Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 1

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6152, Tutkimusartikkeli
Harri Hänninen, Heimo Karppinen. Kansalaismielipide metsien suojelusta ja talouskäytöstä|27-39. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 1 artikkeli 6152. https://doi.org/10.14214/ma.6152
Original keywords: metsäasenteet; metsätiedot; kansalaiset; haastattelu
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkasteltiin suuren yleisön metsien talouskäyttöön ja suojeluun liittyviä asenteita haastatteluaineiston perusteella. Kansalaisista runsas kolmasosa oli luettavissa metsien talouskäytön lisäämistä kannattaviin ja neljäsosa suojelun lisäämistä kannattaviin. Noin 40 prosenttia suomalaisista kannatti samanaikaisesti sekä metsien talouskäytön että suojelun lisäämistä tai vastusti kumpaakin. Väestön taustapiirteillä kyettiin selittämään vain osittain metsien käyttöön liittyviä asenteita. Suojelumyönteisten metsätiedot olivat talouskäytön kannattajia vähäisemmät. Metsänomistajissa oli suojelun kannattajia lähes saman verran kuin metsää omistamattomissa kansalaisissa mutta talouskäytön kannattajia selvästi enemmän.

  • Hänninen, Sähköposti: harri.hanninen@metla.fi (sähköposti)
  • Karppinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6151, Tutkimusartikkeli
Päivi Pulkkinen, Antti Asikainen. Hakkuutähteen, karsijan puujätteen, sahan kuorijätteen ja kantojen murskaaminen Morbark 1200 -murskaimella|17-26. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 1 artikkeli 6151. https://doi.org/10.14214/ma.6151
Original keywords: energiapuu; bioenergia; puupolttoaine; murskaus; kotimainen polttoaine
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin Morbark 1200 -murskaimen soveltuvuutta hakkuutähteen, karsijan puujätteen ja sahan kuorijätteen sekä kantojen murskaamiseen. Murskattava materiaali kuormataan Morbark 1200 -murskaimeen suppilomaisen syöttölaitteen kautta ylhäältä päin. Syöttäminen voidaan tehdä omalla kuormaimella tai erillisellä pyöräkuormaajalla. Parhaiten murskaimella pystyttiin käsittelemään ketjukarsija-kuorija-hakkurin jätettä ja sahan kuorijätettä. Päätehakkuualojen hakkuutähteiden murskauksessa tuottavuus oli selvästi alhaisempi. Tämä johtui pitkien latvakappaleiden aiheuttamista tukoksista syöttölaitteessa. Kantojen murskaukseen tutkittu murskain ei sovellu, sillä syöttölaite ei läpäise kunnolla kantoja. Kaikilla tutkituilla polttoaineilla saavutettiin hyväksyttävä palakokojaukauma. Kuitenkin jos murskaus tapahtui suoraan hiekkakentälle, murskeeseen sekoittui paljon hiekkaa, mikä alensi sen käyttökelpoisuutta polttoaineena.

  • Pulkkinen, Sähköposti: paivi.pulkkinen@forest.joensuu.fi (sähköposti)
  • Asikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6150, Tutkimusartikkeli
Marja-Liisa Juntunen. Hakkuukoneen kuljettajakurssilaisten sijoittuminen työelämään|3-16. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 1 artikkeli 6150. https://doi.org/10.14214/ma.6150
Original keywords: aikuiskoulutus; hakkuukoneenkuljettajat; koulutuksen vaikuttavuus; sijoittuminen työelämään
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Vuodesta 1988 lähtien on jo työelämässä olleita aikuisopiskelijoita koulutettu metsäoppilaitoksissa hakkuukoneen kuljettajiksi viiden kuukauden kestoisilla metsäkoneenkäytön jatkolinjoilla. Tutkimuksessa on seurattu vuosina 1989–1991 jatkolinjoilta valmistuneiden oppilaiden sijoittumista työelämään 1,5–2,5 vuoden ajan kurssien päättymisestä.

Työelämään sijoittumista luonnehti vastaanotettujen töiden moninaisuus sekä työtehtävien että työllistymisen vaihtelu vuodenaikojen mukaan. Vastanneista oppilaista keskimäärin 80 % oli kuukausittain työelämässä. Talvella määrä oli kesää hieman suurempi, mikä johtuu metsäalalle tyypillisestä kausivaihtelusta. Oppilaista noin kaksi kolmasosaa teki talvella metsätöitä.

Joka viidennen kurssilaisen voi sanoa vakiinnuttaneen paikkansa hakkuukoneen kuljettajana, kun he työskentelivät yli puolet seuranta-ajasta ko. työssä. Puolet oppilaista pystyi seuranta-ajan aikana hankkimaan itselleen vähintään puolen vuoden työkokemuksen metsäkonealalta. Alalle pysyvästi sijoittuneiden kurssilaisten määrä jäi kuitenkin alhaiseksi, kun vain joka kymmenes kurssilainen työskenteli metsäkoneen kuljettajana ympärivuotisesti.

Työvoiman ylitarjonta ja markkinahakkuiden alhainen määrä heikensivät oppilaiden sijoittumista alalle. Sijoittumista lienee pienentänyt myös se, että koulutukseen ei hakeutunut riittävästi valintaedelletykset täyttäneitä hakijoita. Koulut joutuivat ottamaan kursseille sellaisia opiskelijoita, joille koulutus ei antanut riittäviä valmiuksia siirtyä alalle.

Tilanteen muuttamiseksi opetusta olisi annettava nykyistä enemmän käytännön työssä sekä aikuiskoulutuslinjoilla että nuorisoasteen erikoistumislinjalla. Opetukseen tulisi liittää työharjoittelu metsäkoneyrityksissä. Harjoittelun käynnistymisen edellytys on kuitenkin, että oppilaat työskentelevät nykyistä enemmän koulun työmailla ennen kuin siirtyvät yrittäjien koneille. Lisäksi oppilaitosten on nykyistä paremmin osoitettava se, että ne antavat koulutettavalle sellaista lisätietoa, jota yrittäjillä ei ole. Oppilaitosten ja metsäkoneyrittäjien taustajärjestöineen olisi aloitettava ripeästi koulutuksen kehittäminen metsäteollisuuden ja konevalmistajien tuella.

  • Juntunen, Sähköposti: marja-liisa.juntunen@metla.fi (sähköposti)

Katsaus

artikkeli 6153, Katsaus
Otso Suominen, Pekka Niemelä. Muuttavatko kasvinsyöjänisäkkäät metsäkasvillisuuttamme?|41-49. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 1 artikkeli 6153. https://doi.org/10.14214/ma.6153
Original keywords: karike; kasvinsyöjänisäkkäät; metsäekosysteemi; ravinnonvalinta
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Artikkelissa esitellään tuloksia kasvinsyöjänisäkkäiden vaikutuksista boreaaliseen metsäekosysteemiin ja pohditaan niiden mahdollisia vaikutuksia Pohjoismaissa. Viime vuosina on yhä selvemmin käynyt ilmi, että kasvinsyöjänisäkkäiden valikoiva ravinnonkäyttö voi vaikuttaa ratkaisevasti havumetsäekosysteemin rakenteeseen ja toimintaan. Kasvinsyöjät muuttavat kasvilajistoa ja sitä kautta karikkeen laatua, ravinnekiertoja ja koko eliöyhteisöä. Toisaalta ravintokasvivalikoiman ja ravinnon määrän muutokset vaikuttavat eläinten ravinnonvalintaan. Kasvilajin yksilömäärän vähetessä sen häviämisen riski kasvaa, koska jäljellä olevien kasviyksilöiden syödyksi tulemisen todennäköisyys kasvaa. Ihmistoiminta muuttaa sekä kasvillisuutta että eläinkantoja mm. metsästyksen, metsätalouden, saasteiden ja ilmastonmuutosten kautta. Hirvieläinkannat ovat Suomessa ja Ruotsissa olleet 1970-luvulta lähtien tasolla, jolla ekosysteemivaikutuksia on Pohjois-Amerikassa havaittu. Peltojen metsittäminen ja lehtipuiden suosion kasvu ovat lisänneet myös myyrien aiheuttamaa vahinkoa metsätaloudelle. Nisäkkäiden ja eri kasvilajien lukumääräsuhteista riippuen voivat eläimet joko parantaa tai huonontaa maaperän ravinteikkuutta sekä kasviston ja eläimistön monimuotoisuutta. Eri tekijät vaikuttavat toisiinsa ja voivat yhdessä muuttaa metsäluontoamme tavalla, jota on vaikea ennustaa ilman kokeellista tutkimusta.

  • Suominen, Sähköposti: otso.suominen@utu.fi (sähköposti)
  • Niemelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tiedonanto

artikkeli 6154, Tiedonanto
Sari Iivonen, Arja Lilja, Leo Tervo. Juurilahoa aiheuttavan yksitumaisen Rhizoctonia-sienen torjunta kuumavesikäsittelyllä|51-55. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 1 artikkeli 6154. https://doi.org/10.14214/ma.6154
Original keywords: yksitumainen Rhizoctonia sp.; juurilaho; kuumavesikäsittely
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Työssä tutkittiin juurilahoa aiheuttavan yksitumaisen Rhizoctonia sp. -sienen torjuntaa kuumavesikäsittelyllä. Tavoitteena oli selvittää, mikä lämpötila ja upotusaika on riittävä sienen rihmaston ja kestoasteiden eli rihmastopahkojen tuhoamiseksi. Sienen rihmasto tuhoutui jo 75 °C:n lämpötilassa, ja rihmastopahkoille 80 °C:n lämpötila oli riittävän korkea. Upotusaika ei ollut merkitsevä näissä lämpötiloissa. Sen sijaan alemmissa lämpötiloissa ajalla oli vaikutusta sienen kasvuunlähtöön ja kasvunopeuteen, mutta pisinkään käsittely ei tuhonnut rihmastoa täysin 60 °C:ssa tai rihmastopahkoja 75 °C:ssa. Alle 80 °C:n lämpötiloja voidaan pitää riittämättöminä, kun tavoitteena on taudinaiheuttajan torjunta.

  • Iivonen, Sähköposti: sari.iivonen@metla.fi (sähköposti)
  • Lilja, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tervo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6159, Tieteen tori
Jari Hynynen. (1996). Kasvumallit metsien kehityksen ennustamisen työkaluina|77-80. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 1 artikkeli 6159. https://doi.org/10.14214/ma.6159
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hynynen, Sähköposti: jari.hynynen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6158, Tieteen tori
Martti Varmola. (1996). Viljelymänniköiden kasvatus sekä tuotoksen ja laadun tutkiminen|73-76. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 1 artikkeli 6158. https://doi.org/10.14214/ma.6158
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Varmola, Sähköposti: martti.varmola@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6157, Tieteen tori
Pentti Hakkila, Eero Paavilainen. (1996). Miten IUFROn XX maailmankongressi tuli Suomeen|66-73. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 1 artikkeli 6157. https://doi.org/10.14214/ma.6157
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hakkila, Sähköposti: pentti.hakkila@metla.fi (sähköposti)
  • Paavilainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6156, Tieteen tori
Aarne Reunala. (1996). Mikä on metsä ja mitä on suojelu?|62-66. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 1 artikkeli 6156. https://doi.org/10.14214/ma.6156
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Reunala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6155, Tieteen tori
Matti Leikola. (1996). Mitä on hyvä metsänhoito|57-62. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 1 artikkeli 6155. https://doi.org/10.14214/ma.6155
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Leikola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)

Puheenvuoro

artikkeli 6160, Puheenvuoro
Esa-Jussi Viitala, Harri Hänninen, Risto Tammisalo. (1996). Kuutiokalkylistit ja ympäristömafiosot|81-83. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 1 artikkeli 6160. https://doi.org/10.14214/ma.6160
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Viitala, Sähköposti: esa-jussi.viitala@metla.fi (sähköposti)
  • Hänninen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tammisalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit