Kirjoittajan ohjeet

METSÄTIETEEN AIKAKAUSKIRJA

Ennen kuin lähetät käsikirjoituksen

i Julkaisusopimus

Osana käsikirjoituksen lähettämisprosessia sinun pitää hyväksyä tämä julkaisusopimus:

Metsätieteen aikakauskirja on avoin tiedelehti, jota julkaisee Suomen Metsätieteellinen Seura ry (jatkossa Julkaisija). Kaikki Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistavat artikkelit ovat vapaasti luettavissa, ladattavissa, jaettavissa ja käytettävissä Creative Commons CC BY-SA 4.0 -lisenssin mukaan. Voit lukea lisenssin tiivistelmän ja koko tekstin näiden linkkien kautta: i) tiivistelmä; ii) koko teksti.

Tekijänoikeus pysyy kirjoittajalla. Creative Commons -lisenssi tarkoittaa, että Suomen tekijänoikeuslain mukaisena tekijänoikeuden haltijana kirjoittaja(t) myöntää(vät) oikeuden käyttää artikkelia lisenssissä määritellyillä tavoilla. Julkaisijalla on oikeus julkaista artikkeli ja pitää se avoimesti saatavilla Internetin kautta missä tahansa nykyisessä tai tulevassa julkaisuformaatissa. Julkaisija voi siirtää julkaisuoikeuden ja/tai Metsätieteen aikakauskirjan verkkosivuston ylläpidon myös muulle toimijalle, joka hyväksyy CC BY-SA 4.0 -lisenssin.

Metsätieteen aikakauskirja sallii lopullisen julkaistun artikkeliversion rinnakkaistallennuksen muulle verkkosivustolle CC BY-SA 4.0 ‑lisenssin alaisena, esim. omalle, työpaikan tai ammatillisen median verkkosivulle. Hyväksytyn, taittamattoman kirjoittajan käsikirjoitusversion voi rinnakkaistallentaa mille tahansa verkkosivulle. Rinnakkaistallennettuihin artikkeleihin on liitettävä alkuperäiset bibliografiset tiedot ja DOI-linkki alkuperäisartikkeliin. Jos käsikirjoitus on julkaistu ennakkojulkaisuna (preprint), ennakkojulkaisuun on liitettävä tieto lopullisen version julkaisemisesta Metsätieteen aikakauskirjassa, ml. täydellinen bibliografinen viite, jossa on myös DOI-linkki.

ii Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista (Questionnaire)

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Ohjeet voivat vaihdella hieman artikkelityypistä riippuen. Jollei ohjeita noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.

• Vakuutan, että omistamme tekijänoikeuden käsikirjoitukseen tai meillä on muutoin tarvittavat lailliset oikeudet julkaista siihen pohjautuva artikkeli CC BY-SA 4.0 ‑lisenssillä, jos artikkeli hyväksytään julkaistavaksi.
• Käsikirjoitus on uusi, sitä ei ole aiemmin julkaistu muualla, se ei ole julkaisuharkinnassa missään muualla, eikä se ole käännös aiemmin julkaistusta artikkelista.
• Vakuutan, että kaikki kirjoittajat ovat sopineet artikkelin julkaisemisesta, kirjoittajista ja heidän järjestyksestään tekijälistassa sekä yhteyskirjoittajasta.
• Vakuutan, että kaikki kirjoittajat ovat lukeneet lähetetyn käsikirjoitusversion ja hyväksyneet sen sisällön. Ymmärrämme, että kirjoittajat ovat yhdessä vastuussa artikkelin sisällöstä.
• Kaikki metadataan tarvittavat tiedot kaikista kirjoittajista on syötetty järjestelmään, myös ORCID-tunnus, jos kirjoittajalla on sellainen.
• Kaikki kirjoittajat hyväksyvät, että julkaistun artikkelin yhteydessä kirjoittajista julkaistaan seuraavat henkilötiedot: nimi, työpaikka, sähköposti ja ORCID-tunniste. Olemme tietoisia, että nämä tiedot tai osa niistä välitetään artikkelitietokantoihin, joissa Metsätieteen aikakauskirja on listattu.
• Raportoimme, kuinka olemme määritelleet otoskoon, kaikki käsitellystä datasta poistetut havainnot, kaikki aineiston muokkaukset ja kaikki tutkimuksessa mitatut muuttujat. (Tutkimusartikkeli ja tiedonanto)
• Raportoimme tietokannat, joita on käytetty kirjallisuushaussa, kaikki hakutermit, aineiston hyväksymis- ja hylkäämisperusteet sekä tekoälyn käytön. (Katsausartikkeli)
• Lataamme käsikirjoituksen pohjana tutkimusdatan metatietolomakkeen käsikirjoituksen ensimmäisen version lähettämisen yhteydessä.
• Sitoudumme tallentamaan tutkimusdatamme ja laskentakoodit avoimeen repositorioon CC-lisenssillä, mikäli käsikirjoitus hyväksytään julkaistavaksi Metsätieteen aikakauskirjassa.
• Mikäli vastasit ei edelliseen kysymykseen, kirjoita tähän perustelusi miksi et avaa tutkimusdataasi ja/tai laskentakoodejasi. Vastauksesi hyväksyttävyys arvioidaan ennen kuin käsikirjoituksesi lähetetään vertaisarviointiin.
• Mikäli tutkimusdatasi ja laskentakoodisi ovat avoimia jo käsikirjoitusta lähettäessäsi, anna sen linkki. Mikäli data ja koodit ovat avoimia vain tarkastusprosessia varten, toimittajat ja tarkastajat käsittelevät tätä tietoa luottamuksellisena.
• Käytitkö generatiivista tekoälyä (AI) tai AI-pohjaista tekniikkaa kirjoittaessasi?
• Mikäli vastasit kyllä, anna käyttämiesi työkalujen nimi ja versio, sekä selvitä miksi ja miten käytit AI-pohjaista tekniikkaa.

1 Yleistä

Metsätieteen aikakauskirja on verkossa julkaistava tiedtelehti, jossa julkaistaan Suomen kotimaisilla kielillä kirjoitettuja, metsäntutkimuksen alaan kuuluvia alkuperäisiä tutkimusartikkeleita, katsauksia ja tiedonantoja, jotka arvioidaan tieteellisellä vertaisarvioinnilla. Sarjassa julkaistavat artikkelit voivat liittyä metsiin, metsäluontoon tai metsien käyttöön minkä tahansa perus- tai soveltavan tieteen tai monitieteisyyden näkökulmasta. Sarjan artikkeleilla on perusteltu yhteys Suomen metsiin. Sarja julkaisee myös muita saman aihealueen artikkeleita Tieteen tori- ja Puheenvuoro-palstoilla sekä Tutkimusselosteita kansainvälisessä Silva Fennicassa ja väitöskirjasarja Dissertationes Forestalesissa ilmestyneistä artikkeleista, joiden tieto on tarpeen suomalaiselle lukijakunnalle. Hyväksymisen jälkeen artikkelit julkaistaan ilman jakoa vuosikertakokonaisuuden alaisiin numeroihin, ja niiden julkaisutietoihin liitetään julkaisuvuosi sekä artikkelikohtainen id-numero.

Sarjaan tarjotut käsikirjoitukset perustuvat uuteen tietoon eikä niitä ole julkaistu muualla. Merkittävät toistotutkimukset ovat myös mahdollisia (ks. tarkemmin kohdasta 5 Avoimuus ja läpinäkyvyys). Kirjoituksissa noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä (ks. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tuoreimmat ohjeet) sekä tieteellistä kirjoitustyyliä. Kirjoitukset ovat kielellisesti ja teknillisesti moitteettomia sekä esitystavaltaan selkeitä ja tiiviitä. Kirjoituksissa käytetty käsitteistö on suomenkielistä (tai ruotsinkielistä), yhtenäistä ja yleisesti hyväksyttyä. Ohjeiden vastaiset käsikirjoitukset palautetaan tekijälle ilman käsittelyä.

2 Artikkelityypit

2.1 Tieteelliset artikkelit

Tieteellisten artikkelien osastot kuvastavat tutkimusongelman käsittelytapaa ja käytetyn aineiston laajuutta sekä tutkimuksen tavoitetta ja tulosten yleistettävyyttä. Kaikkien tieteellisten artikkelien otsikot kuvaavat tutkimusongelmaa yleisellä tasolla. Tutkimusartikkelin ja katsauksen pituudeksi suositellaan enintään 8000 sanaa ja tiedonantoartikkelin laajuudeksi 2500 sanaa. Sanamäärä lasketaan johdannon alusta tulosten tarkastelun loppuun. Tutkimusartikkelin ja tiedonannon tiivistelmän pituus on enintään 250 sanaa ja katsausartikkelin enintään 400 sanaa. Käsikirjoitusjärjestelmä ei hyväksy pitempää tiivistelmää vaan teksti katkeaa enimmäispituuden kohdalta.

Tutkimusartikkeleissa raportoidaan alkuperäisen tieteellisen tutkimuksen tuloksia. Aiheen käsittely perustuu edustavaan aineistoon ja päteviin tutkimusmenetelmiin sekä tulosten riippumattomaan ja puolueettomaan tulkintaan. Tutkimusartikkelin tulokset tuovat uutta tietoa aiempaan tieteelliseen kirjallisuuteen. Tutkimusartikkelin tutkimusongelma on selkeästi määritelty ja rajattu. Tutkimusartikkelin rakenne on tutkimusongelmaan sopiva. Tuloksia ja tulosten tarkastelua ei koskaan saa yhdistää. Tutkimusdata ja laskentakoodit, joihin tutkimusartikkeli perustuu on tallettava avoimeen arkistoon ennen artikkelin julkaisemista. Tarkemmat ohjeet löytyvät Silva Fennican kirjoittajaohjeiden luvusta 3.

Katsaukset ovat kirjallisuuteen pohjautuvia tieteellisiä tarkasteluja, jotka luovat synteesiä ja analysoivat jonkin metsätieteen tai metsätalouden ongelman tai osa-alueen tilaa nykytiedossa. Katsausartikkelit tuovat uutta tietoa tutkimustiedon painotuksista ja puutteista. Kirjallisuuteen perustuvan katsausartikkelin otsikot voivat poiketa alkuperäisaineistoon perustuvan tutkimusartikkelin tavanomaisesta rakenteesta ainakin otsikointien puolesta, mutta asioiden järjestys on kuitenkin sama kuin tutkimusartikkelissa. Tieteellisen katsauksen aiheen rajaus, aineiston valinta ja analyysimenetelmät on kuvattava täsmällisesti. Mikäli katsauksen yhteydessä on tehty meta-analyyseja, niiden laskentakoodit on talletettava avoimeen arkistoon ennen artikkelin julkaisemista.

Tiedonannot esittävät ennakkotuloksia käynnissä olevista hankkeista tai tutkimuksia, joilla on rajattu tutkimustavoite ja tulosten yleistettävyys. Tiedonantoartikkelit noudattavat tutkimusartikkelien rakennetta mutta ovat niitä lyhyempiä. Tiedonantoartikkeleissa voi olla yhteensä korkeintaan neljä taulukkoa tai kuvaa. Tutkimusdata ja laskentakoodit, joihin tiedonanto perustuu on tallettava avoimeen arkistoon ennen artikkelin julkaisemista.

2.2 Muut artikkelityypit

Tieteen tori -palstalla esitetään perusteltuja näkökantoja tieteen teoriasta tai soveltamisesta, otetaan esille tutkimusta vaativia ongelmia ja tutkimuksen soveltamista käytännön ratkaisuihin. Artikkelit ovat esitystavaltaan tiiviitä ja niissä käytetty käsitteistö on loogista, selkeää ja yhdenmukaista. Tieteen tori -artikkelien pituus on enintään 4000 sanaa ja niissä voi olla yhteensä korkeintaan neljä taulukkoa tai kuvaa. Tieteen tori -artikkelien teksteissä ei ole lähdeviittauksia, mutta kirjoituksen lopussa voi luetella tärkeimmät oheis- tai lähdeartikkelit. Mikäli Tieteen tori ‑artikkelin laatimiseen on käytetty alkuperäisdataa tai siinä esitetään uusia analyyseja, data ja/tai laskentakoodit on talletettava avoimeen arkistoon ennen julkaisemista.

Puheenvuoro-palsta on ajankohtaisten asioiden keskustelufoorumi. Aiheet voivat koskea niin tutkimusta, käytännön metsätaloutta kuin metsäluontoa laajemminkin. Puheenvuorokirjoituksen teksti on tavallisesti enintään 600 sanaa ja kirjoitukseen voi liittyä yksittäinen kuva tai taulukko selkiyttämään esitystä. Päätoimittaja hyväksyy asialliset ja perustellut lukijoita kiinnostavat kirjoitukset, jotka tuovat esille uusia näkökulmia ja ansaitsevat laajempaa huomiota. Mikäli puheenvuoron perusteluna käytetään alkuperäisdataa tai uusia analyyseja, data ja/tai laskentakoodit on talletettava avoimeen arkistoon ennen julkaisemista.

Tutkimusselosteessa esitetään kansainvälisessä tiedelehdessä tai väitöskirjasarjassa julkaistun artikkelin keskeiset tulokset sekä tarvittaessa riittävästi taustatietoa aineistosta ja menetelmistä, joilla tulokset on saatu. Selostus ei ole suora käännös alkuperäisen artikkelin tiivistelmästä vaan suomalaiselle lukijalle laadittu selostus tutkimuksesta. Siksi otsikointi ja asian käsittelytapa voivat poiketa alkuperäisestä julkaisusta. Selosteen tekijänä voi olla selosteen kirjoittaja tai haluttaessa alkuperäisen kirjoituksen tekijäjoukko joko kokonaan tai osittain. Myös ulkomaiset tekijät voi merkitä kirjoittajiksi, vaikka he eivät olisi suomenkielentaitoisia, jos asiasta on heidän kanssaan sovittu ja kirjoituksen sisältö on heille selostettu. Tutkimusselosteen pituudeksi suositellaan enintään 600 sanaa ja siinä voi olla kaksi taulukkoa ja/tai kuvaa päätuloksista. Kirjoituksen alussa mainitaan selosteen perustana oleva alkuperäinen julkaisu ja sen DOI-tunniste tai muu sähköinen osoite, ellei julkaisulla ole DOI-tunnistetta. Tekstissä ei viitata lähdekirjallisuuteen, mutta selosteessa voidaan mainita enintään kolme tärkeintä alkuperäisen työn lähdettä.

Kirja-arvosteluissa julkaistaan lyhyitä arvioita metsätalouteen ja metsiin liittyvistä ajankohtaisista kotimaisista tai ulkomaisista kirjoista. Kirja-arvostelu voi myös olla ilmestyneen kirjan sisällön pohjalta laadittu, kirjaa täydentävä artikkeli tai uusi näkökulma kirjan teemaan. Kirja-arvostelun pituudeksi suositellaan enintään 600 sanaa. Arvosteluun liitetään kansikuva ja tiedot arvioitavasta kirjasta, ja tekstiä voidaan selventää muutaman kuvan avulla.

Tieteen tori-, puheenvuoro-, tutkimusseloste- ja kirja-arvostelukirjoitusten julkaisukelpoisuuden päättää päätoimittaja. Tarvittaessa toimitus käyttää sopivaa asiantuntijaa arvioimaan käsikirjoitusta. Toimitus voi myös muokata ja lyhentää näitä kirjoituksia toimituksellisilla perusteilla. Siksi on tärkeää, että tekijät tarkastavat ennen julkaisemista saamansa vedokset huolellisesti.

3 Tekijänoikeudet

Metsätieteen aikakauskirja on avoimen saatavuuden tiedelehti, jota julkaisee Suomen Metsätieteellinen Seura ry. Metsätieteen aikakauskirjan artikkelit julkaistaan Creative Commons CC BY-SA 4.0 -lisenssillä (Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen), jonka mukaan artikkelit ovat vapaasti luettavissa, ladattavissa, jaettavissa ja käytettävissä. Tekijänoikeus pysyy kirjoittajalla, joka Suomen tekijänoikeuslain mukaisena tekijänoikeuden haltijana antaa lisenssin mukaiset käyttöoikeudet julkaisijalle ja lukijoille.

Tekijöiden vastuulla on huolehtia siitä, että heillä on oikeudet kirjoituksessa esitettyyn tekstiin ja muuhun kirjoitukseen sisältyvään materiaaliin (ks. tarkemmin kohta 10.2.4 Kuvien tekijänoikeudet). Viittaukset lähteenä käytettyyn materiaaliin on esitettävä hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Aiheellista on myös viitata samaa aihetta käsitteleviin rinnakkaisjulkaisuihin. Tahalliset poikkeamiset hyvästä tieteellisestä käytännöstä aiheuttavat käsikirjoituksen hylkäämisen ja mahdollisesti muita toimituksen päättämiä toimenpiteitä.

4 Vertaisarviointi

Metsätieteen aikakauskirjan vertaisarviointimenettely tapahtuu ennen julkaisemista ja on yksinkertaisen sokkokäytännön mukainen, toimittajat välittävät kaiken kirjoittajien ja tarkastajien välisen keskustelun, tarkastuslausuntoja ei julkaista, lehti hoitaa tarkastusprosessin ja tarkastajat omistavat lausuntojensa tekijänoikeudet.

Käsikirjoitukset lähetetään arvioitaviksi yleensä kahdelle asiantuntijalle, joiden tietoja ei kerrota kirjoittajille. Asiantuntijat näkevät kaikki käsikirjoituksen tiedot ja voivat varmistua riippumattomuudestaan mutta antaa kuitenkin lausuntonsa anonyymisti. Menettelyllä tavoitellaan tasapainoa arviointiprosessin riippumattomuuden ja läpinäkyvyyden sekä kommenttien vilpittömyyden välillä.

Käsikirjoitusta lähetettäessä tekijä voi ehdottaa sopiviksi katsomiaan tarkastajia, joiden pitää olla riippumattomia käsikirjoituksen suhteen. Lisäksi kirjoittajan pitää mainita, ketkä ovat jo työn lukeneet. Toimitus pyytää kirjoitukselle parhaaksi katsomansa asiantuntijat tarkastajiksi.

Tarkastuslausuntojen saavuttua päätoimittaja arvioi lausuntoja ja käsikirjoitusta ja lähettää arviointinsa perusteella ensimmäisen päätöksensä yhteyskirjoittajalle. Päätoimittaja tekee aina julkaisupäätökset. Asiantuntijoiden arvioinnit ovat yksi osa päätöksentekoa tukevista materiaaleista.

Jos päätoimittaja pyytää korjauksia käsikirjoitukseen, korjattu käsikirjoitus sekä erillinen luettelo siitä, miten käsikirjoitusta on muutettu annettujen kommenttien perusteella, pitää lähettää toimitukseen kahden kuukauden kuluessa. Mikäli määräaika osuu heinä- tai elokuulle, määräaikaan saa yhden ylimääräisen lisäkuukauden automaattisesti; muina aikoina lisäaikaa voi saada hyvin perustein erikseen päätoimittajalta pyytämällä. Korjatun käsikirjoituksen saatuaan päätoimittaja arvioi tehdyt korjaukset ja käsikirjoituksen laadun. Tämän jälkeen hän lähettää yhteyskirjoittajalle päätöksen käsikirjoituksesta ja tarvittaessa lisäkorjauksista. Hyväksymisen jälkeen käsikirjoitukseen ei saa tehdä muutoksia ilman päätoimittajan hyväksyntää.

5 Avoimuus ja läpinäkyvyys

Metsätieteen aikakauskirja alkaa vaatia 1.2.2024 alkaen sarjaan lähetettyjen käsikirjoitusten pohjalla olevan datan ja analyysikoodien avoimuutta. Ohjeet suomeksi ovat työn alla. Niiden valmistumista odotellessa seuraa Silva Fennican kirjoittajaohjeiden luvun 3 ohjeita.

Metsätieteen aikakauskirja soveltaa seuraavia tiedejulkaisemisen avoimuus- ja läpinäkyvyyssuosituksia, jotka pohjautuvat kansainvälisen Avoimen tieteen keskuksen (Center for Open Science) laatimaan jäsentelyyn. Linjaukset otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa.

Heinäkuusta 2021 lähtien olemme noudattaneet suositusten tasoa 1 eli kannustamme kirjoittajia hyvään käytäntöön kaikilla avoimuuden ja läpinäkyvyyden osa-alueilla sekä ohjeistamme käsikirjoitusten tarkastajia tämän mukaisesti.

Tammikuusta 2024 lähtien edellytämme kaikkien vertaisarviointiin tarjottavien tieteellisten artikkelikäsikirjoitusten noudattavan suositusten tasoa 2 viittausstandardien, datan, analyyttisten menetelmien, tutkimusaineistojen sekä tutkimusasetelman ja analyysin läpinäkyvyyden osa-alueilla.

Metsätieteen aikakauskirjassa tämä tarkoittaa, että:

• Käsikirjoituksissa tulee soveltaa kansainvälisesti tunnustettuja nimistö- ja raportointistandardeja (esimerkiksi lajistonimet, maaperäluokitus, genomidata, säädata). Mikäli tutkimuksessa käytetään avoimesti saatavilla olevaa aineistoa, tähän aineistoon tulee viitata DataCite-ohjeen mukaisesti ja viite tulee lisätä viiteluetteloon.
• Kirjoittajien tulee ilmoittaa, onko tutkimusdata saatavilla ja miten. Jollei tutkimusdata ole saatavilla, tulee tämä perustella hyväksyttävästi.
• Kirjoittajien tulee ilmoittaa, onko ohjelmakoodi saatavilla ja miten. Jollei koodi ole saatavilla, tulee tämä perustella hyväksyttävästi. Lyhyet koodit voi julkaista artikkelin liitetiedostona ja pidemmät suositellaan julkaistavaksi luotettavassa avoimessa arkistossa.
• Tutkimusaineistot, joita on hyödynnetty datan keräämisessä tai jota on käytetty resurssina tutkimuksessa (esim. kyselylomakkeet ja haastattelurungot, metsätyöntutkimusvideot, kasvintunnistusvalokuvat, laserkeilaustuotteet): kirjoittajien tulee mahdollisuuksien mukaan saattaa tutkimusaineistot saataville sekä ilmoittaa, ovatko aineistot saatavilla tai perustella, jos eivät ole.
• Tutkimusasetelman ja analyysin läpinäkyvyyden varmistamiseksi kirjoittajien tulee raportoida otoskoon valinta, mahdollinen havaintojen hylkääminen perusteluineen, datalle tehdyt muunnokset ja kaikki tutkimuksen mittaukset.
• Tutkimus- ja analyysisuunnitelmien ennakkorekisteröinti ei aina ole tarkoituksenmukaista metsätieteellisissä tutkimuksissa, mutta mikäli ennakkorekisteröinti on tarpeellinen, se tulee tehdä ja raportoida asianmukaisine linkkeineen käsikirjoituksessa.
• Metsätieteen aikakauskirja kannustaa toistotutkimuksiin seuraavissa tapauksissa:
  1. Suora toistotutkimus, joka on tarpeen kokeellisen tutkimuksen uusien tulosten varmistamiseksi/testaamiseksi, jotta tarkastelusysteemiä voidaan ymmärtää paremmin ja sitä kautta kehittää metsiin liittyviä käytäntöjä.
  2. Datan uudelleenanalysointi, jonka tavoitteena on uusien tulosten hyväksyminen tai hylkääminen.
  3. Käsitteelliset toistotutkimukset, joissa aiempia tutkimustuloksia testataan uudessa ympäristössä ja parannetaan ymmärrystä tulosten yleistettävyydestä.

6 Käsikirjoitusten tarjoaminen

6.1 Kirjoittajuuden kriteerit

Metsätieteen aikakauskirja noudattaa ja pyytää kirjoittajia noudattamaan seuraavia artikkelien kirjoittajuuden kriteereitä, jotka ovat yleisesti tunnustettuja luonnontieteissä:

1. Olennainen osallistuminen joko tutkimuskysymysten ja tutkimusasetelman muotoiluun tai aineiston hankintaan ja analyysiin sekä tulosten tulkintaan, sekä
2. Artikkelin tieteellinen kirjoittaminen tai kirjoituksen kriittinen muokkaaminen hyväksi tieteelliseksi sisällöksi, sekä
3. Julkaistavan version hyväksyminen, sekä
4. Vastuunotto työn täsmällisyydestä, johdonmukaisuudesta ja laadusta

Käsikirjoituksessa kirjoittajiksi nimettyjen henkilöiden tulee täyttää kaikki neljä kriteeriä. Muut raportoitavaan tutkimukseen olennaisesti vaikuttaneet henkilöt tulee mainita kiitoksissa. Näiden kriteerien mukaan yksin aineiston keruu, rahoituksen hankkiminen tutkimukselle tai tutkimusryhmän johtajuus eivät tuota asemaa artikkelin kirjoittajana. Vastuu kirjoittajuuden kriteerien täyttymisestä ja kirjoittajien asianmukaisesta nimeämisestä on kirjoittajilla. Kaikki kirjoittajat ovat yhteisesti vastuussa artikkelin sisällöstä ja hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta.

Tekijöiden valitsema yhteyshenkilö – vastuukirjoittaja - edustaa muita tekijöitä kaikissa kirjoitukseen liittyvissä asioissa. Tekijöiden asia on päättää, kuka toimii yhteyshenkilönä, ketkä ovat kirjoittajat ja mikä on kirjoittajien järjestys. Jos yhteyshenkilöä ei toistuvista yrityksistä huolimatta tavoiteta, toimitus neuvottelee tavoitettavissa olevan tekijän kanssa, mutta viestit lähetetään tiedoksi nimetylle yhteyshenkilölle. Toimitus myös olettaa, että tarjottu käsikirjoitus ja sen korjaukset ovat kaikkien tekijöiden hyväksymiä ja että tekijät ovat sopineet tekijyyteen ja oikeuksiin liittyvistä asioista. Epäselvissä tilanteissa työ hylätään tai toimitustyö keskeytetään.

6.2 Uusi käsikirjoitus

Metsätieteen aikakauskirja käyttää Editorial Manager (EM) -järjestelmää kaikkien käsikirjoitusten käsittelyyn. Kaikki kirjoitukset tarjotaan Metsätieteen aikakauskirjan EM-sivun kautta. EM-sivuston ohjeistus on pääosin englanniksi Linkki löytyy myös Metsätieteen aikakauskirjan etusivulta.

Ellet ole aikaisemmin rekisteröitynyt EM-järjestelmään, rekisteröidy siellä ensin kirjoittajaksi. Järjestelmä ohjaa sinua sitten läpi kaikkien vaiheiden käsikirjoituksen lähettämisessä.

Tarjotessasi uutta käsikirjoitusta, lähetä artikkeliteksti, taulukot ja kuvatekstit yhtenä Word-, WordPerfect- tai RTF-tiedostona. Taulukoiden tulee olla käsikirjoituksen lopussa, kukin omalla sivullaan. Käsikirjoituksen viimeisellä sivulla ovat kuva-otsikot. Lähetä jokainen kuva erillisenä tiedostona. Hyväksyttäviä kuvamuotoiluja ovat Adobe PostScript tai PDF (vain aineiston ja datan graafinen esitys, kaaviot ja graafinen kuvailu) sekä GIF, TIFF, JPEG tai PICT kuvatiedosto (kaikki graafiset esitykset ja valokuvat). Käsikirjoitustiedoston sivujen ja rivien pitää olla numeroituna juoksevasti. Jos kirjoitus menee tarkastuskierroksen jälkeen vielä uudelleen tarkastajille, se laaditaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin ensimmäistä kertaa tarjottaessa.

Huomaa että yhden ja vain yhden tiedoston Article component ‑määrityksen on oltava ”Käsikirjoitus”. Nimeä mahdolliset liitetiedostot niitä parhaiten kuvaavilla määrityksillä. Useilla tiedostoilla voi olla sama Article component ‑määritys, jos se on muu kuin artikkelin teksti.

Käsikirjoituksen lähetysvaiheessa sinun pitää täyttää EM järjestelmässä metatiedot kaikista kirjoittajista; nimi, työ- tai kotiosoite, sähköposti ja ORCID-tunniste, mikäli kirjoittajalla on se. Näitä tietokannan tietoja käytetään myöhemmin kirjoituksen julkaisemisessa. EM-järjestelmässä valitaan, mihin osastoon käsikirjoitus tarjotaan.

Tieteen tori-, puheenvuoro-, kirjallisuus- ja selostekäsikirjoituksissa noudatetaan pääosin samoja menettelyjä kuin muissakin kirjoituksissa. Koska niille ei tehdä tieteellistä arviointia, ne voi heti tarjota teknisesti julkaisuvalmiina, kuvat kuitenkin aina kukin omana kuvatiedostonaan. Kuvatekstin voi kirjoittaa erillisenä kappaleena siihen kohtaan tekstiä, johon ehdotat kuvan sijoitettavaksi. Näihin julkaisutyyppeihin ei tule tiivistelmää eikä asiasanoja.

Käsikirjoitusta lähettäessäsi joudut hyväksymään julkaisusopimuksen ja käsikirjoituksen lähetyksen tarkastuslistan, joka vaihtelee hieman artikkelityypistä riippuen. Julkaisusopimuksen ja tarkastuslistan hyväksymällä vahvistat, että olet ne lukenut ja hyväksynyt ne käsikirjoituksen julkaisemisen ehtona.

Onnistuneesta käsikirjoituksen lähettämisestä saat heti kuittauksen antamaasi sähköpostiosoitteeseen. Jos et saa kuittausta, materiaali ei jostain syystä ole mennyt perille.

6.3 Käsikirjoituksen korjausten tallentaminen

Käsikirjoitus korjataan päätoimittajan ohjeita noudattaen siten, että korjauksissa otetaan huomioon päätoimittajan näkemysten mukaisesti tarkastajien lausunnot. Ohjeista poikkeaminen pitää aina perustella. Korjatun käsikirjoituksen oheen liitetään erillisenä tiedostona selostus siitä, miten työtä on korjattu. Selostuksessa ei ole tarpeen kuvata kirjoitusvirheiden korjauksia tai vastaavia toimituksellisia yksityiskohtia. Korjausselostuksen lukevat sekä päätoimittaja että usein myös työn jo lukenut tarkastaja. Tarkista, että käsikirjoituksen teksti, taulukot ja kuvat sekä kirjallisuusluettelo ovat sarjan teknisten ohjeiden mukaiset. Lähetä käsikirjoitusteksti kahtena versiona: muutokset näkyvillä ja puhdas, lopullinen teksti.

Viimeistele kuvat teknisten ohjeiden mukaisiksi ja tallenna kuvat erillisinä parhaan laadun jpeg-tiedostoina. Useasta osakuvasta muodostuvat kuvat yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi tai niiden toteutuksesta sovitaan toimituksen kanssa. Osakuvat on syytä asemoida päällekkäin, ei rinnakkain, koska html-sivun leveys on rajoitettu. Nimeä tiedosto käsikirjoituksen ensimmäisen tekijän nimellä, sana ”kuva” ja kuvan numero (Tekijä_kuva01). Numeroi kuvat juoksevasti tekstin mukaisessa järjestyksessä.

Vie korjattu käsikirjoitus, korjausselostus sekä muut mahdolliset tiedostot Metsätieteen aikakauskirjan EM-järjestelmään järjestelmän ohjeiden mukaan. Kirjaudu käsikirjoituksen ensimmäisen lähettämisen yhteydessä luomillasi tunnuksilla.

Ongelmatilanteissa lähetä viesti lehden toimitukselle osoitteeseen info@metsatiede.org ja kuvaile ongelmasi.

6.4 Oikoluku ja virheet julkaisussa

Vastuukirjoittajalle lähetetään korjausvedos. Suuria korjauksia ei tässä vaiheessa enää voi tehdä. Ilmoita korjauksesi toimitukselle viikon kuluessa, ellei toisin ole sovittu. Noudata toimittajan antamia ohjeita.

Julkaistuihin käsikirjoituksiin ei korjauksia tehdä, koska on vaarana, että siten julkaisusta syntyy toisistaan poikkeavia versioita. Vakavista virheistä tehdään julkaisun sivulle korjauskommentti tai esimerkiksi kommenttiliitteessä esitetään taulukon virheetön muoto. Heti julkaisemisen jälkeen saatetaan jokin tekijöitä tai toimitusta vaivaava virhe korjata, varsinkin jos syynä on ollut tekninen tai tiedonkulkuun liittynyt ongelma.

7 Käsikirjoituksen asu

7.1 Ensimmäinen sivu

Tieteellisten, vertaisarviointiin menevien käsikirjoitusten ensimmäisellä sivulla on otsikko, tekijät, tiivistelmä ja asiasanat.

Hyvä otsikko on lyhyt ja informatiivinen. Se kertoo käsikirjoituksen sisällön. Älä käytä tyhjiä sanoja ja rakenteita, joilla ei ole tietosisältöä, kuten ”Tutkimus…”, ”Havaintoja…”, eikä muita vastaavia ilmaisuja.

Tiivistelmä on tiivis, itsenäinen ja looginen yhteenveto käsikirjoituksesta. Sen tarkoitus on auttaa lukijaa päättämään, kannattako hänen lukea koko artikkeli, sekä antaa riittävästi tietoa lukijalle, joka ei ole alan asiantuntija. Tiivistelmää käytetään myös artikkelin tietosisällön viestinnässä. Jos tiivistelmä ei ole hyvin kirjoitettu, lukija tuskin lukee koko artikkelia. Tiivistelmät tallennetaan useimpiin bibliografisiin tietokantoihin.

Tiivistelmän pituus saa olla enintään 250 sanaa yhtenä kappaleena. Tiivistelmän pitää olla jäsennelty ja kuvata kirjoituksen tavoitteita, menetelmiä ja tuloksia. Lopeta tiivistelmä aina selkeisiin päätelmiin tutkimuksesta. Älä käytä kirjallisuusviitteitä tiivistelmässä.

Tiivistelmän jälkeen kirjoitetaan 3–7 asiasanaa. Hyvä asiasana on täsmällinen ja se kuvaa tutkimuksen aihepiiriä, teoriaa, aineistoa tai menetelmiä. Asiasanat on suositeltavaa valita yleisesti käytössä olevasta asiasanastosta tai ontologiasta löytyvien asiasanojen joukosta (esim. AFO – Luonnonvara- ja ympäristöontologia) Erota asiasanat puolipisteellä (;). Esitä ensin lajinimet aakkosjärjestyksessä ja sen jälkeen muut asiasanat aakkosjärjestyksessä. Älä toista otsikon sanoja asiasanoissa.

7.2 Tekstin esittäminen

Teksti esitetään A4-sivuina. Sivut ja rivit numeroidaan juoksevasti läpi koko käsikirjoituksen. Älä käytä muuta tekstin muotoilua kuin mitä näissä ohjeissa on annettu, koska taittajan pitää käsikirjoitusta julkaistavaksi tiedostoksi muokatessaan poistaa poikkeavat muotoilut. Siten muu muotoilu hidastaa käsikirjoituksen julkaisemista.

Erota leipätekstikappaleet kappaleenvaihdolla. Älä käytä automaattista tekstin sisennystä kappaleen alussa tai lopussa.

Erota yhtälöt tekstistä tyhjällä rivillä yhtälön molemmin puolin.

Esitä taulukot ja kuvat käsikirjoituksen lopussa jokainen omalla sivullaan. Kirjoita taulukko-otsikot ja kuvatekstit samalle sivulle taulukon ja kuvan kanssa.

7.3 Väliotsikot

Käytä enintään kolmen tason väliotsikoita. Kirjoita väliotsikko pienillä kirjaimilla eli normaalilla tekstillä, jonka ensimmäinen sana alkaa isolla kirjaimella. Numeroi väliotsikot seuraavasti:

Tieteen tori- ja Puheenvuoro-palstojen kirjoituksissa on enintään kahden tason otsikoita, joita ei numeroida.

Älä numeroi avoimuusselvityksiä, Kiitoksia ja Lähteitä. Erota väliotsikot tekstistä tyhjällä rivillä väliotsikon molemmin puolin.

7.4 Kursiivi ja desimaalierotin

Käytä kursiivia ainoastaan lajien tieteellisissä nimissä ja yhtälöissä, mikäli se on matemaattisen käytännön mukaista. Kursiivia ei saa käyttää vieraskielissä ilmaisuissa tai lyhenteissä, kuten in vitro, ym., esim.. Desimaalierottimena suomen kielessä käytetään pilkkua.

7.5 Yhtälöt ja asetelmat

Yhtälöt numeroidaan juoksevasti oikeassa marginaalissa sulkumerkeissä olevin numeroin. Kaikki yhtälöiden sisältämät symbolit selitetään ennen tai jälkeen yhtälöä, ellei niitä ole selitetty aiemmin. Jos symboleja on paljon, ne selitetään myös erillisessä symboliluettelossa. Symbolit pitää kuitenkin selittää aina yhtälön yhteydessä, vaikka ne olisi koottu erilliseen symboliluetteloon. Kirjoita yksinkertaiset yhtälöt tekstinä. Käytä MathType- tai Microsoft Equation Editor -ohjelmaa monimutkaisten yhtälöiden kirjoittamiseen. Viittaa tekstissä yhtälöihin seuraavasti: Yhtälö 1, Yhtälö 2. jne. Käytä yhtälöissä matemaattisia muotoiluja, esim. muuttujat kursiivilla ja matriisit lihavoitetulla.

Tekstiin sijoitettavia asetelmia on vältettävä.

7.6 Yksiköt

Käytä ainoastaan SI-suureita ja ‑yksiköitä. Ainoana poikkeuksena hehtaari hyväksytään pinta-alayksikkönä. Jos alkuperäinen aineisto on mitattu muissa kuin SI-yksiköissä, se pitää ilmoittaa Aineisto ja menetelmät -kappaleessa ja selittää käytetyt muunnoskertoimet tai -yhtälöt. Käytä sen jälkeen SI-yksiköitä koko käsikirjoituksessa. Käytä yksiköistä ja laaduista aina matemaattista esitysmuotoa (esim. µmol m^‑2 s^-1). Älä käytä kauttaviivaa.

Käytä euroja rahan yksiköinä koko käsikirjoituksessa. Jos alkuperäinen rahayksikkö on muu kuin euro, se pitää muuttaa euroiksi. Käytä aineiston keruun aikaista valuuttakurssin muunnosta. Ilmoita aina valuuttakurssin muunnoksesta ja sen päiväys (vähintään kuukausi ja vuosi).

8 Aineiston kuvaaminen

8.1. Lajinimistö

Lajien tieteellisessä nimistössä noudatetaan päteviä ajantasaisia lähteitä. Tieteelliset nimet (ei nimenantajia eli auktoreita) kursivoidaan. Tieteellisen nimen auktori annetaan lajin esiintyessä ensimmäistä kertaa tiivistelmässä ja varsinaisessa tekstissä.

Ajantasaiset tieteelliset nimet tulee ilmoittaa tekstissä seuraavien tietokantojen mukaisesti:

• Putkilokasvit: https://www.tropicos.org (Missouri Botanical Garden)
• Sienet: https://www.mycobank.org (International Mycological Association with collaborators)
• Nisäkkäät: https://www.mammaldiversity.org (American Society of Mammalogists)
• Linnut: https://www.worldbirdnames.org
• Matelijat: http://www.reptile-database.org
• Sammakkoeläimet: https://amphibiansoftheworld.amnh.org (American Museum of Natural History)

8.2. Maaperän kuvaus

Mikäli maaperä on tutkimuksen kannalta merkittävä tekijä, se on kuvattava käyttäen FAO:n luokittelua:

Mikäli paikallinen luokittelu on välttämätön tutkimustulosten käytettävyyden kannalta, sitä voidaan käyttää FAO:n luokittelun rinnalla, muttei yksinään. Maaperäluokittelun lisäksi on annettava koealakohtaiset viljavuustiedot, jos ne ovat käytettävissä.

8.3. Säätiedot

Perustiedot tutkimusalueen ilmastosta on annettava aina, kun se on tutkimuksen kannalta merkittävä tekijä – erityisesti ekologisessa ja metsänhoidollisessa kenttätutkimuksessa. Käytä tutkimusalueen lähellä sijaitsevan luotettavan sääaseman tietoja. Aseman koordinaatit on ilmoitettava artikkelissa. Käytettyyn säädatan viitataan DataCite-ohjeen mukaan. Artikkelissa on annettava vähintään seuraava tiivistelmä säätiedoista: kylmimmän ja lämpimimmän kuukauden keskilämpötila (kuukaudet on nimettävä), vuotuinen sademäärä ja lumena satava osuus. Mikäli saatavilla on kasvukauden lämpösumma ja vuotuinen evapotranspiraatio, ne on ilmoitettava. Tarkempia säätietoja voidaan liittää artikkeliin liitetiedostona.

8.4. Biologinen materiaali ja genomidata

Biologinen materiaali (lajisto, siemenet, mikrobit jne.) täytyy identifioida mahdollisimman tarkasti. Kenttätyössä on käytettävä kohdan 8.1. nimistölähteitä. Taimitarha- ja laboratoriokokeissa on annettava myös lajike, provenienssi, siemenalkuperä, eränumero, mahdollinen tunnus tietokannassa jne. Mikäli tutkimuksessa kerätään alkuperäistä genomidataa, se on talletettava yhteen International Nucleotide Sequence Database Collaboration tietokannoista työn julkaisemisen ehtona. Genomidataan on viitattava tietokannan tunnusnumerolla (accession number).

8.5. Laboratoriomenetelmät

Vastoin yleistä käsitystä laboratoriomenetelmät eivät ole tarkasti standardoituja, vaan niissä on usein pieniä laboratoriokohtaisia muokkauksia. Yleensä niiden vaikutus on vähäinen, mutta erot laboratorioiden välillä voivat aiheuttaa mm. toistettavuusongelmia. Siksi käytettyihin laboratoriomenetelmiin on annettava viite, josta löytyy juuri tutkimuksessa käytetyn laboratorion menetelmäkuvaus. Mikäli tällaista ei ole saatavilla, on viitattava yleiseen menetelmäkuvaukseen ja kaikki pienetkin muokkaukset on listattava artikkelissa. Metsätieteen aikakauskirja kannustaa liittämään yksityiskohtaiset menetelmäkuvaukset artikkeliin liitetiedostona.

9 Viittaaminen ja lähdeluettelo

9.1 Tekstin lähdeviittaukset

9.1.1 Lähdeviittauksen muoto

Tekstissä lähteisiin viitataan tekijän sukunimellä ja julkaisun vuosiluvulla:

• “Smith (1996) on osoittanut...” tai “On osoitettu (Smith 1996)...” – Ei pilkkua tekijän ja vuosiluvun väliin
• Smith ja Allen (2005) – Ei käytetä &-merkkiä
• Smith ym. (2010) – Jos kirjoittajia on kolme tai enemmän, viittaukset ilmoitetaan käyttäen muotoa ”ym.”.
• (Smith 1996; Deleuze ja Houllier 1997; Kähkölä ym. 2012) – Jos samassa yhteydessä viitataan useisiin eri tekijöiden julkaisuihin, viittaukset mainitaan kronologisessa järjestyksessä, vanhin viite ensin. Käytä puolipistettä viitteiden erottajana.
• Tarvittaessa voidaan viitata myös pitkän tekstin sivunumeroihin: ”Smith (1996, s 123) on osoittanut…” tai ”On osoitettu (Smith 1996, s 123); (Smith ym. 2010, s. 234; Allen 2015, s 321-322).
• (Metsäntutkimuslaitos 2011) – Jos julkaisussa ei ole henkilötekijää tai toimittajaa, viittauksessa käytetään julkaisijan nimeä ja julkaisuvuotta.

Asianmukainen viittaus perinnetietoon on annettava tarpeen mukaan. Tämä voi tarkoittaa kulttuurisen tai muun perinteisen tiedon lähteen (esimerkiksi alkuperäiskansa tai ihmisyhteisö) tai muun kirjoittamattoman yhteisötiedon lähteen nimeämistä tekstissä. Metsätieteellisessä artikkelissa tällaista kulttuurista tietoa on esimerkiksi Lapin metsäkysymyksiin liittyvä saamelaisten perinteinen tieto. Yksityiskohtaisempi kuvaus kulttuurisesta tiedonlähteestä on annettava erillisessä kuvauksessa käsikirjoituksen lopussa. Muita suullisia tiedonantoja ja julkaisemattomia tiedonlähteitä tulee välttää.

9.1.2 Toissijaiset viitteet

Toissijaisia viitteitä pitää välttää ja pyrkiä aina hakemaan alkuperäinen julkaisu. Voit kuitenkin viitata myöhempään lähteeseen, jossa alkuperäiseen lähteeseen on viitattu, jos alkuperäinen lähde on erittäin vanha tai vaikeasti saatavissa: (Virtanen ja Saastamoinen 1935, viitattu Kähkölä ym. 2012). Molemmat lähteet pitää kirjoittaa lähdeluetteloon.

9.2 Lähdeluettelo

9.2.1 Yleistä

Metsätieteen aikakauskirja seuraa Springer Basic ‑tyyliä lähdeluettelossaan, mutta pari kohtaa on muokattu suomenkielen mukaiseksi (erityisesti kohta 9.2.6 alla). Springer Basic ‑tyyli löytyy esim. Mendeley- tai Zotero-palvelusta. Lähdeluettelossa esitetään viitteet vain tekstissä viitattuihin, julkaistuihin, saatavilla oleviin lähteisiin. Toissijaisiin lähteisiin ei yleensä viitata. Jos toissijaista lähdettä on jouduttu käyttämään, ilmoita sekä toissijainen että alkuperäinen julkaisu lähdeluettelossa. Perinnetiedon lähteet ilmoitetaan omassa osiossaan artikkelin lopussa (ks. kohta 11.4). Mikäli muita suullisia tiedonantoja on välttämätöntä käyttää, niitä ei merkitä lähdeluetteloon, mutta niihin viitataan tekstissä.

Suomen-, ruotsin- ja englanninkielistä lähteen otsikkoa ei käännetä. Muista kielistä lähteen otsikko käännetään suomeksi (ruotsiksi, mikäli käsikirjoituksen kieli on ruotsi). Ks. tarkemmin muunkielisiin lähteisiin viittaamisesta kohdassa 9.2.6.

Viitteiden järjestys, muoto ja rakenne selviävät alla olevista esimerkeistä. Huomaa myös:

• Jos julkaisulla ei ole henkilötekijää tai toimittajaa, se järjestetään julkaisijan nimen mukaisesti.
• Harvinaisten, vaikeasti löydettävien lähteiden standardinumero (ISBN) ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan. Se yksilöi julkaisun tarkasti ja helpottaa siten julkaisun löytämistä. Numero sijoitetaan viitteen loppuun.
• Käytä aina julkaisusarjan nimen vakiolyhennettä (lyhenteiden tarkastaminen esim. osoitteesta https://images.webofknowledge.com/images/help/WOS/A_abrvjt.html). Mikäli viitatun artikkelin julkaisusarjalla ei ole lyhennettä, nimi kirjoitetaan kokonaisena (esim. Metsätieteen aikakauskirja).

9.2.2 Viitteiden järjestys

• Smith C (1996) Aspen. Timber 77: 369–384.
• Smith C (2007) Silver birch. Timber 88: 17–23.
• Smith C, Allen A (2005) Scots pine. For Manage 15: 5–9.
• Smith C, Harris B (1993) Asian pines. For Manage 3: 105–119.
• Smith C, Harris B, Allen A (2008) Sawn goods. Timber 89: 131–140.
• Smith C, Allen A, Harris B (2010) Sawn goods revisited. Timber 91: 231–240.

9.2.3 Artikkeli sarjajulkaisussa tai aikakauslehdessä

Kähkölä A-K, Nygren P, Leblanc HA, Pennanen T, Pietikäinen J (2012) Leaf and root litter of a legume tree as nitrogen sources for cacaos with different root colonisation by arbuscular mycorrhizae. Nutr Cycl Agroecosys 92: 51–65. https://doi.org/10.1007/s10705-011-9471-z.

• Mikäli artikkeli on saatavilla sekä painettuna että verkkojulkaisuna, anna volyymi- ja sivunumerot sekä DOI.

Siipilehto J, Allen M, Nilsson U, Brunner A, Huuskonen S, Haikarainen S, Subramanian N, Antón-Fernández C, Holmström E, Andreassen K, Hynynen J (2020) Stand-level mortality models for Nordic boreal forests. Silva Fenn 54, article id 10414. https://doi.org/10.14214/sf.10414.

Jalonen R, Sierra J (2012) Temporal variation of N isotopic composition of decomposing legume roots and its implications to N cycling estimates in 15N tracer studies in agroforestry systems. Appl Environ Soil Sci, article id 506302. https://doi.org/10.1155/2012/506302.

• Mikäli artikkeli on saatavilla vain verkossa, anna volyymin numero (jos verkkojulkaisusarja käyttää volyyminumeroita), artikkelin id-numero (jos saatavilla) sekä DOI.

9.2.4 Artikkeli kokoomateoksessa

Joshi L, Shrestha PK, Moss C, Sinclair FL (2004) Locally derived knowledge of soil fertility and its emerging role in integrated natural resource management. Julkaisussa: van Noordwijk M, Cadish G, Ong CK (toim) Below-ground interactions in tropical agroecosystems. Concepts and models with multiple plant components. CABI Publishing, Wallingford, s. 17–39

Thomson LAJ, Gâteblé G (2020) Casuarinaceae genetic resources in the Pacific Islands: enhancing their contributions to the green economy. Julkaisussa: Haruthaithanasan M, Pinyopusarerk K, Nicodemus A, Bush D, Thomson L (toim) Casuarinas for Green Economy and Environmental Sustainability. Proceedings of the Sixth International Casuarina Workshop Krabi, Thailand, 21–25 October 2019. Kasetsart University, Bangkok, s. 31–40. https://www.iufro.org/fileadmin/material/publications/proceedings-archive/20802-t30-bangkok19.pdf. Viitattu 30.11.2020

9.2.5 Yksittäisjulkaisu (monografia)

Smith SE, Read D (2008) Mycorrhizal symbiosis 3rd edition. Academic Press, London

9.2.6 Julkaisu, jonka otsikko ei ole suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi

Peltier R (2019) Quelles évolutions pour la consommation d’énergie domestique et la gestion des ressources naturelles dans les bassins d’approvisionnement des grandes villes du Sud? [Miten kotitalousenergian kulutus ja luonnonvarojen hoito kehittyvät etelän suurten kaupunkien hankinta-alueilla?] Bois et forêts des tropiques 340. https://doi.org/10.19182/bft2019.340.a31708.

• Mikäli artikkelin/kirjan otsikko ei ole suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, suomen- tai ruotsinkielinen käännös on annettava hakasuluissa alkuperäisen otsikon jälkeen.

Gerasimov Y, Markovski A, Ilina O, Dobrynin D (2008) Puunhakkuurajoitusten analyysi Arkangelin alueen suojelu- ja koskemattomilla metsäalueilla [venäjäksi]. Metlan työraportteja 86. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2008/mwp086.htm. ISBN 978-951-40-2112-1.

tai

Gerasimov Y, Markovski A, Ilina O, Dobrynin D (2008) Analiz ogranitšeni lesopolzovanija na osobo ohranjaemyh prirodnyh territorijah i malonarušennyh lesnyh territorijah Arhangelskoi oblasti [Puunhakkuurajoitusten analyysi Arkangelin alueen suojelu- ja koskemattomilla metsäalueilla]. Metlan työraportteja 86. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2008/mwp086.htm. ISBN 978-951-40-2112-1.

• Jos alkuperäinen julkaisu on kirjoitettu kielellä, jossa ei käytetä latinalaisia aakkosia, voit kirjoittaa otsikon vain suomeksi (ruotsiksi, jos käsikirjoituksen kieli on ruotsi) ja ilmoittaa alkukielen hakasulkujen sisällä. Translitterointi on vapaaehtoista, mutta se on tehtävä yhtenäisesti kaikille lähdeviitteille. Jos haluat translitteroida alkuperäisen venäjänkielisen otsikon, käytä suomalaista translitterointia.

9.2.7 Ennakkojulkaisut

Salazar Zarzosa P, Diaz Herraiz A, Olmo M, Ruiz-Benito P, Barrón V, Bastias CC, de la Riva EG, Villar R. Linking functional traits with tree growth and forest productivity in Quercus ilex forests along a climatic gradient. BioRxiv 2020.12.12.422386. [Ennakkojulkaisu]. https://doi.org/10.1101/2020.12.12.422386. Viitattu 16.12.2020

9.2.8 Dataviitteet

Valdés Correcher E (2021) Data used in 'Search for top-down and bottom-up drivers of latitudinal trends in insect herbivory in oak trees in Europe'. Dryad [Data] https://doi.org/10.5061/dryad.18931zcw0. Viitattu 11.11.2020

Missouri Botanical Garden (2020) https://www.tropicos.org. Viitattu 25.11.2020

Gill F, Donsker D, Rasmussen P (toim) (2020) IOC World Bird List (v10.2). https://doi.org/10.14344/IOC.ML.10.2. Viitattu 25.11.2020

Dataan viittaamisen tyylit voivat vaihdella. Yleissääntönä dataviitteen pitää sisältää DataCite-ohjeen mukaiset tiedot yllä esitettyjen esimerkkien mukaisesti muokattuna.

9.3 Alaviitteet

Tekstissä ei pidä käyttää alaviitteitä. Jos tekstiviitteitä ei voi välttää, viitteet sijoitetaan kirjoituksen loppuun ennen lähdeluetteloa. Alaviitteitä voi käyttää taulukoissa (Ks. 10.1).

10 Taulukot ja kuvat

10.1 Taulukot

Kaikkiin taulukoihin viitataan tekstissä eli niillä on suora yhteys esitettävään asiaan. Ne ovat tekstin tapaan tiiviitä ja selkeitä sekä käsitteistöltään yhtenäisiä. Samasta sisällöstä ei saa tehdä sekä kuvaa että taulukkoa. Taulukoiden otsikkotekstit selittävät niiden sisällön siten, että niitä voidaan käsitellä myös artikkelista irrotettuina. Käytettyjen yksiköiden tarkkuuksien on oltava mielekkäitä. Laskentaohjelmien automaattisesti tulostamat useat desimaalit ovat yleensä tarpeettomia ja yksiköt esitetään mittausten mukaisessa ja muutoin järkevässä tarkkuudessa.

Taulukot numeroidaan juoksevasti. Taulukkoeditorin käyttöä suositellaan. Sitä käytettäessä on huomattava, että kussakin solussa saa olla vain yksi kappale. Taulukossa ei yleensä käytetä suuraakkosia eikä pystyviivoja. Pienet taulukot voi kirjoittaa myös tekstinä, jolloin sarakkeet erotetaan toisistaan sarkainasetuksin, ei välilyönnein.

Kirjoita taulukon otsikko taulukon yläpuolelle. Taulukon otsikon pitää olla itsenäisesti ymmärrettävä eli siinä pitää antaa riittävästi tietoa, jotta lukija ymmärtää taulukon sisällön lukematta artikkelin tekstiä.

Jos taulukossa on symboleja tai lyhenteitä, ne kaikki pitää selittää joko taulukon otsikossa tai taulukon alaviitteessä. Mikäli samoja symboleja tai lyhenteitä käytetään useassa taulukossa, riittää, että symbolit on selitetty ensimmäisessä taulukossa ja myöhemmistä taulukoista viitataan symbolien tai lyhenteiden selitteisiin aiemmassa taulukossa. Tekstiin viittaamista ei koskaan hyväksytä.

10.2 Kuvat

10.2.1 Yleiset ohjeet kaikille kuville

Kaikkiin kuviin viitataan tekstissä eli niillä on suora yhteys esitettävään asiaan. Ne ovat selkeitä sekä käsitteistöltään yhtenäisiä. Samasta sisällöstä ei saa tehdä sekä kuvaa että taulukkoa. Kuvien otsikkotekstit selittävät kuvan sisällön siten, että niitä voidaan käsitellä myös artikkelista irrotettuina.

Kaikki kuvamateriaali, kuten viivakuvat, kaaviot ja valokuvat, ovat kuvia. Kuvat ovat tärkeä osa tieteellistä informaatiota. Siksi on oman etusi mukaista noudattaa tässä annettuja kuvaohjeita.

Kuvat numeroidaan juoksevasti. Viittaa niihin tekstissä ”Kuva 1” jne. Kuvan täytyy sopia A4-sivulle, muuten niiden tulostamisessa voi tulla virheitä ja niitä voi olla vaikea ymmärtää. Lisäksi suurempia kuvia ei voi esittää yksityiskohtaisesti edes isoilla tietokoneen näytöillä.

Metsätieteen aikakauskirja julkaisee sekä väri- että mustavalkokuvia. Harkitse huolella, ovatko värit tarpeellisia kuvan sisällön esittämiseen. Viivakuvat ovat usein selkeämpiä mustavalkoisina kuin värillisinä.

Käytä aina samaa merkkiä (esim. symbolia, viivan väriä jne.) muuttujille, jotka esiintyvät useammassa kuin yhdessä kuvassa.

Lataa jokainen kuva omana tiedostonaan jo käsikirjoituksen ensimmäisessä versiossa. Kirjoita kaikki kuvatekstit Käiskirjoitustiedoston viimeiselle sivulle. Kuvatekstin pitää olla itsenäisesti ymmärrettävä; viittauksia tekstiin pitää välttää. Jos kuvassa on symboleja tai lyhenteitä, ne kaikki pitää selittää kuvatekstissä. Mikäli samoja symboleja tai lyhenteitä käytetään useassa kuvassa, riittää, että symbolit on selitetty ensimmäisessä kuvassa ja myöhemmistä kuvista viitataan symbolien tai lyhenteiden selitteisiin aiemmissa kuvissa. Tekstiin viittaamista ei koskaan hyväksytä.

Kuvien kirjasimen koon (myös kuvatekstin) pitää olla riittävä kuvan sisältöön. Kuitenkaan kirjasimen koko ei saa poiketa kohtuuttomasti tekstin kirjasimen koosta. Käytä Helvetica- tai Arial-kirjaintyyliä latinaisille aakkosille ja numeroille sekä matemaattisille symboleille ja kreikkalaisille kirjaimille Symbol-kirjasinta. Pidä kirjasinkoko samanlaisena kaikissa kuvissa.

10.2.2 Aineiston graafiset kuvaajat

Harkitse aina, onko väri tarpeellinen. Pyri aina selkeyteen ja yksinkertaisuuteen ja vältä turhia korostuksia, kuten kolmiulotteisuus ja varjostukset. Käytä aina yhtenäistä mustaa tai valkoista tai paksua viivaa pylväiden täytteenä. Jos et voi erottaa pylväitä tai pylvään osia mustalla ja valkoisella täytteellä, harkitse aina, voisitko yksinkertaistaa kuvaa. Jos se ei ole mahdollista, käytä värejä, ei harmaan sävyjä. Kirjoita kuvaan aina akselien nimet ja yksiköt. Käytä akseleilla SI-järjestelmän mukaisia yksiköitä; älä käytä kauttaviivaa (esim. m3 ha-1; ei koskaan m3/ha).

Graafiset kuvaajat pitää tehdä tarkkuudella 600 merkkiä tuumalla (dpi). Käytä yhtenäistä mustaa viivaa ja merkkejä erottamaan kuvan muutama viiva toisistaan. Jos tarvitset useampaa kuin neljää viivaa yhdessä kuvassa, käytä yhtenäisiä värillisiä viivoja. Älä käytä alle 1,0 pisteen viivapaksuutta.

10.2.3 Valokuvat ja yhdistetyt kuvat

Valokuvien pitää olla hyvälaatuisia väri- tai mustavalkoisia digitaalisia valokuvia. Aseta valokuvien tarkkuudeksi 300 dpi -tarkkuus. Jos yhdistät valokuvia ja viivapiirroksia, koko kuva pitää tehdä 600 dpi-tarkkuudella. Jos lisäät ainoastaan mittakaavan valokuvaan, pidä tarkkuutena 300 dpi.

Mallin tulosten visualisointi (esim. mallilla tuotettu puun arkkitehtuuri) on värillinen tai mustavalkoinen kuva, ja se pitää tehdä tässä annettujen ohjeiden mukaiseksi.

10.2.4 Kuvien tekijänoikeudet

Suomen tekijänoikeuslain mukaan kaikki kartat ja valokuvat ovat tekijänoikeuksien alaisia. Kirjoittajien velvollisuus on hakea lupa niiden julkaisemiseen artikkelissa CC BY-SA 4.0 -lisenssin mukaan, ja tekijänoikeuden haltija on merkittävä sulkeisiin kuva- tai karttaotsikon loppuun. Pieniä taulukoita ja perusgraafeja ei yleensä ole pidetty tekijänoikeuksien alaisena materiaalina, joskin tieteellinen hyvä käytäntö edellyttää, että niitä käytettäessä lähde mainitaan.

Jos kirjoittajalla ei ole tekijänoikeutta käyttämäänsä kuvaan, kuvan yhteydessä tai kuvatekstissä on mainittava tekijänoikeuden omistajan nimi ja kirjoittajan on hankittava kuvan käyttölupa tekijänoikeuden omistajalta. Metsätieteen aikakauskirja on avoimen saatavuuden (open access) julkaisu ja lukijat voivat vapaasti kopioida, käyttää uudestaan ja jakaa Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistuja artikkeleita CC BY-SA 4.0 -lisenssin mukaan. Jotkin julkaisijat eivät myönnä uudelleen käyttölupaa ilmaiseksi. Kirjoittaja on vastuussa tällaisista kustannuksista.

Metsätieteen aikakauskirja noudattaa Suomen tekijänoikeuslakia ja Creative Commons CC BY-SA 4.0 lisenssiä artikkelien tekijän- ja käyttöoikeutena. Suomen tekijänoikeuslaki antaa aineiston graafisille kuville laajat uudelleenkäyttöoikeudet edellyttäen, että alkuperäisen lähteen bibliografisiin tietoihin on selkeästi viitattu. Sen sijaan valokuvaajien tekijänoikeudet teokseen on tiukasti suojeltu. Kirjoittajien velvollisuus on hakea lupa valokuvien julkaisemiseen artikkelissa CC BY-SA 4.0 -lisenssin mukaan ja tekijänoikeuden haltija on merkittävä sulkeisiin kuvaotsikon loppuun. Ota myös huomioon, että kuva, jota haluat käyttää uudelleen, voi olla muun tekijänoikeussäännön alainen.

11 Kiitokset, rahoitus sekä tutkimusdatan ja aineistojen avoimuus

Metsätieteen aikakauskirja alkaa vaatia 1.2.2024 alkaen sarjaan lähetettyjen käsikirjoitusten pohjalla olevan datan ja analyysikoodien avoimuutta. Ohjeet suomeksi ovat työn alla. Niiden valmistumista odotellessa seuraa Silva Fennican kirjoittajaohjeiden luvun 8 ohjeita.

Käsikirjoituksen lopussa, ennen lähdeluetteloa, kaikkien vertaisarvioitavien käsikirjoitusten tulee sisältää luettelo liitetiedostoista (mikäli liitetiedostoja on käytetty), selvitys tutkimusdatan ja aineistojen avoimuudesta, kuvaus käytetystä kulttuurisesta tai perinnetiedosta (mikäli tällaista tietoa on käytetty), selvitys kirjoittajien rooleista, kiitokset (tarpeen mukaan) sekä selvitys tutkimuksen rahoituksesta. Kirjoittajia kehotetaan liittämään näitä tietoja soveltuvin osin myös Tieteen tori ‑käsikirjoituksiin.

11.1 Luettelo liitetiedostoista (mikäli tarpeen)

Tässä kohdassa on annettava luettelo liitetiedostoista seuraavin pakollisin tiedoin:

• Tiedoston numero: Iso kirjain L ja juokseva numero siinä järjestyksessä kuin liitteisiin viitataan tekstissä, esim. L1, L2, L3.
• Tiedoston nimi
• Tiedostomuoto, esim. “Video MP4-muodossa”, “Excel-taulukko”, “Valokuva jpeg-muodossa”

11.2 Selvitys tutkimusdatan, aineistojen ja ohjelmakoodin avoimuudesta (pakollinen)

Käsikirjoituksen tulee sisältää osio, joka yksilöi Metsätieteen aikakauskirjan avoimuus- ja läpinäkyvyysvaatimusten noudattamisen. Selvityksen tulee sisältää:

• Tieto siitä, onko tutkimusdata saatavilla ja kuinka se on saatavilla. Mikäli data on avoin kaikille, siihen tulee viitata noudattaen DataCite-ohjetta ja antaa sille pysyvä tunniste (DOI; URN; Handle tms.). Mikäli data on saatavilla pyynnöstä, tulee antaa täsmällinen tieto, kuinka saatavuuspyyntö esitetään. Mikäli data ei ole saatavilla, perustele, miksei.
• Tieto siitä, ovatko ohjelmakoodi ja muut analyyttisten menetelmien kuvaukset saatavilla ja kuinka ne ovat saatavilla. Mikäli ne ovat avoimia kaikille, niihin tulee viitata noudattaen DataCite-ohjetta ja antaa niille pysyvä tunniste (DOI; URN; Handle tms.). Mikäli ohjelmakoodi ja analyyttisten menetelmien kuvaukset ovat saatavilla pyynnöstä, tulee antaa täsmällinen tieto, kuinka saatavuuspyyntö esitetään. Mikäli koodi ja menetelmien kuvaukset eivät ole saatavilla, perustele, mikseivät. Metsätieteen aikakauskirja kannustaa tallentamaan lyhyet ohjelmakoodit liitetiedostoina. Laajat ohjelmakoodit on syytä tallentaa luotettavaan arkistoon.
• Tieto siitä, ovatko tutkimusaineistot saatavilla ja kuinka ne ovat saatavilla. Mikäli digitaaliset aineistot ovat avoimia kaikille, niihin tulee viitata noudattaen DataCite-ohjetta ja antaa niille pysyvä tunniste (DOI; URN; Handle tms.). Mikäli digitaaliset tai fyysiset tutkimusaineistot ovat saatavilla pyynnöstä, tulee antaa täsmällinen tieto, kuinka saatavuuspyyntö esitetään. Mikäli aineistot eivät ole saatavilla, perustele, mikseivät.
• Tieto siitä, onko tutkimus ennakkorekisteröity ja mikäli on, tulee antaa ennakkorekisteröinnin pysyvä tunniste (DOI; URN; Handle tms.). Metsätieteen aikakauskirja kannustaa tallentamaan ennakkorekisteröinnin liitetiedostona, joka sisältää täydellisen viitteen alkuperäislähteeseen.
• Tieto siitä, onko analyysisuunnitelma ennakkorekisteröity ja mikäli on, tulee antaa analyysisuunnitelman ennakkorekisteröinnin pysyvä tunniste (DOI; URN; Handle tms.). Metsätieteen aikakauskirja kannustaa tallentamaan ennakkorekisteröinnin liitetiedostona, joka sisältää täydellisen viitteen alkuperäislähteeseen.

11.3. Eettinen ennakkoarviointi (pakollinen, mikäli eettinen arviointi on tehty)

Aina kun tutkimussuunnitelman eettinen ennakkoarviointi on tehty, käsikirjoitukseen on sisällytettävä selvitys eettisen ennakkoarvioinnin toteuttamisesta. Tällöin tulee kirjoittaa eettisen ennakkoarviointilausunnon yksityiskohdat, kuten eettisen toimikunnan nimi sekä lausunnon numero.

11.4 Kulttuurinen tai perinnetieto (pakollinen, mikäli kulttuurista tietoa on käytetty)

Käsikirjoituksessa hyödynnetty kulttuurinen tai perinnetieto (kuten esimerkiksi alkuperäiskansojen kulttuurinen perinnetieto) tulee kuvailla. Kaikki perinne- ja yhteisötiedon lähteet ja viitteet on lueteltava täällä.

11.5 Kirjoittajien roolit (pakollinen)

Täällä on yksilöitävä, miten kukin kirjoittajista täyttää ohjeiden kohdassa 6.1 mainitut kriteerit 1 ja 2:

1. Olennainen osallistuminen joko tutkimuskysymysten ja tutkimusasetelman muotoiluun tai aineiston hankintaan ja analyysiin sekä tulosten tulkintaan.
2. Artikkelin tieteellinen kirjoittaminen tai kirjoituksen kriittinen muokkaaminen hyväksi tieteelliseksi sisällöksi.

Kaikkien kirjoittajiksi nimettyjen oletetaan hyväksyneen arvioitavaksi lähetetyn käsikirjoituksen ja ottavan täyden vastuun sen sisällöstä. Lue yksityiskohtainen kuvaus kohdasta 6.1.

11.6 Kiitokset (suositeltu)

Kaikki ne tutkimukseen osallistuneet, jotka eivät täytä kaikkia neljää kirjoittajuuden kriteeriä (ks. osio 6.1) on jätettävä pois kirjoittajien joukosta ja mainittava kiitoksissa. Metsätieteen aikakauskirjan kirjoittajuuden kriteerien mukaan pelkkä aineiston keruu, rahoituksen hankkiminen tutkimukselle tai tutkimusryhmän johtajuus eivät tuota asemaa artikkelin kirjoittajana, mutta nämä roolit on tunnustettava täällä.

11.7 Rahoitus (pakollinen)

Täällä on lueteltava kaikki tutkimuksen rahoituslähteet, olivatpa ne julkisia, kaupallisia tai ei-kaupallisia tahoja tai kirjoittajien omia organisaatioita. Täsmälliset rahoituspäätösten numerot on annettava tarpeen mukaan.

12 Liitetiedostot

12.1 Liitetiedostojen muodot

Metsätieteen aikakauskirja hyväksyy digitaalisia multimediatiedostoja ja muita liitetiedostoja julkaistaviksi artikkelin yhteydessä. Myös liitetiedosto on CC BY-SA 4.0 ‑lisenssin alainen, ellei kirjoittaja hyvin perustellusta syystä esitä sille muuta CC-lisenssiä. Liitetiedostoja voivat olla esim.

• mallin kaaviokuva
• lyhyt ohjelmakoodi, tai ohjelmakoodin osa, jota on muokattu
• lista yhtälöistä
• pitkä muuttuja- tai parametrilista
• kasvisosiologisen tutkimuksen lajilista
• tutkimuspaikan sääaineisto
• video siemenenalkion kehittymisestä
• video metsätyötutkimuksesta
• animaatio tai video maiseman muutoksesta kasvillisuuden kehittyessä

12.2 Suositeltavat tekniset muodot

• Audio-, video- ja animaatiomateriaali: käytä mieluiten mp4-muotoa.
• Teksti mieluiten Word-muodossa. Myös pdf-muoto hyväksytään tarvittaessa.
• Taulukkomateriaali pdf-muodossa, jos yhteyttä aineistoon ei tarvita. Jos lukija voi tehdä omia laskelmia aineistosta, lataa taulukko MS Excel -tiedostona (.xls tai .xlsx).
• Ohjelmakoodi: koska artikkeli on CC BY-SA 4.0 -lisensoitu, lisenssi koskee myös liitteitä. Tällöin lukija saa kopioida ohjelmakoodin omaan ohjelmaansa. Ohjelmakoodi suositellaan ladattavaksi tekstinä ilman muotoilua, jolloin kopiointi onnistuu vaivattomasti. Hyvin perustelluista syistä voit pyytää ohjelmakoodille myös muun CC-lisenssin.
• Kuvat: lataa yksittäinen kuva jpeg- tai pdf-tiedostona. Useat yhteen liittyvät kuvat suositellaan koottavaksi pdf-tiedostoon.

12.3 Liitetiedostojen nimet ja viitteet

Nimeä liitetiedostot käsikirjoituksen otsikon neljällä ensimmäisellä sanalla ja numerolla. Numeroi liitetiedostot juoksevasti siinä järjestyksessä, kuin niihin on viitattu tekstissä. Älä koskaan käytä Metsätieteen aikakauskirjaa tai MA-lyhennettä tiedoston nimenä.

Jokaisessa liitetiedostossa pitää olla artikkelin bibliografiset tiedot ensimmäisellä sivulla, koska liitetiedosto voi esiintyä myöhemmin irrallaan alkuperäisen artikkelin yhteydestä. Bibliografiset tiedot sisältävät:

• kirjoittajan (kirjoittajien) nimi (nimet)
• pääartikkelin otsikko
• Metsätieteen aikakauskirja ja julkaisuvuosi
• tyhjä rivi, jotta toimitus voi lisätä artikkelin DOI-tunnisteen sen jälkeen, kun se on saatu artikkelille

12.4 Liitetiedoston lähettäminen

Jokainen liitetiedosto pitää lähettää erillisenä (seuraa ohjeita Metsätieteen aikakauskirjan EM-sivulla). Valitse tiedostoa kuvaava Article component -määritys, joka ei saa olla ”Käsikirjoitus”. Kaikki liitetiedostot pitää lähettää ensimmäisen käsikirjoitusversion mukana ja ne ovat tarkastajien nähtävinä. Uusia liitetiedostoja ei saa ladata korjattuun käsikirjoitukseen tai käsikirjoituksen ollessa tarkastuksessa ilman toimituksen lupaa. Liitetiedostot pitää kuitenkin korjata tarkastajien tai toimituksen ohjeiden mukaan.

Tietosuojaseloste

Tälle Internet-sivustolle tallennettuja henkilötietoja käytetään ainoastaan tämän sivuston julkaisujen (Silva Fennica, Metsätieteen aikakauskirja, Dissertationes Forestales ja Suo-lehti) toimitustyössä. Editorial Managerissa noudatetaan järjestelmän toimittajan Aries Systemsin yksityisyyspolitiikkaa. Artikkelin julkaisemisen yhteydessä kirjoittajista julkaistaan seuraavat tiedot: nimi, työpaikka, sähköposti ja ORCID-tunniste. Nämä tiedot välitetään myös Crossref-tietokantaan DOI-tunnisteen rekisteröinnin yhteydessä (Crossrefin yksityisyyden suoja). Näitä tietoja tai osaa niistä käytetään myös artikkelitietokannoissa, joissa Metsätieteen aikakauskirja on listattu. Metsätieteen aikakauskirja ei käytä henkilötietoja mihinkään muuhun tarkoitukseen, eikä niitä luovuteta millekään muulle osapuolelle.