Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4

Päätoimittajalta

artikkeli 6270, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Metsäntutkimuksen uusi vuosituhat. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli 6270. https://doi.org/10.14214/ma.6270
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6273, Tutkimusartikkeli
Vesa Leppänen, Kalle Kärhä, Teijo Palander. Työnjohtajien ryhmäpäätöksenteko ja tiimityö puunhankintaorganisaatioissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli 6273. https://doi.org/10.14214/ma.6273
Original keywords: puunhankinta; päätöstukijärjestelmät; ryhmäpäätöksenteko; tiimityö
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkasteltiin työnjohtajien ryhmäpäätöksentekoa ja sen yleisyyttä neljässä, suuressa puunhankintaorganisaatiossa vuonna 1995. Tarkastelun tekee mielenkiintoiseksi se, että osassa organisaatioista (Yritykset 1–3) oltiin jo vaiheittain siirrytty tiimiorganisaatioon, kun toisaalta yhdessä organisaatiossa (Yritys 4) oltiin vasta tutkimushetkellä siirtymässä tiimiorganisaatioon. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin työnjohtajien kokemia puutteita heidän organisaatioidensa tietokonepohjaisissa päätöstukijärjestelmissä. Työnjohtajat arvioivat joka kolmannen päätöksen olevan ryhmäpäätös; puolet ryhmässä tehdyistä päätöksistä oli yhteisymmärryksessä tehtyjä päätöksiä. Tulokset osoittivat myöskin ryhmäpäätöksenteon olevan selvästi yleisempää tiimityöhön siirtyneissä yrityksissä (Yritykset 1–3) kuin siihen siirtymättömässä (Yritys 4). Täten tiimityöhön siirtyneet organisaatiot ovat onnistuneet lisäämään työnjohtajien ryhmäpäätöksentekoa. Työnjohtajat toivat esille useita uusia toimintoja, joihin olisi hyödyllistä kehittää päätöstukijärjestelmiä heidän päätöksentekonsa tukemiseen; työnjohtajien tarjoamista toiminnoista painottuivat asiakastyytyväisyyteen, ja laajemmin asiakkaan käyttäytymiseen liittyvät toiminnot (tehtaiden ja puunmyyjien asiakastyytyväisyyden seuranta, metsänomistajan puunmyyntihalukkuuden ennustaminen, markkinointipanostusten suuntaaminen). Onnistuneet, nykyaikaiset tietokoneavusteiset päätöstukijärjestelmät voisivat entisestään tehostaa työnjohtajien jokapäiväistä päätöksentekoa.

  • Leppänen, Sähköposti: kalle.karha@metla.fi (sähköposti)
  • Kärhä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Palander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6272, Tutkimusartikkeli
Jyrki Hytönen. Pellonmetsityksen onnistuminen Keski-Pohjanmaalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli 6272. https://doi.org/10.14214/ma.6272
Original keywords: mänty; koivu; pellonmetsitys; tekninen laatu; tuhot; viat
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa selvitettiin pellonmetsityksen onnistumista Keski-Pohjanmaalla. Inventoitu otos koostui 7–8- ja 15–16-vuotiaista mäntytaimikoista (40 kpl) ja 16–17-vuotiaista rauduskoivutaimikoista (14 kpl). Pellot ryhmiteltiin kivennäis-, multa-, ja turvemaan peltoihin. Yleisin maanmuokkausmenetelmä oli pallekyntö. Vanhemmista mäntytaimikoista oli täydennysviljelty 50 % ja nuoremmista 70 %.

Pahimmat tuhonaiheuttajat olivat hirvi, kasvuhäiriöt ja sienitaudit. Hirvien ja vesojen aiheuttamia tuhoja oli enemmän turvemailla kuin kivennäismailla. Vesoja oli keskimäärin 17 500 kpl/ha, mutta taimikoiden välinen vaihtelu oli erittäin suuri (30–56 000 kpl/ha). Ojien kunto oli huono. Pahimmat vikaisuudet olivat erilaiset latvakasvaimen häiriöt. Kasvatuskelpoisia taimia oli turvepelloilla vähemmän kuin kivennäismaan pelloilla. Koivikoissa oli turvemaalla 410 ja kivennäismaalla 620 alkuperäistä istutustainta hehtaarilla. Nuoremmissa männiköissä oli turvemaalla 950 ja kivennäismaalla 1 040 ja 15–16-vuotiaissa männiköissä turvemailla 640 ja kivennäismailla 1 040 kasvatuskelpoista alkuperäistä istututainta hehtaarilla. Erityisesti luontaiset hieskoivun taimet, vaikkakin olivat ryhmittyneet ojien varteen, täydensivät taimikoita merkittävästi. Luonnontaimien ansiosta kasvatuskelpoisten taimien määrä nousi keskimäärin yli 800 kpl/ha. Taimitiheys ja aukkoisuus huomioonottaen suurin osa taimikoista oli kasvatuskelpoisuudeltaan vähintään tyydyttäviä. Huonoimmin oli onnistunut rauduskoivun viljely, erityisesti turvemaiden pelloille.

  • Hytönen, Sähköposti: jyrki.hytonen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6271, Tutkimusartikkeli
Kaarlo Kinnunen. Tukkimiehentäin tuhojen kemiallinen ja mekaaninen torjunta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli 6271. https://doi.org/10.14214/ma.6271
Original keywords: mänty; maanmuokkaus; tukkimiehentäi; Hylobius; taimilaji
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tukkimiehentäin (Hylobius abietis L.) tuhojen yleisyyttä ja torjuntamahdollisuuksia tutkittiin kolmena peräkkäisenä vuotena perustetuissa kokeissa puolukkatyypin kangasmaalla Pohjois-Satakunnassa. Kohteena olivat männyn istutustaimet. Kemiallisen ja mekaanisen suojauksen välillä ei ollut selvää eroa. Kaksi- tai kolmivuotiaina istutettujen taimien elossaolo oli keskimäärin 20 prosenttiyksikköä parempi kuin yksivuotiaiden. Muokkaus paransi taimien elossapysymistä keskimäärin 12 prosenttiyksikköä. Muokatulla maalla tukkimiehentäin torjunnalla saatiin keskimäärin vain viiden prosenttiyksikön parannus taimien elossapysymiseen, muokkaamattomalla maalla sen sijaan 20 prosenttiyksikön parannus. Istutettaessa kookkaita taimia muokatulle maalle, tukkimiehentäin torjunta ei ole yhtä välttämätöntä kuin pieniä taimia muokkaamattomalle maalle istutettaessa.

  • Kinnunen, Sähköposti: kaarlo.kinnunen@metla.fi (sähköposti)

Tieteen tori

artikkeli 6282, Tieteen tori
Timo Kuuluvainen. Luonnontilaisen metsän merkitys tutkimukselle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli 6282. https://doi.org/10.14214/ma.6282
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kuuluvainen, Sähköposti: timo.kuuluvainen@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6281, Tieteen tori
Harri Vasander. Mitä järkeä on ennallistaa soita? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli 6281. https://doi.org/10.14214/ma.6281
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Vasander, Sähköposti: harri.vasander@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6280, Tieteen tori
Juha Lappi. Kiertoajasta ja metsätalouden suunnittelusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli 6280. https://doi.org/10.14214/ma.6280
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Lappi, Sähköposti: juha.lappi@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6279, Tieteen tori
Simo Poso. Enemmän menetelmällistä otetta metsätiedon keruuseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli 6279. https://doi.org/10.14214/ma.6279
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Poso, Sähköposti: simo.poso@helsinki.fi (sähköposti)

Puheenvuoro

artikkeli 6283, Puheenvuoro
Pertti Harstela. Teiden kunnossapito ongelma, ei tietiheys. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli 6283. https://doi.org/10.14214/ma.6283
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Harstela, Sähköposti: pertti.harstela@forest.joensuu.fi (sähköposti)

Tieteen tori

Puunhankinnan ohjaus

artikkeli 6278, Tieteen tori|Puunhankinnan ohjaus
Teijo Palander, Mari Toivonen. Puunhankinnan taktisen suunnittelun apuvälineet ja menetelmät. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli 6278. https://doi.org/10.14214/ma.6278
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Palander, Sähköposti: teijo.palander@forest.joensuu.fi (sähköposti)
  • Toivonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6277, Tieteen tori|Puunhankinnan ohjaus
Veli-Pekka Kivinen, Jori Uusitalo. Sumea logiikka ja sen soveltaminen hakkuukoneen apteerauksen ohjauksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli 6277. https://doi.org/10.14214/ma.6277
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kivinen, Sähköposti: veli.kivinen@helsinki.fi (sähköposti)
  • Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6276, Tieteen tori|Puunhankinnan ohjaus
Olavi Pennanen. Tukin ja rungon sahauksen jäljittely. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli 6276. https://doi.org/10.14214/ma.6276
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Pennanen, Sähköposti: olavi.pennanen@metsateho.fi (sähköposti)
artikkeli 6275, Tieteen tori|Puunhankinnan ohjaus
Tapio Räsänen. Runkopankki puunhankinnan ohjauksen apuvälineenä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli 6275. https://doi.org/10.14214/ma.6275
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Räsänen, Sähköposti: tapio.rasanen@metsateho.fi (sähköposti)
artikkeli 6274, Tieteen tori|Puunhankinnan ohjaus
Vesa Imponen. Puutavaralogistiikka pelkistää hankinnan toimintamallit. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli 6274. https://doi.org/10.14214/ma.6274
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Imponen, Sähköposti: vesa.imponen@metsateho.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit