ja Finsilva Oyj. Tässä tutkimuksessa analysoidaan näiden yhtiöiden perustamisiin liittyneitä tavoitteita, vaiheita ja rahoitusjärjestelyitä samoin kuin niiden alkuvuosien toimintaa ja sen painopisteitä. Lisäksi tarkastellaan yhtiöiden metsistään alun perin maksamia kauppahintoja ja verrataan niitä muun muassa ostohetkellä vallinneeseen yleiseen metsäkiinteistöjen hintatasoon ja hankitun metsäomaisuuden arvon myöhempään kehitykseen.

Tornator ja Finsilva ostivat metsänsä pääosin velkarahalla. Yhtiöiden omistajat pyrkivät mittavien velkarakenteiden avulla käyttämään hyväksi oletusta siitä, että hankittuihin metsäkiinteistöihin sijoitetulle pääomalle saadaan lainarahan korkoa korkeampaa tuottoa. Korkeiden rahoituskulujen johdosta Tornator päätyi kuitenkin järjestelemään lainansa uudelleen jo muutaman vuoden kuluttua. Tästä aiheutui yhtiölle merkittäviä kertaluonteisia kustannuksia. Finsilvan rahoitus on ollut alusta lähtien hieman vakaammalla pohjalla, joskin myös se on edelleen varsin velkainen yritys.

Stora Enso myi metsänsä Tornatorille verraten edulliseen hintaan. Vaikka Tornator on kaupan jälkeen myynyt hakkuuoikeuksia noin 365 miljoonan euron edestä ja realisoinut merkittävästi kiinteistöomaisuuttaan, yhtiön alun perin noin puolella miljardilla eurolla hankkiman metsäomaisuuden kirjanpitoarvo on kohonnut lähes 80 prosenttia, noin 890 miljoonaan euroon. Tosin suurin osa arvonnoususta johtuu yhtiön siirtymisestä metsän käypiä arvoja korostavaan IFRS-tilinpäätöskäytäntöön vuonna 1997. Finsilvan metsien arvo yhtiön taseessa on erilaisen tilinpäätöskäytännön johdosta pysynyt jotakuinkin ennallaan.

  • Viitala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 5904, Tutkimusartikkeli
Jani Pellikka, Kari Heliövaara, Lena Huldén, Larry Huldén. (2010). Hirvikärpäskohtaamiset ja niiden vaikutukset luonnossa liikkujien käyttäytymiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5904. https://doi.org/10.14214/ma.5904
Original keywords: hirvikärpänen; Lipoptena cervi; metsien monikäyttö; metsätyö
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Yhä useammilla metsissä työskentelevillä ja vapaa-aikaansa viettävällä suomalaisilla on kertynyt hirvikärpäsestä (Lipoptena cervi (Diptera, Hippo boscidae)) omakohtaisia kokemuksia. Lajin nopea runsastuminen voidaan nähdä sosioekologisena häiriönä, joka kytkeytyy syiltään esimerkiksi metsänhoidon ja hirvikantojen hoidon käytäntöihin ja toimintatapoihin. Hirvikärpäsen aiheuttama häiriö voi seurauksiltaan heijastua luonnossa liikkujiin monella tavalla.

Tässä artikkelissa käsitellään määrällisen ja laadullisen kyselyaineiston (n = 277) valossa hirvikärpästen kohtaamisia ja niiden merkityksiä. Tavoitteena on eritellä kohtaamiskokemuksiin liittyviä tunteita, niiden taustalla olevia seikkoja sekä vaikutuksia metsässä liikkujiin.

Tulokset tuovat esille suhtautumistapojen kirjon välinpitämättömistä hyvin kielteisesti suhtautuviin. Suhtautumisessa ilmeni merkkejä alueellisesta vaihtelusta. Kielteisimmin suhtautuivat ne vastaajat, joiden ensikokemukset hirvikärpäsistä olivat tuoreita. Varttuneilla vastaajilla ja hirvikärpästen pistoista kärsineillä vastaajilla suhtautuminen oli hyvin kielteistä. Naispuoliset vastaajat arvioivat miehiä useammin hirvikärpäsen vaikuttavan käyttäytymiseensä. Taustalla on tunteita ja käsityksiä, jotka liittyvät hirvikärpäsen edustamaan uhkaan terveydelle ja turvallisuudelle. Hirvi kärpänen näyttää luovan myös ristiriitoja rikkomalla ideaalin hyönteisistä vapaasta syksyisestä luonnosta ja luomalla ristiriidan esimerkiksi metsätyön velvoittavuuden ja hirvikärpäsalueiden välttelyn välille.

  • Pellikka, Sähköposti: jani.pellikka@uef.fi (sähköposti)
  • Heliövaara, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Huldén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Huldén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

artikkeli 5907, Katsaus
Arja Lilja, Jarkko Hantula, Anna Rytkönen, Michael Müller, Päivi Parikka, Antti Pouttu, Timo Kurkela. (2010). Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina metsäpuilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5907. https://doi.org/10.14214/ma.5907
Original keywords: haavanroso; hollanninjalavatauti; kuoripolte; lepänruoste; levälaikku; läntinen pahkaruoste; mäntyankeroinen; nahka- ja tyvimätä; pihkakoro; punavyökariste; ruskopolte; ruskovyökariste; saarnensurma; tammen äkkikuolema; valkomännyn tervasroso; versopolte
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Suomeen kulkeutui 1990-luvun alussa Phytophthora cactorum -mikrobi, jota voidaan kutsua jo vakiintuneeksi vieraslajiksi. Sata vuotta aiemmin Eurooppaan levisi strobusmäntyjen mukana Cronartium ribicola, joka aiheuttaa valkomännyn tervasroson 5-neulasmännyillä. Aikanaan maahamme on tullut taimien mukana kaksi, Amerikasta kotoisin olevaa sientä Neofabrea populi ja Entoleuca mammata, jotka aiheuttavat lähinnä hybridihaavalla kuoripoltteeksi ja haavanrosoksi nimetyt taudit. Eviran kasvintarkastuslaboratorio löysi Amerikassa tammenäkkikuolemaa ja Euroopassa heiden ja varpukasvien versopoltetta aiheuttavaa P. ramorum -mikrobia ensimmäisen kerran vuonna 2004. Sitä löytyi paitsi tuontitaimista, myös Suomessa tuotetuilta alppiruusuilta. Uusin vieraslaji on P. plurivora, joka tartutuskokeissa on osoittautunut erittäin haitalliseksi monille kasveille. Lepänruosteen aiheuttava Melampsoridium hiratsukanum on tuhonnut Suomessa lepän lehtiä vuodesta 1997. Muita tulokaslajeja ovat Dothistroma septosporum ja Chalara fraxinea. Ensinmainittu aiheuttaa punavyökariste-taudin, jonka esiintyminen meillä varmennettiin 2008. C. fraxinea puolestaan liitetään saarnensurmaksi nimettyyn tautiin.

Kasvitautien joukossa on useita, joiden maahanpääsy yritetään estää. Hollanninjalavatautia aiheuttavat Ophiostoma ulmi, O. novo-ulmi ja O. novo-ulmin alalajit ovat kaikki tarkkailtavia lajeja. Vaaralliseksi kasvituhoojaksi on myös luokiteltu tukkien ja muun puutavaran mukana kulkeutuva mäntyankeroinen (Bursaphelencus xylophilus). Tämä sukkulamato leviää hyönteisten mukana mäntyihin, ja ankeroiselle suotuisissa oloissa puut kuivuvat nopeasti. Karanteenilajeihin kuuluu myös Fusarium circinatum, jonka pelätään leviävän meille taimien tai siementen mukana. Pohjois-Amerikassa tunnetaan monia pahoja metsätauteja, jotka saattaisivat osoittautua kohtalokkaiksi metsäpuillemme tänne levitessään. Yksi tällainen olisi männyllä ruostetta aiheuttava Peridermium harknessii.

  • Lilja, Sähköposti: arja.lilja@metla.fi (sähköposti)
  • Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Rytkönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Müller, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Parikka, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pouttu, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kurkela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 5910, Tieteen tori
Tuula Nuutinen, Ilpo K. Hanski, Hannu Hirvelä, Helena Mäkelä. (2010). Liito-oravan mahdolliset elinympäristöt Etelä-Suomessa ja niiden kehittyminen eri hakkuuskenaarioissa 2005–2055. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5910. https://doi.org/10.14214/ma.5910
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nuutinen, Sähköposti: helena.makela@metla.fi (sähköposti)
  • Hanski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hirvelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäkelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5909, Tieteen tori
Janne Miettinen. (2010). Metson elinympäristöt ja niiden huomioon ottaminen talousmetsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5909. https://doi.org/10.14214/ma.5909
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Miettinen, Sähköposti: janne.miettinen@rktl.fi (sähköposti)
artikkeli 5908, Tieteen tori
Leena Hamberg, Oili Tarvainen, Minna Malmivaara-Lämsä. (2010). Kaupungistuminen vaikuttaa metsäkasvillisuuteen ja maaperään. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5908. https://doi.org/10.14214/ma.5908
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hamberg, Sähköposti: leena.hamberg@metla.fi (sähköposti)
  • Tarvainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Malmivaara-Lämsä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 5919, Tutkimusseloste
Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Leena Pernu, Jouni Puoskari. (2010). Yksityismetsänomistajien mielipiteet metsänkäsittelystä Pohjois-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5919. https://doi.org/10.14214/ma.5919
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hallikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hyppönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pernu, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Puoskari, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5918, Tutkimusseloste
Ilkka Korpela, Hans Ole Ørka, Matti Maltamo, Timo Tokola, Juha Hyyppä. (2010). Laserkeilainperustainen puulajiluokitus – puu- ja metsikkötekijöiden, opetusaineiston koon, laserintensiteetin normalisoinnin sekä keilainmallin vaikutus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5918. https://doi.org/10.14214/ma.5918
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Korpela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Ørka, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tokola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5917, Tutkimusseloste
Aki Suvanto, Matti Maltamo. (2010). Sekaestimoinnin hyödyntäminen kahden inventointialueen laserkeilainaineistojen yhdistämisessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5917. https://doi.org/10.14214/ma.5917
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Suvanto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5916, Tutkimusseloste
Sakari Tuominen, Kalle Eerikäinen, Anett Schibalski, Markus Haakana, Aleksi Lehtonen. (2010). Metsäbiomassan kartoittaminen monilähdeinventoinnilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5916. https://doi.org/10.14214/ma.5916
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Tuominen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Eerikäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Schibalski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Haakana, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Lehtonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5915, Tutkimusseloste
Mika Nieminen, Erkki Ahti, Harri Koivusalo, Tuija Mattsson, Sakari Sarkkola, Ari Laurén. (2010). Kunnostusojituksen vaikutus kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumiin ojitetuilta soilta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5915. https://doi.org/10.14214/ma.5915
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Ahti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Koivusalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mattsson, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Laurén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5914, Tutkimusseloste
Jussi Laurila, Risto Lauhanen. (2010). Kuusen kantojen kosteus päätehakkuualoilla ja tienvarsivarastoissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5914. https://doi.org/10.14214/ma.5914
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Laurila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Lauhanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5913, Tutkimusseloste
Juha Laitila, Jani Heikkilä, Perttu Anttila. (2010). Polttohakkeeksi korjattavan pieniläpimittaisen harvennuspuun korjuuvaihtoehdot, kertymät ja korjuukustannukset Keski-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5913. https://doi.org/10.14214/ma.5913
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Laitila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Heikkilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Anttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kirjallisuutta

artikkeli 5912, Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2010). Peitteistä metsänkasvatusta ja pienaukkohakkuita. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5912. https://doi.org/10.14214/ma.5912
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Päivänen, Sähköposti: juhani.paivanen@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 5911, Kirjallisuutta
Kari Kukko-oja. (2010). Uljasta kauneutta ja vankkaa tietämystä – uusi opas Suomen rahkasammaliin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli 5911. https://doi.org/10.14214/ma.5911
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kukko-oja, Sähköposti: kari.kukko-oja@metla.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit