Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2

Päätoimittajalta

artikkeli 5863, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Metsäalalle tarvitaan tutkimus- ja teknologiaohjelma. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5863. https://doi.org/10.14214/ma.5863
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 5866, Tutkimusartikkeli
Kaisa Raitio, Pertti Rannikko. Metsien käyttö ja sosiaalinen kestävyys: Metsähallituksen roolin muuttuminen Lieksassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5866. https://doi.org/10.14214/ma.5866
Original keywords: Metsähallitus; sosiaalinen kestävyys; paikallisyhteisö; metsien käyttö; Lieksa; valtionmetsät
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Artikkelissa tarkastellaan Metsähallituksen roolin ja valtionmetsien käytön muutoksia Lieksassa sekä niiden vaikutuksia paikallisyhteisöön. Kylätutkimuksen ja haastatteluiden avulla analysoidaan, miten Metsähallituksen rooli on muuttunut Lieksassa sotien jälkeisestä ajasta nykypäivään ja millaisia sosiaalisia vaikutuksia Metsähallituksen roolin muutoksella on ollut. Huomiota kiinnitetään erityisesti siihen, miten luonnon monimuotoisuuden suojelun painoarvon lisääntyminen metsäpolitiikassa on näkynyt Metsähallituksen roolin muutoksessa. Vaikka valtionmetsien hakkuut ovat pysyneet Lieksassa 1970-luvulta saakka kutakuinkin samalla tasolla, metsätalouden työllisyys ja sosiaalinen merkitys on romahtanut. Puuntuotannon rinnalle Metsähallitus on omaksunut 1990-luvulta alkaen uusia tehtäviä, joista keskeisimmät ovat luonnonsuojelu sekä luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edistäminen. Molempien merkitys työllistäjänä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Uusien työpaikkojen määrä on kuitenkin ollut toistaiseksi vähäinen metsätaloudessa menetettyihin työpaikkoihin verrattuna. Työpaikat eivät aina synny niihin kyliin, missä ne ovat metsätaloudesta kadonneet, ja niiden ammattitaitovaatimukset ovat erilaisia kuin puunkorjuussa. Siksi metsien käytön sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa on olennaista erotella vaikutukset eri aluetasoilla.

  • Raitio, Sähköposti: kaisa.raitio@joensuu.fi (sähköposti)
  • Rannikko, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5865, Tutkimusartikkeli
Hanna Kumela, Terhi Koskela. Metsänomistajien näkemyksiä luonnonarvokaupan ja sen sopimusehtojen hyväksyttävyydestä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5865. https://doi.org/10.14214/ma.5865
Original keywords: yksityismetsänomistajat; monimuotoisuuden turvaaminen; luonnonarvokauppa; hyväksyttävyys; vapaaehtoiset suojelusopimukset
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmassa (METSO) kokeillaan uusia metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvia monimuotoisuuden turvaamiskeinoja, esimerkiksi luonnonarvokauppaa, jonka kokeiluhanke aloitettiin Satakunnassa vuonna 2003.

Tutkimuksessa selvitettiin mistä elementeistä metsänomistajan kokema monimuotoisuuden turvaamiskeinon subjektiivinen hyväksyttävyys koostuu ja kokevatko metsänomistajat luonnonarvokaupan ja sen sopimusehdot hyväksyttävänä monimuotoisuuden turvaamisen toteutustapana. Tutkimus toteutettiin 21 metsänomistajan teemahaastatteluna. Tuloksia voidaan käyttää luonnonarvokaupan lisäksi myös muiden metsien suojelun toteuttamiskeinojen kehittämisessä.

Tulosten mukaan metsänomistajien hyväksyttävänä kokeman monimuotoisuuden turvaamiskeinon on sisällettävä vapaaehtoisuuden sekä omistusoikeuden ja päätäntävallan säilymisen elementit. Lisäksi metsänomistajalla on oltava motiivi osallistua sopimussuojeluun. Päätökseen osallistua luonnonarvokauppaan vaikutti kuitenkin voimakkaimmin palkkion saaminen ja sen määrä. Osa toivoi palkkion korvaavan kaikki suojelusta sopimuskauden aikana aiheutuvat taloudelliset menetykset. Osa koki palkkion maksettavan nimenomaan luonnonarvojen säilyttämisestä, jolloin sen katsottiin olevan osoitus yhteiskunnalta siitä, että metsänomistaja tekee arvokkaan ratkaisun, jonka rahoitukseen koko yhteiskunta osallistuu. Luonnonarvokauppa vastasi yleensä metsänomistajien toiveita hyväksyttävästä monimuotoisuuden turvaamiskeinosta, mutta sopimuksen ja sopimusehtojen tulisi olla metsänomistajien mukaan selkeämmin yhteisen neuvottelun tulos. Lisäksi metsäammattilaisten toivottiin tiedottavan metsänomistajia mahdollisista sopimuskohteista.

  • Kumela, Sähköposti: hanna.kumela@metla.fi (sähköposti)
  • Koskela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5864, Tutkimusartikkeli
Eija Pouta, Mika Rekola. Suomalaisten maksuhalukkuus metsiensuojelusta: meta-analyysi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5864. https://doi.org/10.14214/ma.5864
Original keywords: arvottaminen; arvottamistutkimukset; meta-analyysi; metsiensuojelu
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Metsiensuojelun markkinattomia hyötyjä on tutkittu Suomessa ehdollisen arvottamisen menetelmällä ja valintakoemenetelmällä 1980-luvun lopulta lähtien. Tässä tutkimuksessa käytetään meta-analyysin aineistona kahtatoista aiemmin julkaistua tutkimusraporttia. Meta-analyysin avulla voidaan arvioida arvottamismenetelmien luotettavuutta ja metsiensuojeluun liittyvän maksuhalukkuuden kehittymistä ajassa. Meta-analyysin regressiomallien mukaan suomalaisten kokonaismaksuhalukkuus kasvaa suojeluohjelman laajuuden mukana. Hehtaarikohtainen maksuhalukkuus taas pienenee suojeluohjelman kasvaessa. Näin voidaan todeta aiempien arvottamistutkimusten tulosten tukevat talousteorian mukaisia oletuksia hankkeen laajuuden vaikutuksesta ja alenevista rajahyödyistä. Maksukertakohtainen maksuhalukkuus laskee maksukertojen määrän kasvaessa, mutta useammalle vuodelle jaksotetut maksut näyttävät nostavan kokonaismaksuhalukkuutta suojelusta. Meta-analyysin mallit näyttäisivät tuovan esiin suojeluasenteiden muuttumisen positiivisemmiksi vuosien myötä. Meta-analyysi ei juuri nostanut esiin hankekohtaisia muuttujia, joiden avulla aiempien tutkimusten tuottamaa tietoa suojelun hyödyistä voitaisiin sovittaa uusiin suunnittelutilanteisiin.

  • Pouta, Sähköposti: eija.pouta@mtt.fi (sähköposti)
  • Rekola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

artikkeli 5867, Katsaus
Leena Leskinen, Taru Peltola, Maria Åkerman. Puuenergia, metsätalouden toimintakentän muutos ja sosiaalinen kestävyys. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5867. https://doi.org/10.14214/ma.5867
Original keywords: verkostot; puuenergia; sosiotaloudelliset vaikutukset; sosioekologinen järjestelmä; toimintakapasiteetti; tietokäytännöt; metsäkeskus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Katsauksemme nostaa keskusteluun uuden, käsitteellisesti syvemmän tavan arvioida metsätalouden sosiaalista kestävyyttä. Tarkastelemme kestävyyttä sosioekologisten järjestelmien dynamiikan näkökulmasta ja analysoimme, miten erilaiset luonnonvarojen hyödyntämisen tavat heijastuvat sosiaalisten yhteisöjen toimintakykyyn. Käytämme esimerkkinä puuenergian pienkäytön ja sen edistämistoiminnan aiheuttamia laadullisia vaikutuksia metsätalouden toimintakenttään. Näitä vaikutuksia ovat 1) metsäkeskuksen sopeutuminen muutoksiin yhtäältä ottamalla uuden roolin aluekehittäjänä ja toisaalta tuottamalla uudenlaisia palveluita metsänomistajille 2) uudenlaisen, energianeuvojaverkostoa resurssina hyödyntävän metsäasiantuntijuuden syntyminen sekä 3) metsänomistajan roolin muuttuminen puun myyjästä sen jalostajaksi. Toimintakentän muutokset ovat vaikuttaneet positiivisesti paikallisen puuenergiatuotannon sosioekologiseen järjestelmään, koska ne ruokkivat paikallisten toimijoiden kykyä hyödyntää paremmin käytössään olevia resursseja. Ne ovat edistäneet sosiaalista kestävyyttä lisäämällä järjestelmän sopeutumiskykyä ja itseohjautuvuutta. Samalla puuenergian pienkäyttö on esimerkki, joka osoittaa, ettei sosioekologisen dynamiikan tarkastelu tarjoa yksiselitteisiä indikaattoreita sosiaaliselle kestävyydelle. Dynaamisten piirteiden, kuten toimintakentän muutoksen, toimintakapasiteetin ja laadullisten yhteisvaikutusten, tarkastelu mahdollistaa kestävyyden arvioinnin järjestelmiin rakentuneen puskurikyvyn tasolla. Kestävyyden kriteerejä ei siten tarvitse sitoa tiettyyn historialliseen tilanteeseen tai vallitseviin intresseihin.

  • Leskinen, Sähköposti: leena.leskinen@metla.fi (sähköposti)
  • Peltola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Åkerman, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tiedonanto

artikkeli 5868, Tiedonanto
Eeva Primmer. Biodiversiteetin turvaamisen asema organisaatioiden strategioissa ja toiminnassa – normit, rakenteet ja osaaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5868. https://doi.org/10.14214/ma.5868
Original keywords: biodiversiteetti; organisaatiot; kannustimet; käytännöt
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Monimuotoisuuden turvaaminen metsätaloustoimenpiteiden yhteydessä on nykyisin laajasti hyväksytty periaate metsäalalla. Monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteet on kirjattu erilaisiin lainvoimaisin ja metsäpoliittisiin asiakirjoihin, joiden puitteissa metsäalan organisaatiot toteuttavat tavoitteitaan ja tekevät strategisia ratkaisuja biodiversiteetin turvaamisesta. Biodiversiteetin turvaaminen voidaan nähdä yhtäältä velvoitteena, jonka minimitaso on tunnistettavissa tai vähintäänkin arvioitavissa. Toisaalta organisaatiot voivat investoida biodiversiteetin turvaamiseen liittyvään osaamiseen ja resursseihin, vastauksena lisääntyvään luontoarvojen kysyntään ja hyödyntäen turvaamistoiminnan yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Organisaatioiden reaktiot heijastuvat niissä toimivien yksilöiden toteuttamina biodiversiteetin turvaamisen käytäntöinä. Tässä esitellään katsauksena biodiversiteetin turvaamisen kannustimia, sekä empiiristen tarkastelujen pohjalta tunnistettavia organisaatioiden reaktioita niihin. Reaktioita muokkaavat tekijät voivat edesauttaa tai hidastaa biodiversiteetin turvaamiskäytäntöjen kehittymistä. Tällaiset rutiineihin vaikuttavat tekijät voidaan ryhmitellä normatiivisiin, kognitiivisiin ja rakenteellisiin tekijöihin. Suomalaiset metsäorganisaatiot ovat kehittäneet monimuotoisuuden turvaamista tukevaa osaamistaan ja rakenteellisia voimavaroja, mutta biodiversiteetin turvaamisesta ei ole muodostunut niille strategista painopistettä.

  • Primmer, Sähköposti: eeva.primmer@ymparisto.fi (sähköposti)

Tieteen tori

artikkeli 5870, Tieteen tori
Ari Laurén, Hannu Mannerkoski. Yliarvioidaanko hakkuiden vesistövaikutuksia? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5870. https://doi.org/10.14214/ma.5870
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Laurén, Sähköposti: ari.lauren@metla.fi (sähköposti)
  • Mannerkoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5869, Tieteen tori
Leena Leskinen, Kaisa Raitio. Monikäyttöindeksi alueellisen metsäsuunnittelun ja tukien suuntaamisen apuvälineeksi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5869. https://doi.org/10.14214/ma.5869
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Leskinen, Sähköposti: leena.leskinen@metla.fi (sähköposti)
  • Raitio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 5880, Tutkimusseloste
Tuomo Nurminen, Heikki Korpunen, Jori Uusitalo. Tavaralajimenetelmään perustuvan koneellisen puunkorjuun ajanmenekki. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5880. https://doi.org/10.14214/ma.5880
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nurminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Korpunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5879, Tutkimusseloste
Pekka Hyvönen, Perttu Anttila. Metsän muutostunnistus kahden ajankohdan ilmakuvilta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5879. https://doi.org/10.14214/ma.5879
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hyvönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Anttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5878, Tutkimusseloste
Juha Lappi. Tasaisia pituus/ikä-käyriä runkoanalyysista lineaarisen ohjelmoinnin avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5878. https://doi.org/10.14214/ma.5878
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Lappi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 5877, Tutkimusseloste
Petteri Muukkonen. Aluskasvillisuuden biomassan arvioiminen peittävyystiedon avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5877. https://doi.org/10.14214/ma.5877
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Muukkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 5876, Tutkimusseloste
Hannu Salminen, Risto Jalkanen. Männyn neulastiheyden mallittaminen Lapissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5876. https://doi.org/10.14214/ma.5876
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Salminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5875, Tutkimusseloste
Jaana Luoranen, Juha Lappi, Gang Zhang, Heikki Smolander. Kesällä istutettujen hybridihaavan kloonitaimien maastomenestyminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5875. https://doi.org/10.14214/ma.5875
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Luoranen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Lappi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Zhang, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Smolander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5874, Tutkimusseloste
Paula Horne. Monimuotoisuutta edistävien keinojen hyväksyntä metsänomistajien keskuudessa – sovellus hypoteettisen valinnan menetelmän käytöstä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5874. https://doi.org/10.14214/ma.5874
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Horne, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)

Kirjallisuutta

artikkeli 5873, Kirjallisuutta
Fred Kalland. Kaivattuja oppaita metsänuudistamiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5873. https://doi.org/10.14214/ma.5873
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kalland, Sähköposti: fkalland@saunalahti.fi (sähköposti)

Puheenvuoro

artikkeli 5872, Puheenvuoro
Timo Pukkala. Ovatko analyyttiset ja objektiiviset metsikön käsittelyohjeet myös oikeat? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5872. https://doi.org/10.14214/ma.5872
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Pukkala, Sähköposti: timo.pukkala@joensuu.fi (sähköposti)
artikkeli 5871, Puheenvuoro
Risto Ojansuu. Analyyttiset ja objektiiviset metsikön käsittelyohjeet? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli 5871. https://doi.org/10.14214/ma.5871
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Ojansuu, Sähköposti: risto.ojansuu@metla.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit