Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012
Päätoimittajalta
Tutkimusartikkeli
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää METSO-ohjelmaan kuuluvien uusien suojelukohteiden laatua. Tutkimusalueelta inventoitiin yhteensä 40 pysyvästi tai määräaikaisesti suojeltua kohdetta, joiden yhteispinta-ala oli 126 hehtaaria. Kohteet kuvioitiin ja niiltä mitattiin kuvioittain metsikkötunnukset sekä inventoitiin kääpä-, kovakuoriais- ja epifyyttilajisto. Lisäksi arvioitiin, mihin METSO-ohjelman luonnontieteellisissä valintaperusteissa kuvattuun elinympäristötyyppiin ja laatuluokkaan kukin kuvio kuului. Kookkaiden lehtipuiden ja lahopuun määriä METSO-kohteilla verrattiin keskimääräisiin talousmetsiin VMI10:n tulosten avulla.
Tutkitut kohteet olivat ekologiselta laadultaan valtaosin hyviä. Niissä esiintyi keskimäärin selvästi enemmän arvokkaita rakennepiirteitä kuin vastaavien kasvupaikkatyyppien varttuneissa talousmetsissä. Lahopuun keskitilavuus kohteilla oli 16,7 m3/ha. Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja tavattiin kohteilta yhteensä 43 lajia ja 197 havaintoa. I-laatuluokan kohteilla sekä kokonaislajimäärä että uhanalaisten lajimäärä ja havaintotiheys olivat selvästi suuremmat kuin II- tai III-luokan kohteilla.
Yksinkertainen laatuluokittelu eli METSO-valintaperusteet näyttää toimivan hyvin sekä rakennepiirteiltään että myös lajistoltaan arvokkaimpien kohteiden tunnistamisessa. Määräaikaisissa ympäristötukisopimuksissa ytimenä toimivan metsälakikuvion laajennus III-laatuluokan kuvioilla ei ole yleensä perusteltua.
-
Siitonen,
Sähköposti:
juha.siitonen@metla.fi
- Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää tietämystä siitä, mitä mieltä metsänomistajat ovat metsikkökohtaisten käsittelyvaihtoehtojen esittämisestä metsäsuunnittelussa, miten omistajat suhtautuvat erilaisiin vaihtoehtojen havainnollistamistapoihin ja millainen on erilaisten välittävien kohteiden (vaihtoehdot esittävä metsikköseloste, kartta, vanha metsäsuunnitelma) rooli keskustelun ja oppimisen jäsentäjänä. Kahden tapaustutkimuksen aineistona olivat haastattelutapaamiset yhteensä 26 itäsuomalaisen metsänomistajan kanssa. Metsikkökohtaisia käsittelyvaihtoehtoja havainnollistava dokumentti, ns. metsikköseloste, sai erityisesti kokemattomammat metsänomistajat kiinnostumaan erilaisten käsittelyvaihtoehtojen vertailusta. Haastatellut katsoivat, että vaihtoehdot tarjoavat näkökulmia neuvontakeskusteluun ja mahdollistavat aiempaa itsenäisemmän päätöksenteon. Moninaiset näkemykset eri havainnollistamistapojen mielekkyydestä viittaavat yksilökohtaisiin tapoihin hahmottaa metsää koskevaa tietoa. Tilan kuviokartta toimi yleisenä keskustelun jäsentäjänä ja erityisesti kokeneilla metsänomistajilla oma keskustelun tueksi tuotu materiaali, kuten metsäsuunnitelma, täydensi vuorovaikutusta.
-
Höglund,
Sähköposti:
teppo.hujala@metla.fi
- Hujala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Pykäläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Mehtätalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Harvennushakkuiden kannattavuutta turvemailla heikentävät puuston epätasaisuus, pieni hakkuu kertymä ja runkokoko sekä puunkorjuuta rajoittava ojaverkosto ja maan huono kantavuus. Tavanomaisesta poikkeava ensiharvennus voi vaikuttaa hakkuun onnistumiseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen. Puuntuotosta ja taloudellista tuottoa tutkittiin erilaisilla ajourien sijoitteluilla ja leveyksillä sekä harvennettavien, avohakattavien tai harventamatta jäävien vyöhykkeiden yhdistelmillä. Aineistona oli VMI10-lohkoilta poimitut 14 ensiharvennusmännikköä Etelä-Pohjanmaalla, joille simuloitiin Motti-ohjelmalla eri käsittelyvaihtoehtojen puuntuotos ja kannattavuus kasvatusajan loppuun.
Koko leimikon tasainen harventaminen ja neljän metrin levyiset ajourat ojien välisellä saralla 20 metrin välein osoittautuivat parhaiksi sekä puuntuotoksessa että taloudellisessa kannattavuudessa. Harventamattomassa puustossa ainespuun tuotos oli lähes yhtä suuri, mutta taloudellinen tulos 3 % korolla oli siinä heikoin kaikista tutkituista käsittelyvaihtoehdoista. Syynä oli hakkuutulojen ajoittuminen kokonaan päätehakkuuseen. Ajouran leventäminen kahdella metrillä pienensi koko kasvatusajan puuntuotosta 5,9 % ja nettotulojen nykyarvoa 4,7 %. Leveän ajouran avaaminen ojan penkoille ja keskelle sarkaa vähensi vastaavasti puuntuotosta 10 %, mutta nettotulojen nykyarvoa vain 4,5 % korkeiden ensiharvennustulojen takia. Erilaiset kaistalehakkuuvaihtoehdot tai harventamattomien vyöhykkeiden jättäminen olivat huonosti kannattavia.
Nykykäytännön mukainen ensiharvennus oli tässä tutkimuksessa edullisin toimintatapa myös turvemailla, mutta ajouria voidaan tulosten mukaan leventää ja sijoittaa joustavasti ojien päälle tai viereen sekä eri osiin sarkaa kannattavuuden siitä suuresti alentumatta. Tällaiset harvennusleimikoiden korjuukelpoisuutta ojitusalueilla parantavat seikat ovat merkittäviä, koska suomänniköiden harventaminen oli sinänsä kannattavaa ja harvennustuloilla oli suuri vaikutus koko kasvatusajan taloustulokseen.
-
Salomäki,
Sähköposti:
pentti.niemisto@metla.fi
- Niemistö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimuksessa johdetaan metsäsuunnittelun ja tulevaisuudentutkimuksen teorioista sekä ennakoinnin yleisistä periaatteista ns. ennakoivan alueellisen metsäohjelman (AMO) keskeiset piirteet. Lisäksi selvitetään toimintatutkimuksen keinoin näiden piirteiden mukaisen ennakoivan AMOn toteutettavuutta. Lähtökohtana on, että yhdistämällä metsäohjelmatyössä yhteiskuntaa ja aluetaloutta koskeva ennakointi metsää ja sen käyttöä koskevaan ennakointiin voitaisiin nykyistä paremmin hahmottaa metsäalan tulevaisuuden mahdollisuudet alueella ja siten ohjata tehokkaammin mm. tutkimus- ja kehityshankkeiden resursointia. Toimintatutkimuksessa käytettiin ennakointia Pohjois-Karjalan AMOn tavoiteasettelun tukena. Ennakointimenetelmänä käytettiin tulevaisuustaulukon sovellusta. Eräs keskeinen havainto oli, että perinteisille toiminnoille tärkeissä kysymyksissä ennakoinnin osallistujat painottivat vahvasti tulevaisuuteen vaikuttamista ja perustelivat nykytoimintaa metsän tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisellä. Alalle uusissa tai uusia merkityksiä saaneissa toiminnoissa toimintaympäristön tulevaisuuskuvia ja tavoitteita perusteltiin myös metsään pohjautuvien tuotteiden ja palvelujen kysynnällä. Ennakointi otettiin lähestymistapana hyvin vastaan AMOn valmistelutyöryhmässä ja alueellisessa metsäneuvostossa. Ennakoinnin tuloksia hyödynnettiin myös Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kaakkois-Suomen AMOjen tavoiteasettelun tukena.
-
Pykäläinen,
Sähköposti:
teppo.hujala@metla.fi
- Hujala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tässä ympäristöantropologisessa tutkimuksessa selvitettiin metsänomistajien perusteluita ja käsityksiä metsänhoidon vaiheista haastattelemalla 24 henkilöä (39 haastattelukertaa), jotka omistavat metsää Pohjois-Pohjanmaalla. Laadullisen aineiston avulla selvitettiin tasaikäisen ja eri-ikäisen metsän kasvatukseen liittyvää päättelyä. Metsänomistajien käsityksiä verrattiin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksiin. Aineistona olivat myös neljän eri puolilla Suomea tapahtuneen metsänuudistamista ja hakkuita koskeneen oikeustapauksen asiakirja-aineistot vuosilta 2004–2008.
Analyysissä hyödynnettiin kolmea näkökulmaa: poliittista ekologiaa, kognitiivista antropologiaa ja toimijaverkkoteoriaa. Poliittisen ekologian näkökulmassa metsänomistajien käsityksiä tarkasteltiin osana Suomen metsätalouden ja metsäkeskustelun kehitystä. Kognitiivisen antropologian kulttuuristen mallien käsitettä soveltaen haastateltavien päättelystä koostettiin kaksi yleistävää ajattelumallia: vakiintuneen metsänhoidon malli ja vaihtoehtoisen metsänhoidon malli, jossa painottui metsänhoitomenetelmien joustava yhdisteleminen tarpeen mukaan. Toimijaverkkoteoria jäsensi oikeustapausaineistoja, joissa tiivistyivät kulttuurisissa malleissa esiintyneet käsitykset metsänhoidosta. Vakiintuneen metsänhoidon malli mukaili Hyvän metsänhoidon suosituksissa esitettyä linjaa. Vaihtoehtoisen metsänhoidon malli erosi suosituksista, mutta vain osittain. Esitetyn kritiikin pohjalta metsähallinnoinnissa olisi huomioitava metsänomistajien vaihtelevat käsitykset, toimintansa perustelut ja tarpeet entistä monipuolisemmin.
-
Kasanen,
Sähköposti:
mervi.kasanen@oulu.fi
- Heikkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Katsaus
Kun metsiin kohdistuneet tarpeet ovat muuttuneet, on omaksuttu uusia tapoja arvioida hyödyntämisen kestävyyttä ja on otettu käyttöön uusia keinoja turvata tulevien sukupolvien oletetut tarpeet. Artikkelissa esitetään käsitteellinen jäsennys metsänhoidon taloudellisen kestävyyden keskeisistä osa-alueista ja sovelletaan tätä kehystä metsätieteen oppikirjojen analysointiin. Tarkasteltaessa taloudellisen kestävyyden käsitteen historiaa nousee esiin muutoin helposti näkymättömiin jääviä tulkintojen muutoksia. Artikkelissa asetetaan tapahtuneet muutokset historialliseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiinsa. Artikkelin tuloksena suomalaisen metsätalouden historia jaotellaan vaiheisiin, joissa kestävyyden määrittelyssä keskeisellä sijalla on ollut biologinen tulkinta, tekninen tulkinta, boniteettitulkinta, progressiivinen tulkinta ja pääomatulkinta.
-
Rytteri,
Sähköposti:
teijo.rytteri@uef.fi
- Leskinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
-
Müller,
Sähköposti:
michael.muller@metla.fi
- Piri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Mäkinen,
Sähköposti:
harri.makinen@metla.fi
- Nöjd, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Jyske, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Mielikäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Kalliokoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Repo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Lumme, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Heliövaara,
Sähköposti:
kari.heliovaara@helsinki.fi
-
Hyppönen,
Sähköposti:
mikko.hypponen@metla.fi
- Varmola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Mikkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Rajala,
Sähköposti:
tiina.rajala@metla.fi
- Peltoniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Valentin-Carrera, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Pennanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Mäkipää, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Launiainen,
Sähköposti:
samuli.launiainen@metla.fi
- Laurén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kangas,
Sähköposti:
annika.kangas@helsinki.fi
- Mäkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Koivula,
Sähköposti:
matti.koivula@metla.fi
- Hallman, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Kouki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Kuuluvainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Siitonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Valkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimusseloste
-
Turtiainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Saastamoinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Vaara, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Rantala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Hujala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Kurttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hautamäki,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Mutanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Viitanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Wallenius,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Laamanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Peuhkurinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Mehtätalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hytönen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Aro, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Luoranen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Viiri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kataja-aho,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Smolander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Fritze, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Norrgård, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Haimi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Järvinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Linnakangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Mäkipää,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Linkosalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Pearson,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Minkkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Silvan, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Laine, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kirjallisuutta
-
Päivänen,
Sähköposti:
juhani.paivanen@helsinki.fi
-
Puustjärvi,
Sähköposti:
eeva.k.puustjarvi@helsinki.fi
- Puttonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Vierula,
Sähköposti:
jorma.vierula@metsakeskus.fi
-
Leinonen,
Sähköposti:
kari.leinonen@evira.fi
- Kukkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Siitonen,
Sähköposti:
juha.siitonen@metla.fi
- Nevalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Päivänen,
Sähköposti:
juhani.paivanen@netsonic.fi
Puheenvuoro
Tieteen tori
Kustannustehokasta metsänhoitoa
-
Saarinen,
Sähköposti:
veli-matti.saarinen@metla.fi
-
Hallongren,
Sähköposti:
heidi.hallongren@metla.fi
- Laine, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Juntunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kankaanhuhta,
Sähköposti:
ville.kankaanhuhta@metla.fi
- Saksa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
Luoteis-Venäjän metsä- ja puutaloutta
-
Marttila,
Sähköposti:
juhani.marttila@metla.fi
- Ollonqvist, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Väätäinen,
Sähköposti:
kari.vaatainen@metla.fi
- Gerasimov, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Senkin, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Verkasalo,
Sähköposti:
erkki.verkasalo@metla.fi
- Hautamäki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Kilpeläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Viitanen,
Sähköposti:
jari.viitanen@metla.fi
- Mutanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Välkky,
Sähköposti:
elina.valkky@metla.fi
- Leinonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
Puutavaran ja energiapuun kaukokuljetus
-
Karttunen,
Sähköposti:
kalle.karttunen@lut.fi
- Väätäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Routa,
Sähköposti:
johanna.routa@metla.fi
- Ranta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Anttila,
Sähköposti:
perttu.anttila@metla.fi
- Korpilahti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Väätäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
