Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2
Päätoimittajalta
Tutkimusartikkeli
Työn tavoitteena oli selvittää Turun Ruissalon tammien (Quercus robur) tunnistusta visuaalisen stereokuvatulkinnan avulla. Työssä tutkittiin millä tarkkuudella tammen tunnistus on mahdollista sekä mitkä ovat suurimmat virhelähteet. Aineisto koostui tarkan spatiaalisen resoluution ilmakuvista sekä kaksiosaisesta maastoaineistosta: koealoista, jotka toimivat tulkinnan opetusaineistona ja harjoitustulkinnan tarkastusaineistona, sekä laajemman tulkinnan koealueesta. Työssä tunnistettiin subjektiivisesti tammia stereoilmakuvalta visuaalisen kuvatulkinnan menetelmiä käyttäen. Koealueen tammien oikeinluokitusprosentti on 53 %, kommissiovirhe 27,5 % ja omissiovirhe 19 %. Virhettä aiheutui siitä, että kuvalla puu virheellisesti tulkittiin tammeksi, vaikka maastomittausten mukaan se oli muuta puulajia. Useimmiten tammiin sekoitetut puulajit olivat lehmus ja raita. Virhettä aiheuttivat myös suurilatvuksiset tammet, joita kuvalla virheellisesti tulkittiin kahdeksi erilliseksi tammeksi. Kuvatulkinnassa täysin tunnistamatta jääneet tammet painottuivat pienimpiin läpimittaluokkiin. Menetelmän tarkkuus on parhaimmillaan silloin, kun keskitytään läpimitaltaan yli 50 cm oleviin tammiin. Tosin kuvatulkintaa on lähes mahdotonta suunnata vain tämän läpimitan ylittäviin tammiin. Menetelmä on kuitenkin tarkoituksenmukainen, koska vanhoista järeistä tammista ollaan Ruissalossa erityisen kiinnostuneita. Tarkkuutta voidaan parantaa kalibroimalla tulkitsijan silmää maastovierailuin sekä käyttämällä tulkinnassa apuna ulkopuolisia tiedonlähteitä, kuten kuviotietoja.
-
Eerikäinen,
Sähköposti:
matti.maltamo@uef.fi
- Packalén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Mäkitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimuksessa tarkasteltiin kenttäkokeiden avulla erilaisten perkauskäsittelyiden (ei perkausta, reikäperkaus, täysperkaus, latvonta) ja niiden ajoituksen vaikutuksia istutusmäntyjen kehitykseen taimikon harvennusvaiheeseen saakka (valtapituus 7–8 m). Samalla selvitettiin taimikonhoidon (perkaus ja harvennus) kokonaisajanmenekkiä sekä simuloitiin Motti-ohjelmistolla eri taimikonhoitovaihtoehdoissa syntyneiden metsiköiden kehitystä ensiharvennusvaiheeseen saakka.
Runsaasti koivua sisältävän männyn istutustaimikon perkaus osoittautui välttämättömäksi, kun tavoitteena on männikön kasvatus. Taimikon harvennusvaiheessa kuolleiden tai pahoin lehtipuuston kilpailussa piiskaantuneiden mäntyjen yhteenlaskettu osuus oli perkaamattomilla ruuduilla 32–37 %, kun vastaava osuus reikä- ja täysperatuilla ruuduilla oli 3–8 %. Kilpailevien lehtipuiden latvonta vähensi piiskausta vain väliaikaisesti, sillä latvotut lehtipuut jatkoivat pituuskasvuaan sivuoksasta ja saavuttivat pian kasvatettavien mäntyjen pituuden. Kolmen metrin pituusvaiheessa tehdyllä perkauksella ei ollut vaikutusta mäntyjen kasvuun, mutta kaikki 1,5 metrin pituusvaiheessa tehdyt perkauskäsittelyt lisäsivät mäntyjen läpimitankasvua. Mäntyjen pituuskasvu lisääntyi vain reikäperkaus- ja latvontaruuduilla. Taimikonhoidon kokonaisajanmenekki oli pienin yksivaiheisessa taimikonhoidossa (ei perkausta) tai kun perkaus tehtiin latvomalla kilpailevat lehtipuut. Reikä- ja täysperkauksen kokonaisajanmenekit eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.
Yksivaiheinen taimikonhoito ilman perkausta pienensi mäntykuitupuun ja kasvatti koivukuitupuun määrää simuloidussa ensiharvennuksessa, mutta käyttöpuun kokonaispoistumaan taimikonhoidolla ei ollut vaikutusta.
-
Saksa,
Sähköposti:
timo.saksa@metla.fi
- Miina, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimuksessa selvitettiin liotuskäsittelyiden vaikutusta kuusen (Picea abies (L.) Karst.) siementen itämiseen. Työssä tutkittiin kolmen liotustavan (seisova, ilmastettu ja vaihtuva vesi) ja kahden liotusajan (12 ja 24 h) vaikutusta kahden eri-ikäisen siemenerän itämiseen. Siemenet idätettiin petrimaljalla ja turpeessa. Turveidätyksessä seurattiin myös sirkkataimien kuolemista. Lisäksi tutkittiin kolmen liotuslämpötilan (15, 24 ja 29 °C) ja seitsemän liotusajan (0, 12, 24, 36, 48, 60 ja 72 tuntia seisovassa vedessä) yhdistelmän vaikutusta kolmen siemenerän itämiseen petrimaljalla.
Liotukset aikaistivat sekä pitkään (17 vuotta) että lyhyen aikaa (talven yli) varastoitujen siementen itämistä. Seisovassa vedessä liottaminen antoi yhtä hyvän tuloksen kuin ilmastetussa tai vaihtuvassa vedessä liottaminen. Vuorokauden pituinen liottaminen paransi itämistarmoa 12 tunnin liotusta enemmän. Parhaimmillaan käsittely aikaisti itämistä kaksi vuorokautta.
Liotusveden lämpötila vaikutti siementen itämiseen. Kaikilla kolmella siemenerällä liotus 29 °C:ssa osoittautui huonoimmaksi käsittelylämpötilaksi. Pisimmätkään käsittelyt 15 °C lämpötilassa eivät alentaneet siementen itämistarmoa tai -kapasiteettia.
Kuusen siementen itämistä on mahdollista aikaistaa liottamalla siemeniä vedessä ennen taimitarhakylvöä 12–36 tunnin ajan 15–24 °C lämpötilassa. Menetelmä sopii myös pitkään varastoiduille siemenerille.
-
Himanen,
Sähköposti:
katri.himanen@metla.fi
- Helenius, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Nygren, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Katsaus
Katsauksessa selvitettiin Suomen metsien eri käyttömuotojen aikaansaamien hyötyjen taloudellista arvoa ja sitä, millaista yritystoimintaa liittyy näiden markkina- ja ei-markkinahintaisten hyötyjen käyttöön. Lisäksi kartoitettiin aihealueen tutkimiseen saatavissa olevia tietolähteitä sekä tietojen saatavuuteen ja vertailukelpoisuuteen liittyviä ongelma-alueita. Katsauksen aineistoina käytettiin jo olemassa olevaa materiaalia: tilastoja, tutkimuskirjallisuutta, muita kirjallisia julkaisuja sekä asiantuntija-arvioita ja menetelminä tilastoihin sekä kirjallisuuteen perustuvia laskelmia. Tutkimuskirjallisuuden mukaan taloudellisin arvottamismenetelmin mitattuna metsiemme alkutuotannossa markkinahintaisten tuotteiden rinnalla markkinahinnattomilla hyödyillä on huomattava merkitys. Tilastojen työllistävyys- ja liikevaihtotietojen perusteella perinteisten metsäteollisuustoimialojen merkitys on maassamme yhä suuri. Metsiin liittyvän yritystoiminnan tilastointi kattaa pääosin vain perinteiset metsäteollisuuden alat, minkä takia esimerkiksi luontomatkailupalveluiden työllistävyyttä ei ole nykytiedoin mahdollista arvioida luotettavasti. Metsäteollisuuden ulkopuolisen yritystoiminnan edistämiseen voi silti liittyä erityisesti syrjäseutujen elinvoimaisuuden turvaamiselle tärkeitä liiketoimintamahdollisuuksia. Varsinkin metsiemme ei-markkinahintaista alkutuotantoa sekä siihen liittyvää palvelu- ja jalostustoimintaa koskevan tiedon saatavuudessa ja vertailukelpoisuudessa on merkittäviä puutteita. Metsien käyttöön liittyvä poliittinen päätöksenteko nojautuu Suomessa yhä monelta osin enemmän arvioihin ja arvauksiin kuin luotettavaan informaatioon, vaikka kattava tiedon metsien eri käyttömuotojen taloudellisista vaikutuksista on nähty olevan kestävän kehityksen periaatteita noudattavien päätösten edellytys.
-
Lähtinen,
Sähköposti:
katja.lahtinen@ymparisto.fi
Tieteen tori
-
Tasanen,
Sähköposti:
tapani.tasanen@seamk.fi
- Lauhanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Laurila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Sauvula-Seppälä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Mynttinen,
Sähköposti:
sinikka.mynttinen@pyk.hkkk.fi
-
Lähtinen,
Sähköposti:
katja.lahtinen@ymparisto.fi
-
Viitanen,
Sähköposti:
jari.viitanen@metla.fi
- Hänninen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimusseloste
-
Nuutinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Väätäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Asikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Prinz, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Heinonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Nurminen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Korpunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Räty,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kankaanhuhta,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Saksa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Smolander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Rabinowitsch-Jokinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Vanha-Majamaa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Eräjää,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Halme, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Kotiaho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Markkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Toivanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Varis,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Pakkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Galofré, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Pulkkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kaitera,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Nuorteva, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Puheenvuoro
