Eeva Korpilahti. (2009). Metsänomistuksen pirstoutuminen ja metsikkötalous. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6758. https://doi.org/10.14214/ma.6758

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi

Tutkimusartikkeli

Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen

artikkeli 6760, Tutkimusartikkeli|Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen

Leena A. Leskinen. (2009). Metsäammattilaisten tulkinnat puunkasvatuksen tavoitteista energiapuun korjuun lisääntyessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6760. https://doi.org/10.14214/ma.6760

Original keywords: ensiharvennus; metsäkeskukset; diskurssianalyysi; narratiivianalyysi; nuoren metsän hoito

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Metsäammattilaisten tulkintoja nuoren metsän hoidon syistä, ongelmista ja ratkaisukeinoista tutkittiin Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksesta kerätyn haastattelu-, havainnointi- ja dokumentti aineiston avulla.

Yleisesti metsäammattilaiset nimesivät nuoren metsän hoitorästien syiksi metsänomistajien kiinnostuksen puutteen sekä kuitupuun liian alhaisesta hinnasta johtuvan ensiharvennusten huonon kannattavuuden. Alueellisessa metsäneuvostossa ja metsäohjelmassa nuoren metsän hoidon ongelmaksi tulkittiin resurssien tarve. Sertifioinnin yhteydessä ongelmaksi tulkittiin kuitupuumarkkinoiden toimivuus.

Pieniläpimittaisen puun energiakäyttö on mahdollistanut ensiharvennusten kannattavan toteuttamisen, metsänomistajien aktivoimisen ja kuitupuun kysynnän edistämisen. Pieniläpimittaisen puun energiakäytön lisääntymisen myötä on syntynyt uusi tulkinta, jonka mukaan metsänhoidon tavoitteena voi olla ainespuutuotoksen maksimoinnin rinnalla energiapuun kasvattaminen. Tämä ”puun laatukasvatuksen” malli muuttaa metsätalouden toimijasuhteita verrattuna perinteisen ”kaupallisen ensiharvennuksen” malliin.

Jännitteet metsätalouden toimijasuhteissa vaikuttivat metsäkeskusten tapaan hallita nuoren metsän hoitokysymystä ja siitä käytävää keskustelua. Nuoren metsän hoidosta esitetyt tulkinnat vaihtelivat asiayhteyden mukaan. Lisäksi pieniläpimittaisen puun energiakäyttöä sulautettiin julkisessa keskustelussa vakiintuneeseen ”kaupallisen ensiharvennuksen” malliin. Toisaalta pieniläpimittaisen puun energiakäyttöä tuettiin muun muassa uusissa metsänhoitosuosituksissa sekä kestävän metsätalouden rahoituksessa. Avointa keskustelua ainespuun jalostamisesta energiaksi on käyty vasta viime vuosina.

Leskinen, Sähköposti: leena.leskinen@metla.fi

artikkeli 6759, Tutkimusartikkeli|Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen

Mikko Kurttila, Pekka Leskinen, Jukka Tikkanen, Anssi Niskanen. (2009). Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen toimintaympäristön näkökulmasta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6759. https://doi.org/10.14214/ma.6759

Original keywords: alueellinen metsäohjelma; monitavoitteinen päätösanalyysi; skenaario; SWOT

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tunnistettiin ja arvotettiin alueellisten metsäohjelmien ja niiden laadintaprosessien kehittämiskohteita. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jolla lisätään kiinnostusta toimintaympäristön tarkastelussa käytettyä SWOT-analyysiä kohtaan ja jolla parannetaan analyysin tulosten hyödyntämismahdollisuuksia. Lähtökohtana kehittämiskohteiden tunnistamisessa toimi metsäkeskuksissa metsäohjelmien parissa työskentelevien henkilöiden toteuttama toimintaympäristön tarkastelu. Hankkeeseen osallistuneet tutkijat määrittivät tämän tarkastelun tuloksista 16 kehittämiskohdetta, joista puolet liittyi ohjelmien laadinnan ja niiden käytännön toteuttamisen kehittämiseen ja puolet ohjelmien kehittämiseen toimintaympäristön ja sidosryhmien näkökulmista. Tämän jälkeen metsäkeskuksissa metsäohjelmien parissa työskentelevien henkilöiden tehtäväksi annettiin johdettujen kehittämiskohteiden arvottaminen kolmessa erilaisessa metsäalan toimintaympäristön kehittymistä kuvaavassa skenaariossa. Tärkeimpiä kehittämiskohteita olivat metsäkeskusten resurssien lisääminen, metsäohjelmien laatimisen ja toteuttamisen parempi vastuuttaminen, metsäsektorin organisaatioiden verkostoitumisen parantaminen sekä metsäohjelmien ja muiden politiikkaprosessien kytkentöjen parantaminen. Eri kehittämiskohteiden tärkeydet vaihtelivat varsin loogisesti eri skenaarioissa. SWOT-analyysin käytön mielekkyyttä tulevien ohjelmien laatimisprosesseissa voitaisiin lisätä tässä tutkimuksessa esitetyllä tavalla, jolloin olisi mahdollista toteuttaa kehittämiskohteiden, aitojen strategiavaihtoehtojen tai konkreettisten toimenpide-ehdotusten arvottamista toimintaympäristön näkökulmasta. Skenaariotekniikan käyttö olisi myös hyödyllistä, mutta se edellyttää konkreettisten ja laatimisaluetta koskevien skenaarioiden laatimista. Vaikka vastaajat olivat asiantuntijoita, voi pieni määrä saatuja vastauksia rajoittaa tulosten yleistettävyyttä. Toisaalta se voi myös viitata siihen, että ehdotettua menetelmää olisi vielä yksinkertaistettava sen käytettävyyden parantamiseksi.

Kurttila, Sähköposti: mikko.kurttila@metla.fi
Leskinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tikkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Niskanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tiedonanto

Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen

artikkeli 6762, Tiedonanto|Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen

Marjo Laitala, Ninni Saarinen, Heli Saarikoski, Jukka Tikkanen. (2009). Sidosryhmien näkemyksiä alueellisesta metsäohjelmatyöstä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6762. https://doi.org/10.14214/ma.6762

Original keywords: hyväksyttävyys; vaikuttavuus; alueellinen metsäohjelma; alueellinen metsäneuvosto; osallistuminen

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Yksi suomalaisen metsäpolitiikan keskeisistä tavoitteista on metsäalan yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden lisääminen. Tästä lähtökohdasta kaikille alueellisten metsäneuvostojen jäsenille lähetettiin kysely, jonka tavoitteena oli selvittää, miten eri sidosryhmät ovat kokeneet osallistumisen alueellisen metsäohjelman (AMO) laadintaan. Tutkimuksen avulla haluttiin löytää osallistumisen onnistumisia ja ongelmia, selvittää tasapuolisuuden toteutumista metsäneuvostoissa, niiden jäsenten käsityksiä ohjelmatyön vaikuttavuudesta ja heidän sitoutumistaan ohjelman tavoitteisiin.

Metsäneuvostojen jäsenten mielestä alueellisen metsäohjelman rooli metsien käsittelyä ja metsäsektoria linjaavana ohjelmana on merkittävä. Sen sijaan oman toiminnan vaikuttavuus on jäänyt epäselväksi monelle neuvoston jäsenelle. Ympäristöjärjestöjen edustajien arviot ryhmänsä osallistumisen vaikutuksista poikkesivat kyselyssä suuresti muiden sidosryhmien edustajien kannoista. Ympäristöjärjestöjen edustajien arviot niin ohjelmaprosessista kuin mahdollisuuksistaan vaikuttaa metsäohjelman sisältöön olivat huomattavan kriittisiä. Kaiken kaikkiaan metsäneuvostoa pidettiin kuitenkin hyödyllisenä foorumina, jossa syntyy uutta yhteistyötä, ja joka vahvistaa sidosryhmien välistä verkostoitumista. Metsäohjelmatyöhön osallistuneet ovat suurelta osin sitoutuneita ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen.

Laitala, Sähköposti: ninni.saarinen@helsinki.fi
Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Saarikoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tikkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6761, Tiedonanto|Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen

Ninni Saarinen, Annika Kangas, Jukka Tikkanen, Leena A. Leskinen, Teppo Hujala, Heli Saarikoski. (2009). Osallistujien näkökulmat alueellisiin metsäohjelmaprosesseihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6761. https://doi.org/10.14214/ma.6761

Original keywords: metsäpolitiikka; osallistaminen; hyväksyttävyys; Q-menetelmä; alueelliset metsäohjelmat

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Alueelliset metsäohjelmat ovat kullekin metsäkeskusalueelle laadittavia strategia ohjelmia, joiden tarkoitus on kehittää metsien hoitoa ja käyttöä maakunnassa. Nykyään eri intressiryhmistä koostuvalla alueellisella metsäneuvostolla on merkittävä rooli ohjelmien laadinnassa ja seurannassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metsäneuvoston jäsenten mielipiteitä hyvästä osallistamisprosessista. Aineisto kerättiin ja analysoitiin Q-menetelmällä, jonka tavoitteena on löytää tutkittavasta aiheesta erilaisia näkökulmia. Vastaajat olivat kolmen alueellisen metsä neuvoston (Keski-Suomi, Lounais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa) jäseniä. Yhteensä 50 vastaukseen pohjautuneen monimuuttuja-analyysin avulla vastaajat jaettiin neljään ryhmään: käytännöllisiin konsensuksen hakijoihin, uudistajiin, asiantuntemussuuntautuneisiin sekä osallistumisskeptisiin. Kaikki ryhmät pitivät intressiryhmien yhteistyön parantamista ja eri tahojen asiantuntemuksen tuomista prosessiin tärkeinä asioina, mutta päätösvallan tasapuolinen jako ja ohjelmassa käsiteltävät teemat jakoivat ryhmien mielipiteitä. Seuraavia ohjelmia tarkistettaessa kannattaa keskittyä kaikkien tärkeänä pitämiin asioihin. Prosessiin liittyvät erimielisyydet taas kannattaa nostaa keskusteluun ohjelmatyötä käynnistettäessä ja sopia kutakin prosessia varten mahdollisimman selkeät yhteistyön pelisäännöt.

Saarinen, Sähköposti: annika.kangas@helsinki.fi
Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tikkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Leskinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hujala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Saarikoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6768, Tieteen tori

Risto Seppälä. (2009). Maailman metsien sopeutuminen ilmastonmuutokseen – kansainvälisen asiantuntijapaneelin selvitys valmistunut. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6768. https://doi.org/10.14214/ma.6768

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Seppälä, Sähköposti: risto.seppala@metla.fi

artikkeli 6767, Tieteen tori

Aleksi Lehtonen. (2009). Suomen kasvihuonekaasuinventaario ja metsien merkitys hiilitaseelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6767. https://doi.org/10.14214/ma.6767

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Lehtonen, Sähköposti: aleksi.lehtonen@metla.fi

Tutkimusseloste

artikkeli 6779, Tutkimusseloste

Teppo Hujala. (2009). Metsänomistajan ohjailema päätöstuki tilakohtaisessa metsäsuunnittelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6779. https://doi.org/10.14214/ma.6779

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Hujala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6778, Tutkimusseloste

Soili Kojola. (2009). Kohti hyvää suometsien hoitoa – harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutus ojitusaluemänniköiden puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen taloustulokseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6778. https://doi.org/10.14214/ma.6778

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Kojola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6777, Tutkimusseloste

Minna Terho. (2009). Mitä kuoren takana oli? – Huonokuntoisten kaupunkipuiden lahon analysointi kaatopäätöksen jälkeen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6777. https://doi.org/10.14214/ma.6777

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Terho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6776, Tutkimusseloste

Henrik Heräjärvi. (2009). Kuivausmenetelmän vaikutus haavan puuaineen ominaisuuksiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6776. https://doi.org/10.14214/ma.6776

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Heräjärvi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6775, Tutkimusseloste

Juha Heiskanen, Markku Lahti, Jaana Luoranen, Risto Rikala. (2009). Ravinnetankkaus taimitarhalla saa aikaan lyhytaikaisen vaikutuksen kuusen paakkutaimien typpitilaan ja kasvuun istutuksen jälkeen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6775. https://doi.org/10.14214/ma.6775

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Heiskanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Lahti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Luoranen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Rikala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6774, Tutkimusseloste

Jaana Luoranen, Kyösti Konttinen, Risto Rikala. (2009). Varhain lyhytpäiväkäsiteltyjen kuusen taimien karaistuminen ja jälkikasvuriski. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6774. https://doi.org/10.14214/ma.6774

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Luoranen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Konttinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Rikala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6773, Tutkimusseloste

Katri Luostarinen, Noora Huotari, Eila Tillman-Sutela. (2009). Vaihtelu siemen- ja vesasyntyisen hieskoivun kasvun, puuaineksen tiheyden ja kuitujen koon välillä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6773. https://doi.org/10.14214/ma.6773

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Luostarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Huotari, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tillman-Sutela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6772, Tutkimusseloste

Arto Haara, Pekka Leskinen. (2009). Kuvioittaisen laskennallisesti ajantasaistetun metsävaratiedon epävarmuuden arviointi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6772. https://doi.org/10.14214/ma.6772

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Haara, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Leskinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6771, Tutkimusseloste

Pekka Vakkari, Mari Rusanen, Katri Kärkkäinen. (2009). Kynäjalavan populaatiot Suomessa ovat geneettisesti erilaistuneita. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6771. https://doi.org/10.14214/ma.6771

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Vakkari, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Rusanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kärkkäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kirjallisuutta

artikkeli 6770, Kirjallisuutta

Risto Virtanen. (2009). Tunturikasvimme tutuiksi värikkään oppaan avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6770. https://doi.org/10.14214/ma.6770

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Virtanen, Sähköposti: risto.virtanen@oulu.fi

artikkeli 6769, Kirjallisuutta

Matti Leikola. (2009). Metsähallitus valtion metsien hoitajana ja käyttäjänä vuosina 1859–2009. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6769. https://doi.org/10.14214/ma.6769

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Leikola, Sähköposti: matti.leikola@kolumbus.fi

Tieteen tori

Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen

artikkeli 6766, Tieteen tori|Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen

Teijo Rytteri, Leena A. Leskinen. (2009). Metsäteollisuusyhdyskunnat ja yksipuolisuuden loukku. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6766. https://doi.org/10.14214/ma.6766

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Rytteri, Sähköposti: leena.leskinen@metla.fi
Leskinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6765, Tieteen tori|Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen

Marja Kokkonen. (2009). Politiikan näkökulma metsäsektorin kehittämiseen ja alueelliseen metsäohjelmatyöhön. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6765. https://doi.org/10.14214/ma.6765

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Kokkonen, Sähköposti: marja.kokkonen@mmm.fi

artikkeli 6764, Tieteen tori|Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen

Timo K. Weckroth, Tapio Nummi, Eeva-Liisa Repo, Ari Nikkola. (2009). Alueellisen metsäohjelman laadinta ja kehittäminen metsäkeskuksissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6764. https://doi.org/10.14214/ma.6764

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Weckroth, Sähköposti: timo.weckroth@gmail.com
Nummi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Repo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Nikkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6763, Tieteen tori|Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen

Jukka Tikkanen, Annika Kangas, Jouni Pykäläinen, Teppo Hujala, Mikko Kurttila, Pekka Leskinen. (2009). Vaikuttava ja hyväksyttävä alueellinen metsäohjelma: ehdotus metsäohjelman laadinnan kehittämiseksi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 3 artikkeli 6763. https://doi.org/10.14214/ma.6763

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tikkanen, Sähköposti: jukka.tikkanen@oamk.fi
Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Pykäläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hujala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kurttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Leskinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit