Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4

Päätoimittajalta

artikkeli 6135, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Metsäntutkimus kilpailtavassa tutkimusrahoituksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli 6135. https://doi.org/10.14214/ma.6135
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6138, Tutkimusartikkeli
Aki Suvanto, Matti Maltamo, Petteri Packalén, Jyrki Kangas. Kuviokohtaisten puustotunnusten ennustaminen laserkeilauksella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli 6138. https://doi.org/10.14214/ma.6138
Original keywords: kuvioittainen arviointi; keskivirhe; lidar; regressiomalli
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka luotettavasti ilmasta käsin kerätystä harvapulssisesta laserpisteaineistosta voidaan ennustaa kuviokohtaisia puustotunnuksia. Maastoaineistona käytettiin 472 koealan puustotietoja, jotka oli mitattu 67 kasvatus- ja uudistamisvaiheen kuviolta. Kaukokartoitusmateriaalina käytettiin laserpisteaineistoa, jonka tiheys oli keskimäärin 0,7 pulssia neliömetrille. Tutkimusaineisto kerättiin elo–syyskuussa 2004 UPM-Kymmene Oyj:n omistamalta tilalta Varkaudesta.

Tutkimuksessa sovelletun tilastollista mallinnusta käyttävän lähestymistavan toiminta perustuu siihen, että regressioyhtälöillä lasketaan laserpisteaineistosta puustotunnukset. Työssä laadittiin malleja puustotunnusten ja laserpisteparvesta lasketun korkeusjakauman tunnusten välille koealatasolla. Laadituilla regressioyhtälöillä ennustettiin metsikkökuviolle, käyttäen koko kuviolle osuneita laserpisteitä, puuston keskiläpimitta, keskipituus, runkoluku, pohjapinta-ala ja tilavuus. Mallit tuottivat laadinta-aineistossaan edellä mainituille puustotunnuksille seuraavat absoluuttiset ja suhteelliset keskivirheet (RMSE): 1,9 cm (9,5 %), 1,9 m (5,3 %), 274 kpl/ha (18,1 %), 2,0 m2/ha (8,3 %), ja 19,9 m3/ha (9,8 %). Saadut tulokset ovat erittäin tarkkoja ja verrattuna SOLMU-muotoiseen maastossa tehtävään kuvioittaiseen arviointiin selvästi tarkempia. Esitetty inventointimenetelmä on edelleen kehitettynä erittäin lupaava vaihtoehto metsäsuunnittelun metsänmittaustehtävään Suomessa.

  • Suvanto, Sähköposti: aki.suvanto@joensuu.fi (sähköposti)
  • Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Packalén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6137, Tutkimusartikkeli
Risto Jalkanen, Tarmo Aalto, Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Kari Mäkitalo. Viljelytaimikoiden hirvituhot Lapissa ja Kuusamossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli 6137. https://doi.org/10.14214/ma.6137
Original keywords: metsänviljely; mänty; hirvituhot; Lappi; vikaisuudet
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hirven merkitystä taimikkotuholaisena tutkittiin 264 metsänuudistusalalla, jotka oli viljelty männylle tai/ja kuuselle vuosina 1984-1995 Lapin ja Kuusamon yksityismetsissä. Linjoittaisena otantana inventoidut taimikot saatiin ositetulla satunnaisotannalla noin 20 000 yksityismetsien viljelyalan joukosta (1,3%). Kesällä ja syksyllä 2001 kerätystä aineistosta 24 % on täydennysviljelyaloja.

Kaikkien taimikoiden keskimääräinen hirvituhoprosentti oli 15,1 viljelymännyillä. Merkittävimmät tuhot painottuivat Lapin lounaisosan (ns. Lapin kolmio) ja Etelä-Lapin kuntiin, missä hirvi oli vaurioittanut keskimäärin 31–37 % männyn viljelytaimista. Keskimääräistä enemmän hirvituhoa oli tuoreilla kankailla, lajittuneilla hiesusavimailla, mätästetyillä kuvioilla ja voimakkaasti vesottuneilla aloilla. Hirvituhoa oli enemmän istutus- kuin kylvötaimikoissa. Tuhot lähes puuttuivat korkeiden maiden taimikoista. Kaksi kolmasosaa hirvituhoista oli 1,0–2,5 metriä pitkissä taimissa. Hirvi oli lisännyt merkittävästi männyn viljelytaimien latvakatoa, ranganvaihtoa, kaksihaaraisuutta ja pensastumista. Lisäksi taimien normaalin kehityksen havaittiin häiriintyneen hirvestä riippumatta. Kuusella hirvituhoja oli ympäri tutkimusaluetta. Hirviä pidetään nyt yhtenä taloudellisesti merkittävimmistä Lapissa esiintyvistä taimikkotuholaisista. Hirvien aiheuttamien menetysten vähentämiseksi hirvikanta olisi erityisesti Lapin kolmiossa ja Etelä-Lapissa pidettävä oleellisesti vuosituhannen vaihteen tasoa pienempänä. Lisäksi tulisi harkita kuusen viljelyn lisäämistä männyn kustannuksella.

  • Jalkanen, Sähköposti: etunimi.sukunimi@metla.fi (sähköposti)
  • Aalto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hallikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hyppönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäkitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6136, Tutkimusartikkeli
Aki Pitkänen, Erkki Järvinen, Jaana Turunen, Taneli Kolström, Jari Kouki. Kulotuksen ja maan muokkauksen vaikutus männyn siementen itämiseen ja kylvötaimien varhaiseen eloonjääntiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli 6136. https://doi.org/10.14214/ma.6136
Original keywords: luontainen uudistaminen; kylvö; kulotus; männyn taimettuminen; muokkaus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin kulotuksen ja erilaisten maankäsittelytapojen vaikutusta männyn siementen itämiseen ja kylvötaimien varhaiskehitykseen avoimella kulotetulla ja kulottamattomalla maalla. Erityisesti pyrittiin selvittämään männyn taimettumisen eroja mineraalimaapinnoilla, muokkaamattomalla maalla ja kulotetuilla humuspinnoilla. Tutkimukseen sisältyi kasvihuoneoloissa ja maastossa tehty idätyskoe erilaisilla pinnoilla, sekä kaksi perättäisinä kesinä suoritettua männyn kylvöä kulotetuille ja kulottamattomille aloille muokattuihin tai muokkaamattomiin koeruutuihin.

Alustan laatu sinänsä ei näyttänyt olevan merkittävä tekijä itämisen ja taimien varhaiskehityksen suhteen kasvihuoneessa, vaan itävyys oli kaikilla pinnoilla yhtä hyvä. Maastossa paljastettu mineraalimaa sen sijaan oli selvästi suotuisin alusta itämiselle ja taimettumiselle. Muokkaamaton, kasvipeitteinen maan pinta ja kulotuksen paljastama humuspinta olivat huonoja taimettumisalustoina. Näiden pintojen huonoon taimettumiseen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan tässä artikkelissa. Tulokset osoittavat, että luontaisesti uudistettaessa kevyt mineraalimaan paljastava muokkaus on välttämätön hyvän taimettumistuloksen saamiseksi kulottamattomilla uudistusaloilla, sekä tarpeen myös kulotetuilla aloilla silloin, kun humuksen palaminen on jäänyt riittämättömäksi. Tukkikärsäkkäiden (Hylobius spp.) aiheuttamia syöntivaurioita havaittiin vasta toisena ja kolmantena kylvön jälkeisenä kesänä, vaikka hyönteisiä oli alueilla runsaasti jo tätä ennen.

  • Pitkänen, Sähköposti: jari.kouki@joensuu.fi (sähköposti)
  • Järvinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Turunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kolström, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kouki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6140, Tieteen tori
Matti Nuorteva. Salaman salakavalat tuhoiskut metsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli 6140. https://doi.org/10.14214/ma.6140
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Nuorteva, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6139, Tieteen tori
Ramses Malaty, Anne Toppinen, Jari Viitanen. Mäntytukin alueelliset markkinat ja hintavaihteluiden ennustaminen Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli 6139. https://doi.org/10.14214/ma.6139
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Malaty, Sähköposti: anne.toppinen@metla.fi (sähköposti)
  • Toppinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Viitanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 6147, Tutkimusseloste
Petteri Muukkonen, Raisa Mäkipää. Eurooppalaisten puulajien tilavuus- ja biomassayhtälöiden kirjo on suuri. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli 6147. https://doi.org/10.14214/ma.6147
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Muukkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Mäkipää, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6146, Tutkimusseloste
Sakari Tuominen, Markus Haakana. Landsat ETM-satelliittikuvat ja korkeailmakuvat metsätunnusten estimoinnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli 6146. https://doi.org/10.14214/ma.6146
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Tuominen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Haakana, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6145, Tutkimusseloste
Eero Muinonen. Rasterikartan tuottaminen kuljetusoptimoinnilla satelliittikuvapohjaisessa metsän inventoinnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli 6145. https://doi.org/10.14214/ma.6145
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Muinonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6144, Tutkimusseloste
Sanna Laukkanen, Teijo Palander, Jyrki Kangas, Annika Kangas. Monikriteerisen äänestysmenetelmän soveltaminen puunkorjuun ryhmäpäätöstukeen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli 6144. https://doi.org/10.14214/ma.6144
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Laukkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Palander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6143, Tutkimusseloste
Hannu Salminen, Risto Jalkanen. Pohjoissuomalaisen männyn pituuskasvun ja lämpötilan välisen yhteyden mallittaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli 6143. https://doi.org/10.14214/ma.6143
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Salminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6142, Tutkimusseloste
Jaana Luoranen, Risto Rikala, Kyösti Konttinen, Heikki Smolander. Kuusen istutuskauden jatkaminen lepotilaisilla ja kasvavilla paakkutaimilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli 6142. https://doi.org/10.14214/ma.6142
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Luoranen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Rikala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Konttinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Smolander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Puheenvuoro

artikkeli 6141, Puheenvuoro
Esa-Jussi Viitala. Hyvän metsänhoidon airuista. Suomen luonnonsuojeluliiton metsäpoliittisten ohjelmien toteutuminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli 6141. https://doi.org/10.14214/ma.6141
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Viitala, Sähköposti: esa-jussi.viitala@metla.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit