Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2

Päätoimittajalta

artikkeli 5736, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2010). ”Open access” -julkaiseminen tieteellisen julkaisemisen uudistajana. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5736. https://doi.org/10.14214/ma.5736
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 5739, Tutkimusartikkeli
Hanna Eerikäinen, Petteri Packalén, Matti Maltamo, Juha Mäkitalo. (2010). Ruissalon tammien visuaalinen tulkinta stereokuvalta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5739. https://doi.org/10.14214/ma.5739
Original keywords: tammi (Quercus robur); visuaalinen stereokuvatulkinta; digitaalinen ilmakuva
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Työn tavoitteena oli selvittää Turun Ruissalon tammien (Quercus robur) tunnistusta visuaalisen stereokuvatulkinnan avulla. Työssä tutkittiin millä tarkkuudella tammen tunnistus on mahdollista sekä mitkä ovat suurimmat virhelähteet. Aineisto koostui tarkan spatiaalisen resoluution ilmakuvista sekä kaksiosaisesta maastoaineistosta: koealoista, jotka toimivat tulkinnan opetusaineistona ja harjoitustulkinnan tarkastusaineistona, sekä laajemman tulkinnan koealueesta. Työssä tunnistettiin subjektiivisesti tammia stereoilmakuvalta visuaalisen kuvatulkinnan menetelmiä käyttäen. Koealueen tammien oikeinluokitusprosentti on 53 %, kommissiovirhe 27,5 % ja omissiovirhe 19 %. Virhettä aiheutui siitä, että kuvalla puu virheellisesti tulkittiin tammeksi, vaikka maastomittausten mukaan se oli muuta puulajia. Useimmiten tammiin sekoitetut puulajit olivat lehmus ja raita. Virhettä aiheuttivat myös suurilatvuksiset tammet, joita kuvalla virheellisesti tulkittiin kahdeksi erilliseksi tammeksi. Kuvatulkinnassa täysin tunnistamatta jääneet tammet painottuivat pienimpiin läpimittaluokkiin. Menetelmän tarkkuus on parhaimmillaan silloin, kun keskitytään läpimitaltaan yli 50 cm oleviin tammiin. Tosin kuvatulkintaa on lähes mahdotonta suunnata vain tämän läpimitan ylittäviin tammiin. Menetelmä on kuitenkin tarkoituksenmukainen, koska vanhoista järeistä tammista ollaan Ruissalossa erityisen kiinnostuneita. Tarkkuutta voidaan parantaa kalibroimalla tulkitsijan silmää maastovierailuin sekä käyttämällä tulkinnassa apuna ulkopuolisia tiedonlähteitä, kuten kuviotietoja.

  • Eerikäinen, Sähköposti: matti.maltamo@uef.fi (sähköposti)
  • Packalén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäkitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5738, Tutkimusartikkeli
Timo Saksa, Jari Miina. (2010). Perkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istutustaimikon kehitykseen Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5738. https://doi.org/10.14214/ma.5738
Original keywords: harvennus; metsänhoidon suunnittelu; Pinus sylvestris; taimikonhoito; perkaus; simulointi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkasteltiin kenttäkokeiden avulla erilaisten perkauskäsittelyiden (ei perkausta, reikäperkaus, täysperkaus, latvonta) ja niiden ajoituksen vaikutuksia istutusmäntyjen kehitykseen taimikon harvennusvaiheeseen saakka (valtapituus 7–8 m). Samalla selvitettiin taimikonhoidon (perkaus ja harvennus) kokonaisajanmenekkiä sekä simuloitiin Motti-ohjelmistolla eri taimikonhoitovaihtoehdoissa syntyneiden metsiköiden kehitystä ensiharvennusvaiheeseen saakka.

Runsaasti koivua sisältävän männyn istutustaimikon perkaus osoittautui välttämättömäksi, kun tavoitteena on männikön kasvatus. Taimikon harvennusvaiheessa kuolleiden tai pahoin lehtipuuston kilpailussa piiskaantuneiden mäntyjen yhteenlaskettu osuus oli perkaamattomilla ruuduilla 32–37 %, kun vastaava osuus reikä- ja täysperatuilla ruuduilla oli 3–8 %. Kilpailevien lehtipuiden latvonta vähensi piiskausta vain väliaikaisesti, sillä latvotut lehtipuut jatkoivat pituuskasvuaan sivuoksasta ja saavuttivat pian kasvatettavien mäntyjen pituuden. Kolmen metrin pituusvaiheessa tehdyllä perkauksella ei ollut vaikutusta mäntyjen kasvuun, mutta kaikki 1,5 metrin pituusvaiheessa tehdyt perkauskäsittelyt lisäsivät mäntyjen läpimitankasvua. Mäntyjen pituuskasvu lisääntyi vain reikäperkaus- ja latvontaruuduilla. Taimikonhoidon kokonaisajanmenekki oli pienin yksivaiheisessa taimikonhoidossa (ei perkausta) tai kun perkaus tehtiin latvomalla kilpailevat lehtipuut. Reikä- ja täysperkauksen kokonaisajanmenekit eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.

Yksivaiheinen taimikonhoito ilman perkausta pienensi mäntykuitupuun ja kasvatti koivukuitupuun määrää simuloidussa ensiharvennuksessa, mutta käyttöpuun kokonaispoistumaan taimikonhoidolla ei ollut vaikutusta.

  • Saksa, Sähköposti: timo.saksa@metla.fi (sähköposti)
  • Miina, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5737, Tutkimusartikkeli
Katri Himanen, Pekka Helenius, Markku Nygren. (2010). Liotuskäsittelyiden vaikutus kuusen siementen itämiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5737. https://doi.org/10.14214/ma.5737
Original keywords: kuusi; liotus; liotuslämpötila; itäminen; taimipolte
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin liotuskäsittelyiden vaikutusta kuusen (Picea abies (L.) Karst.) siementen itämiseen. Työssä tutkittiin kolmen liotustavan (seisova, ilmastettu ja vaihtuva vesi) ja kahden liotusajan (12 ja 24 h) vaikutusta kahden eri-ikäisen siemenerän itämiseen. Siemenet idätettiin petrimaljalla ja turpeessa. Turveidätyksessä seurattiin myös sirkkataimien kuolemista. Lisäksi tutkittiin kolmen liotuslämpötilan (15, 24 ja 29 °C) ja seitsemän liotusajan (0, 12, 24, 36, 48, 60 ja 72 tuntia seisovassa vedessä) yhdistelmän vaikutusta kolmen siemenerän itämiseen petrimaljalla.

Liotukset aikaistivat sekä pitkään (17 vuotta) että lyhyen aikaa (talven yli) varastoitujen siementen itämistä. Seisovassa vedessä liottaminen antoi yhtä hyvän tuloksen kuin ilmastetussa tai vaihtuvassa vedessä liottaminen. Vuorokauden pituinen liottaminen paransi itämistarmoa 12 tunnin liotusta enemmän. Parhaimmillaan käsittely aikaisti itämistä kaksi vuorokautta.

Liotusveden lämpötila vaikutti siementen itämiseen. Kaikilla kolmella siemenerällä liotus 29 °C:ssa osoittautui huonoimmaksi käsittelylämpötilaksi. Pisimmätkään käsittelyt 15 °C lämpötilassa eivät alentaneet siementen itämistarmoa tai -kapasiteettia.

Kuusen siementen itämistä on mahdollista aikaistaa liottamalla siemeniä vedessä ennen taimitarhakylvöä 12–36 tunnin ajan 15–24 °C lämpötilassa. Menetelmä sopii myös pitkään varastoiduille siemenerille.

  • Himanen, Sähköposti: katri.himanen@metla.fi (sähköposti)
  • Helenius, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nygren, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

artikkeli 5740, Katsaus
Katja Lähtinen. (2010). Metsien eri käyttömuodoista saatavien hyötyjen taloudellinen arvo ja niihin liittyvä yritystoiminta Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5740. https://doi.org/10.14214/ma.5740
Original keywords: metsien hyödyt; metsien kestävä käyttö; taloudellinen arvottaminen; yritystoiminta; poliittinen päätöksenteko
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Katsauksessa selvitettiin Suomen metsien eri käyttömuotojen aikaansaamien hyötyjen taloudellista arvoa ja sitä, millaista yritystoimintaa liittyy näiden markkina- ja ei-markkinahintaisten hyötyjen käyttöön. Lisäksi kartoitettiin aihealueen tutkimiseen saatavissa olevia tietolähteitä sekä tietojen saatavuuteen ja vertailukelpoisuuteen liittyviä ongelma-alueita. Katsauksen aineistoina käytettiin jo olemassa olevaa materiaalia: tilastoja, tutkimuskirjallisuutta, muita kirjallisia julkaisuja sekä asiantuntija-arvioita ja menetelminä tilastoihin sekä kirjallisuuteen perustuvia laskelmia. Tutkimuskirjallisuuden mukaan taloudellisin arvottamismenetelmin mitattuna metsiemme alkutuotannossa markkinahintaisten tuotteiden rinnalla markkinahinnattomilla hyödyillä on huomattava merkitys. Tilastojen työllistävyys- ja liikevaihtotietojen perusteella perinteisten metsäteollisuustoimialojen merkitys on maassamme yhä suuri. Metsiin liittyvän yritystoiminnan tilastointi kattaa pääosin vain perinteiset metsäteollisuuden alat, minkä takia esimerkiksi luontomatkailupalveluiden työllistävyyttä ei ole nykytiedoin mahdollista arvioida luotettavasti. Metsäteollisuuden ulkopuolisen yritystoiminnan edistämiseen voi silti liittyä erityisesti syrjäseutujen elinvoimaisuuden turvaamiselle tärkeitä liiketoimintamahdollisuuksia. Varsinkin metsiemme ei-markkinahintaista alkutuotantoa sekä siihen liittyvää palvelu- ja jalostustoimintaa koskevan tiedon saatavuudessa ja vertailukelpoisuudessa on merkittäviä puutteita. Metsien käyttöön liittyvä poliittinen päätöksenteko nojautuu Suomessa yhä monelta osin enemmän arvioihin ja arvauksiin kuin luotettavaan informaatioon, vaikka kattava tiedon metsien eri käyttömuotojen taloudellisista vaikutuksista on nähty olevan kestävän kehityksen periaatteita noudattavien päätösten edellytys.

  • Lähtinen, Sähköposti: katja.lahtinen@ymparisto.fi (sähköposti)

Tieteen tori

artikkeli 5745, Tieteen tori
Tapani Tasanen, Risto Lauhanen, Jussi Laurila, Tiina Sauvula-Seppälä. (2010). Ammattikorkeakoulut metsäenergiatutkijoina. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5745. https://doi.org/10.14214/ma.5745
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Tasanen, Sähköposti: tapani.tasanen@seamk.fi (sähköposti)
  • Lauhanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Laurila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Sauvula-Seppälä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5744, Tieteen tori
Martti Varmola. (2010). Ennuste viljelymetsien puuntuotannosta maailmanlaajuisesti vuoteen 2030. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5744. https://doi.org/10.14214/ma.5744
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Varmola, Sähköposti: martti.varmola@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 5743, Tieteen tori
Sinikka Mynttinen. (2010). Nuoret ja puutuoteteollisuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5743. https://doi.org/10.14214/ma.5743
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Mynttinen, Sähköposti: sinikka.mynttinen@pyk.hkkk.fi (sähköposti)
artikkeli 5742, Tieteen tori
Katja Lähtinen. (2010). Tuotannontekijöitä koskevien strategisten päätösten vaikutus sahojen kilpailukykyyn 2000-luvulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5742. https://doi.org/10.14214/ma.5742
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Lähtinen, Sähköposti: katja.lahtinen@ymparisto.fi (sähköposti)
artikkeli 5741, Tieteen tori
Jari Viitanen, Riitta Hänninen. (2010). Suomen sahateollisuuden kansainvälistyminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5741. https://doi.org/10.14214/ma.5741
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Viitanen, Sähköposti: jari.viitanen@metla.fi (sähköposti)
  • Hänninen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 5757, Tutkimusseloste
Jari Vauhkonen. (2010). Puutunnusten estimointi ilmalaserkeilauksella: kolmiulotteisen pisteaineiston laskennalliseen geometriaan perustuvia menetelmiä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5757. https://doi.org/10.14214/ma.5757
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Vauhkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 5756, Tutkimusseloste
Tuomas Aakala. (2010). Puuston kuolleisuus ja lahopuun dynamiikka vanhoissa boreaalisissa metsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5756. https://doi.org/10.14214/ma.5756
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Aakala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 5755, Tutkimusseloste
Tomi Tulokas. (2010). Tukinpyörityksen tarkkuuden mittausmenetelmä ja parantaminen sahauksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5755. https://doi.org/10.14214/ma.5755
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Tulokas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 5754, Tutkimusseloste
Yrjö Nuutinen, Kari Väätäinen, Antti Asikainen, Robert Prinz, Jaakko Heinonen. (2010). Hakkuukoneen syöttörullien vaikutus rungon prosessoinnin nopeuteen, polttoaineenkulutukseen sekä tukkipuuvaurioihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5754. https://doi.org/10.14214/ma.5754
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nuutinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Väätäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Asikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Prinz, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heinonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5753, Tutkimusseloste
Tuomo Nurminen, Heikki Korpunen, Jori Uusitalo. (2010). Toimintokohtaisen kustannuslaskennan soveltaminen puunkorjuu- ja puunkuljetusoperaatioissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5753. https://doi.org/10.14214/ma.5753
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nurminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Korpunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5752, Tutkimusseloste
Minna Räty, Annika Kangas. (2010). Globaalin regressiomallin lokalisointi homogeenisissa ositteissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5752. https://doi.org/10.14214/ma.5752
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Räty, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5751, Tutkimusseloste
Ville Kankaanhuhta, Timo Saksa, Heikki Smolander. (2010). Laatutyön vaikutus metsänuudistamistoimintaan Etelä-Suomen yksityismailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5751. https://doi.org/10.14214/ma.5751
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kankaanhuhta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Saksa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Smolander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5750, Tutkimusseloste
Ruut Rabinowitsch-Jokinen, Ilkka Vanha-Majamaa. (2010). Hakkuun, laikkumätästyksen sekä kantojen korjuun välittömät vaikutukset lahopuustoon uudistettavissa kuusikoissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5750. https://doi.org/10.14214/ma.5750
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Rabinowitsch-Jokinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Vanha-Majamaa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5749, Tutkimusseloste
Sini Eräjää, Panu Halme, Janne S. Kotiaho, Anni Markkanen, Tero Toivanen. (2010). Lahopuun määrä ja laatu energiapuun korjuualoilla ja tavanomaisilla avohakkuualoilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5749. https://doi.org/10.14214/ma.5749
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Eräjää, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Halme, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kotiaho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Markkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Toivanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5748, Tutkimusseloste
Saila Varis, Anne Pakkanen, Aina Galofré, Pertti Pulkkinen. (2010). Männyn siitepölyn kaukokulkeutuminen ja geenivirran mahdollisuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5748. https://doi.org/10.14214/ma.5748
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Varis, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Pakkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Galofré, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pulkkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5747, Tutkimusseloste
Juha Kaitera, Heikki Nuorteva. (2010). Maitikkauute-aineiden vaikutus tervasroson (Cronartium flaccidum ja Peridermium pini) rihmastoviljelmien kasvuun keinoalustoilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5747. https://doi.org/10.14214/ma.5747
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kaitera, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Nuorteva, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Puheenvuoro

artikkeli 5746, Puheenvuoro
Veli-Pekka Järveläinen. (2010). Näkökohtia teorian ja empirian vuorovaikutuksesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5746. https://doi.org/10.14214/ma.5746
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Järveläinen, Sähköposti: vpjarvel@nic.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit