Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4

Päätoimittajalta

artikkeli 5663, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Metsänhoidon tutkimuksen haasteet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5663. https://doi.org/10.14214/ma.5663
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 5669, Tutkimusartikkeli
Jani Heikkilä, Jari Lindblad, Samuli Hujo, Erkki Verkasalo. Pienten kuitupuuerien mittaus puutavara-auton kuormainvaa'alla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5669. https://doi.org/10.14214/ma.5669
Original keywords: puutavaran mittaus; mittaustarkkuus; kuormainvaaka; tuoretiheys
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Suurin osa puutavarasta mitataan Suomessa nykyisin joko hakkuun yhteydessä tai käyttöpaikalla. Erityisesti pienten hankinta- ja käteiskauppaerien mittauksessa on tiettyjä ongelmia. Tehdasmittausmenetelmien käyttö edellyttää erien erillään pitoa kuormassa ja tehdasvastaanotossa. Hakkuukonemittaus ei tule aina kysymykseen korjuumenetelmän tai kaluston rajoitteiden vuoksi. Tienvarsimittaus on pienten erien kyseessä ollessa epätarkkaa ja sen kustannukset voivat nousta puutavaran arvoon nähden korkeiksi.

Tässä tutkimuksessa tutkittiin puutavara-autojen kuormainvaakojen käyttöä pienten puutavaraerien työ- ja luovutusmittauksessa. Kuormainvaakamittausmenetelmässä mitataan kunkin erän massa kuormainvaa’alla kuormauksen yhteydessä. Käyttöpaikalla mitataan koko kuorman tilavuus käytössä olevalla perusmittausmenetelmällä. Kokonaistilavuus jaetaan erille kuormainvaa’alla mitattujen massojen suhteissa. Neljällä Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomessa sijaitsevalla tehtaalla kerätty tutkimusaineisto koostui yhteensä 503 mänty-, kuusi-, koivu- ja havukuitupuuerästä. Kuormainvaakamittauksen eräkohtaista tilavuutta verrattiin upotusmittauksen tulokseen.

Talvella mm. lumi ja jää aiheuttivat keskimäärin noin kahden prosentin positiivisen mittaeron, kesällä mittaero oli lähes nolla. Mittaeron keskihajonta oli kesällä puutavaran kuivumisesta johtuen hieman suurempi kuin talvella. Mänty- ja koivukuitupuun mittaeron keskihajonta oli suurin, n. 9 prosenttiyksikköä, kuusella hajonta oli noin yhden prosenttiyksikön pienempi. Koko aineistossa keskihajonta oli kuormainvaakamittauksessa 8,9 prosenttiyksikköä ja pinomittauksessa 16,9 prosenttiyksikköä. Mittaerojen hajonta kasvoi selvästi erän tilavuuden pienentyessä.

Kuormainvaakamittauksen virhelähteitä ovat puutavaran tuoretiheyden vaihtelu ja satunnaiset punnitusvirheet erien välillä samassa punnitusyksikössä, sekä tehtaan perusmittauksen toteutuksesta aiheutuva virhe. Menetelmällä on tarkkuutensa puolesta hyvät käyttöedellytykset, kun samaan kuormaan (punnitusyksikköön) koottavien kuitupuuerien tuoretiheyden vaihtelu ei ole suurta. Tulokset voidaan yleistää Suomen eteläosan kuitupuulle.

  • Heikkilä, Sähköposti: jani.heikkila@metla.fi (sähköposti)
  • Lindblad, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hujo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Verkasalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5668, Tutkimusartikkeli
Vesa Tanttu, Anssi Ahtikoski, Matti Sirén. Korjuuvaihtoehtojen kannattavuus metsänomistajalle nuoren metsän harvennuksessa hankintakaupalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5668. https://doi.org/10.14214/ma.5668
Original keywords: kannattavuus; energiapuuharvennus; hankintakauppa; nuoret metsät; valtion tuet; kemera; integroitu korjuu
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa verrattiin energiapuuharvennuksen ja ainespuuharvennuksen kannattavuutta metsänomistajan näkökulmasta nuoren metsän harvennuksessa. Tutkimuskohteina oli 16 eteläsuomalaista nuoren metsän hoidon kemera-ehdot täyttävää metsikköä. Vertailtavina olivat ainespuun korjuu, energiapuun korjuu kokopuuna sekä aines- ja energiapuun integroitu korjuu, joissa toimintaan saatiin kemera-tuet. Ainespuun korjuussa kannattavuus laskettiin myös vaihtoehdolle, jossa pinta-alatukea ei myönnettäisi. Tarkastelussa kauppatapana oli hankintakauppa, jossa ainespuukorjuun hankintatulo realisoitui tienvarressa ja energiapuukorjuun lämpölaitoksella. Metsänomistaja vastasi korjuukustannuksista, jotka tarkastelussa olivat laskennallisia. Energiapuuvaihtoehdossa kannattavuustarkastelu tehtiin myös yrityksen näkökulmasta. Tällöin metsänomistajan oletettiin saavan energiapuusta korvauksen.

Energiapuun talteenotto kokopuuna oli metsänomistajalle kannattavin vaihtoehto konehakkuussa 15 metsikössä ja moottorisahahakkuussa 14 metsikössä, kun hakkeesta saatiin käyttöpaikalle toimitettuna 11 e/MWh. Ainespuun korjuu ilman tukia oli metsänomistajalle epäedullisin vaihtoehto konehakkuussa 11 metsikössä ja moottorisahahakkuussa 15 metsikössä. Integroitua korjuuta ei pääsääntöisesti kannata tehdä, koska energiapuuositteen talteenotto ainespuuhakkuun yhteydessä on kallista. Suurin hinta, jonka energiapuun hankintaa tekevä yritys olisi voinut tutkimusmetsiköissä energiapuusta maksaa, jotta sen toiminta olisi vielä kannattavaa, oli 2,7–10,2 e/m3.

Korjuuoloiltaan ainespuun korjuuseen kannattamattomissa kohteissa tuet voivat mahdollistaa taloudellisesti kannattavan energiapuun talteenoton. Kemera-ehdot täyttyvät kuitenkin usein myös hyvin ainespuun korjuuseenkin soveltuvissa kohteissa. Tällöin tuet saattavat kannustaa korjaamaan ainespuuta energiakäyttöön.

  • Tanttu, Sähköposti: vesa.tanttu@tts.fi (sähköposti)
  • Ahtikoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Sirén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5667, Tutkimusartikkeli
Arto Haara, Kari T. Korhonen. Kuvioittaisen arvioinnin luotettavuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5667. https://doi.org/10.14214/ma.5667
Original keywords: arviointivirhe; mittausvirhe; inventointi; kuvioittainen arviointi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa nykyisin käytössä olevan SOLMU-muotoisen kuvioittaisen arvioinnin luotettavuudesta, jossa puusto mitataan puusto-ositteittain. Tutkimusaineisto käsitti 1 304 kuviota, joista 142 oli taimikkokuviota. Pääosin Itä-Suomessa sijaitseva tutkimusaineisto mitattiin vuosina 1997–1998. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuvioittaisen arvioinnin luotettavuutta kuvion ja puulajiositteiden keskitilavuuden, keskiläpimitan, keskipituuden, keski-iän, pohjapinta-alan sekä tukki- ja kuitutilavuuden keskivirheen ja harhan avulla. Luotettavuutta tarkasteltiin myös osittamalla aineisto pääryhmän, metsätyypin, kehitysluokan ja vallitsevan puulajin mukaan. Lisäksi tutkittiin mittaajien välistä vaihtelua. Tutkimuksessa vertailtiin myös erilaisia läpimittajakaumamalleja kuvauspuiden muodostamisessa osana inventointitulosten laskentaa.

Tutkimuksessa kuvion keskitilavuuden keskivirheeksi saatiin 24,8 %. Tarkistusmittauksen otantavirhe vähennettynä em. keskivirheeksi tuli 21,4 %. Keskitilavuus aliarvioitiin 1,6 %. Puulajeista männyn suhteelliset keskivirheet olivat kaikissa puustotunnuksissa pienimmät. Pohjapinta-ala ja keskitilavuus aliarvioitiin selvästi runsaspuustoisissa metsiköissä. Vähäpuustoisten metsiköiden pohjapinta-ala yliarvioitiin hieman. Mittaajien välinen vaihtelu oli huomattavaa. Keskitilavuuden mittaajakohtainen keskivirhe vaihteli 10,6 %:sta 33,9 %:iin (arvioijakohtainen otantavirhe poistettu tarkistusmittauksista). Pohjapinta-alan mittaajakohtainen keskivirhe vaihteli 6,6 %:sta 24,5 %:iin.

Tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi metsävaratiedon laadun määrittämisessä, kuvioittaisen arvioinnin kehitystyössä ja vaihtoehtoisten tiedonhankintamenetelmien arvioinneissa.

  • Haara, Sähköposti: arto.haara@metla.fi (sähköposti)
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5666, Tutkimusartikkeli
Anne Toppinen, Ritva Toivonen, Tapio Tilli. Tuojamaiden väliset erot raakapuun tuontihinnoissa Suomeen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5666. https://doi.org/10.14214/ma.5666
Original keywords: yhden hinnan laki; raakapuu; ulkomaankauppa; hintadiskriminaatio
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Raakapuun tuontihintojen määräytymistä ei ole Suomessa mallitettu ekonometrisesti, vaikka tuonnin merkityksen kasvaessa yhteydet kotimaan kantohintakehitykseen ja markkinoiden toimintaan ovat puumarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta kiinnostavat. Tässä tutkimuksessa kuvataan eri tuojamaiden hintavaihteluita havu- ja lehtipuun tuonnissa Suomeen. Lisäksi tutkitaan ns. yhden hinnan lain avulla poikkeaako tuontipuun hintakehitys tärkeimpien tuojamaiden eli Venäjän, Ruotsin, Saksan ja Baltian maiden välillä. Tulokset osoittavat ettei tuontipuun hinta eri alkuperämaista ole täysin noudattanut yhden hinnan lakia koko jaksolla 1980–2001 tarkasteltuna, mutta vuosina 1992–2001 puun tuontihintojen vaihtelu eri tuojamaiden välillä on ollut aiempaa yhdenmukaisempaa.

  • Toppinen, Sähköposti: anne.toppinen@metla.fi (sähköposti)
  • Toivonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tilli, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5665, Tutkimusartikkeli
Tuula Nuutinen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä. Etelä-Suomen yksityismetsien hakkuumahdollisuudet veromuodoittain 2002–2031. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5665. https://doi.org/10.14214/ma.5665
Original keywords: hakkuumahdollisuudet; yksityismetsät; metsäverouudistus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Yksityismetsillä ja niiden toimintaympäristössä tapahtuvilla muutoksilla, kuten vuonna 1993 voimaan astuneella metsäverouudistuksella, on keskeinen merkitys teollisuuden puunhankinnalle Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli skenaariolaskelmien avulla arvioida Etelä-Suomen yksityismetsien lähivuosikymmenten (2002–2031) hakkuumahdollisuuksia ja puuston kehitystä eri veromuodon siirtymäkaudelle (1993–2005) valinneiden metsänomistajien metsissä sekä verrata näitä arvioita edeltävien vuosien toteutuneisiin hakkuisiin.

Etelä-Suomen yksityismetsien puun tarjonnan yläraja on 66,4 miljoonaa kuutiometriä ainespuuta vuodessa. Tämä on 1,5-kertainen vuosien 2002–2011 suurimman kestävän hakkuumäärän arvioon (43,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa) verrattuna. Kestävyyskriteerit jaksottavat välittömät hakkuumahdollisuudet useammalle kaudelle. Vuosina 1997–2001 toteutuneiden hakkuiden ainespuukertymä (42,5 miljoonaa kuutiometriä) on samaa suuruusluokkaa kuin suurin kestävä hakkuumäärä. Toteutuneiden hakkuiden puutavaralajirakenne ei ole pitkällä aikavälillä kestävä, sillä kuusitukin hakkuut ylittävät kestävät hakkuumahdollisuudet. Pinta-alaverotukseen siirtymäkaudella kuuluvien yksityismetsien osuus hakkuumahdollisuuksista vaihtelee eri laskelmissa ja eri kausilla 31–36 prosentin välillä. Osuus vastaa ko. ryhmän osuutta pinta-alasta, tilavuudesta ja tukkitilavuudesta. Vuosina 1997–2002 pinta-alaverotettujen metsien osuus markkinahakkuista oli keskimäärin 53 prosenttia. Hakkuiden optimaalinen kohdentuminen veromuodoittain on siis erilainen kuin siirtymäkaudella toteutunut.

Siirtymäkauden hakkuiden painottuminen pinta-alaverotettuihin metsiin kasvattaa myyntivero tuksen jo siirtymäkaudelle valinneiden metsiä. Laskelmien perusteella pinta-alaverotuksessa olleiden metsien hakkuiden väheneminen siirtymäkauden jälkeen on korvattavissa lisäämällä muiden yksityismetsänomistajaryhmien hakkuita. Tutkimuksessa ei tarkasteltu metsänomistajien hakkuukäyttäytymistä eivätkä laskelmat ennusta puumarkkinoilla toteutuvaa tarjontaa.

  • Nuutinen, Sähköposti: tuula.nuutinen@metla.fi (sähköposti)
  • Salminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hirvelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5664, Tutkimusartikkeli
Pentti Niemistö, Eero Poutiainen. Hieskoivikon käsittelyn vaikutus kuusialikasvoksen kehitykseen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan viljavilla ojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5664. https://doi.org/10.14214/ma.5664
Original keywords: alikasvos; harvennus; hieskoivu; kuusi; kaksijaksoisuus; kannattavuus; turvemaa; uudistaminen; pituus; vapautus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Viidellä hieskoivukokeella tutkittiin harvennuksen ja taimikon vapautuksen vaikutusta kuusialikasvoksen kehitykseen ja verrattiin verhopuuston käsittelyvaihtoehtojen kannattavuutta.

Hieskoivikon alle istutetuista kuusista 70–90 % säilyi terveinä ja teknisesti hyvinä 10–15 vuoden tutkimusjaksolla riippumatta koivikon tiheydestä. Alle 2 metrin pituisena kuusten kasvu riippui vain vähän verhopuuston tiheydestä. Tämän jälkeen kuuset hyötyivät selvästi koivikon harvennuksesta. Vapautuksen jälkeen kuusten pituuskasvu pysyi ennallaan noin kolme vuotta ja elpyi 5–10 vuodessa samalle tasolle mustikkatyypillä vapaana kasvaneiden yhtä suurten kuusten kanssa.

Kokonaan harventamaton hieskoivutiheikkö oli taloudellisesti huonoin vaihtoehto. Nuorelle hieskoivikolle sopivin tiheys on 2 000–2 500 kpl ha–1. Kuuset kannattaa istuttaa pian koivikon ensiharvennuksen jälkeen, jolloin koivut ovat 30–35 vuoden ikäisiä ja niitä on noin 1 000 kpl ha–1. Koivukuitupuuta tuotettaessa toista harvennusta ei tarvita ja kuusikko vapautetaan noin 15 vuoden kuluttua 2–3 metrin pituisena. Erityisen viljava ja hyvälaatuinen hieskoivikko voidaan tällöin harventaa toisen kerran ja kasvattaa koivutukkia kuusten päällä. Koivut poistetaan kuitenkin ennen kuin lahoviat oleellisesti lisääntyvät ja kuusten latvat kärsivät liiaksi koivujen piiskauksesta.

Ensiharvennuksen aikoihin syntynyt tai viljelty kuusialikasvos niveltyy hyvin hieskoivikon normaaliin kasvatukseen. Varhemmin syntyneessä kuusentaimikossa on valittava joko hieskoivujen aikainen poisto tai voimakas harventaminen, jolloin koivikon tuotos jää normaalia pienemmäksi. Sen sijaan kuusen istutus päätehakkuuta lähestyvään hieskoivikkoon ei näytä kannattavalta. Avohakkuun jälkeen istutetut kuuset kasvavat paremmin ja lehtipuuvesakko suojaa niitä hallalta.

  • Niemistö, Sähköposti: pentti.niemisto@metla.fi (sähköposti)
  • Poutiainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 5672, Tieteen tori
Timo Kuuluvainen, Jukka-Pekka Jäppinen, Petri Keto-Tokoi, Jari Kuuluvainen, Mikko Kuusinen, Jari Niemelä, Markku Ollikainen. Suomen metsien monimuotoisuuden turvaaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5672. https://doi.org/10.14214/ma.5672
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kuuluvainen, Sähköposti: timo.kuuluvainen@helsinki.fi (sähköposti)
  • Jäppinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Keto-Tokoi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kuuluvainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kuusinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Niemelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ollikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5671, Tieteen tori
Fred Kalland. Metsänuudistamisen laadunohjaus – niuhotusta vai tie laatuun ja kustannustehokkuuteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5671. https://doi.org/10.14214/ma.5671
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kalland, Sähköposti: fkalland@saunalahti.fi (sähköposti)
artikkeli 5670, Tieteen tori
Taneli Kolström, Pertti Harstela. Viisi teemaa puuntuotannon tulevaisuudesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5670. https://doi.org/10.14214/ma.5670
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kolström, Sähköposti: taneli.kolstrom@joensuu.fi (sähköposti)
  • Harstela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 5678, Tutkimusseloste
Jori Uusitalo, Sampsa Kokko, Veli-Pekka Kivinen. Kahden eri katkontamenetelmän vaikutus mäntysahatavaran laatuun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5678. https://doi.org/10.14214/ma.5678
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Kokko, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kivinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5677, Tutkimusseloste
Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä, Timo Penttilä. Männikön rakenteen luontainen kehitys turvemaalla ojituksen jälkeen: toistuvasti mitattujen koealojen pitkäaikaiseen seurantaan perustuva tutkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5677. https://doi.org/10.14214/ma.5677
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5676, Tutkimusseloste
Timo Saksa. Kuusen uudistuminen erirakenteisessa metsässä – tapaustutkimus Etelä-Suomesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5676. https://doi.org/10.14214/ma.5676
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Saksa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 5675, Tutkimusseloste
Soili Kojola, Timo Penttilä, Raija Laiho. Vaihtoehtoisten harvennuskäsittelyjen tuotosvaikutukset erirakenteisissa ojitusalueiden männiköissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5675. https://doi.org/10.14214/ma.5675
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kojola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5674, Tutkimusseloste
Pekka Helenius, Jaana Luoranen, Risto Rikala. Pakkasvarastoitujen kuusen paakkutaimien sulatusajan ja -lämpötilan vaikutus maastomenestymiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5674. https://doi.org/10.14214/ma.5674
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Helenius, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Luoranen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Rikala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kirjallisuutta

artikkeli 5673, Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. Vastuu ja oikeudenmukaisuus metsien käytössä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5673. https://doi.org/10.14214/ma.5673
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Päivänen, Sähköposti: juhani.paivanen@helsinki.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit