Päätoimittajalta
artikkeli 10296,
Päätoimittajalta
Teppo Hujala.
(2019).
Kotimaisen metsätieteellisen julkaisemisen vastuut.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2019
artikkeli 10296.
https://doi.org/10.14214/ma.10296
Tutkimusartikkeli
artikkeli 10101,
Tutkimusartikkeli
Jari Lindblad,
Jaakko Repola.
(2019).
Mänty- ja koivukuitupuun tuoretiheys paino-otantamittauksessa ja tuoretiheyden mallinnus varastointiajan perusteella.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2019
artikkeli 10101.
https://doi.org/10.14214/ma.10101
Tiivistelmä |
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Puutavaran painon mittaus tehdään puutavaran kuljetuksen yhteydessä metsätraktoreiden ja puutavara-autojen nostureiden vaaoilla tai puutavaran tehdasvastaanoton yhteydessä kiinteillä ajoneuvovaaoilla tai puunkäsittelykoneiden vaaoilla. Ensimmäisestä käytetään nimitystä kuormainvaakamittaus ja jälkimmäisestä nimitystä paino-otantamittaus.
Puutavaran painon muuntamiseen tilavuussuureiden arvoiksi käytetään muuntokertoimia, niin sanottuna tuoretiheyslukuja [kg m–3]. Kuormainvaakamittauksessa tuoretiheyslukuina käytetään kiinteitä, säädösperusteisia kertoimia. Vastaavasti paino-otantamittauksessa tuoretiheysluvut määritetään puutavarasta valittavan otoksen ja otantaeristä tehtävien mittausten perusteella. Paino-otantamittaus tehdään mittauspaikka-, eli tehdaskohtaisesti, jolloin otannan perusjoukko muodostuu tietyn puutavaralajin tehtaalle toimitettavasta puutavarasta.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin mänty- ja koivukuitupuun tuoretiheyttä, sekä laadittiin tuoretiheyden ennustemalli. Puutavaran tehdasmittauspaikkojen, alkuperämaakuntien ja mittausvuosien välillä tuoretiheydessä oli tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta absoluuttiset erot olivat pieniä. Tärkeimmät tuoretiheyteen vaikuttavat tekijät olivat mittausajankohdan vuodenaika ja varastointiaika, joiden mukaan tuoretiheyden vaihteluväli oli enimmillään noin 100 kg m–3. Tarkasteltaessa samasta maakunnasta eri mittauspaikkoihin toimitettua puutavaraa, suurimmassa osassa tapauksista tuoretiheydessä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja mittauspaikkojen välillä. Tällä perusteella näyttää alustavasti mahdolliselta, että paino-otantamittauksessa otannan perusjoukko muodostettaisiin aluekohtaisesti nykyisen mittauspaikkakohtaisen otannan sijasta. Edellytyksenä kuitenkin on, että eri mittauspaikkoihin toimitettava puutavara on tuoretiheyteen vaikuttavien ominaisuuksien suhteen samankaltaista.
Tutkimuksessa laadituilla malleilla pystytään ennustamaan mänty- ja koivukuitupuun tuoretiheys tehtaalle toimitettaessa, kun tunnetaan puutavaralaji, varastointiaika ja maantieteellinen alkuperä. Jatkossa malleja on tarvittaessa mahdollista hyödyntää kuormainvaakamittauksen kiinteiden tuoretiheyslukujen määrittämisessä.
-
Lindblad,
Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu
Sähköposti:
jari.lindblad@luke.fi
-
Repola,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi
Sähköposti:
jaakko.repola@luke.fi
artikkeli 10079,
Tutkimusartikkeli
Arto Haara,
Annika Kangas.
(2019).
Puulajivirheiden vaikutus puukauppatarjousten paremmuuden arvioimiseen sekä odotettujen ja toteutuvien tulojen eroihin sähköisessä tarjouskilpailutilanteessa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2019
artikkeli 10079.
https://doi.org/10.14214/ma.10079
Tiivistelmä |
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Puukauppa siirtyy yhä enemmän internetiin: kaukokartoituksella hankituista metsävaratiedoista johdetaan kertymäennusteet, joiden perusteella puunostajat tekevät ostotarjoukset sähköisessä puukauppapaikassa. Kaukokartoitukseen perustuvat puulajitiedot eivät ole yhtä luotettavia kuin perinteisessä maastoinventointiin perustuvassa metsäsuunnitelmassa, mikä lisää sähköiseen puukauppaan sisältyvää hintariskiä. Jos metsänomistaja ei tiedä tarkalleen myyntiin tarjoamansa leimikon pääpuulajia, puutavaralajijakaumaa tai puuston laatua, on mahdotonta olla varma, että hän valitsee parhaan tarjouksen. Oikean valinnan todennäköisyyttä voidaan kuitenkin parantaa laadukkaalla päätöstuella. Tutkimuksessa tarkasteltiin puulajiosuuksien ennustevirheiden vaikutusta puukauppatarjousten paremmuuden arvioimiseen ja tarjousten perusteella toteutuviin puukaupan tuloihin sähköisessä tarjouskilpailutilanteessa. Tutkimuksessa havaittiin epävarmojen puulajiosuustietojen voivan johtaa siihen, että metsänomistajilta jää saamatta tuloja. Niiden ansaitsemiseksi kannattaa tietyissä tilanteissa tehdä erillinen puulajin tarkistus maastossa. Nämä tappiot realisoituvat kunnolla vasta siinä vaiheessa, kun kaukokartoitustietoihin perustuva sähköinen puukauppa yleistyy yksityismetsien merkittävämmäksi puukauppamuodoksi. Yksittäisten metsiköiden kohdalla ennustettujen puulajiosuuksien virheet aiheuttivat keskimäärin 0,17 €/m3 ja 9,4 €/ha tappion, kun ostajien tarjouksissa oli puulajien välillä yhden euron hintaero. Suurimmassa osassa kaupoista tappiota ei synny, jolloin tappioita kärsineiden metsänomistajien keskimääräiset tukkikaupan tappiot olivat 1,67 €/m3 ja 24,7 €/ha. Erillinen puulajintarkistus on järkevä silloin, kun puunostotarjouksia on pyydetty kaukokartoitusinventointiin perustuvien Metsään.fi-tietojen perusteella ja kun leimikko on suurehko ja sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä.
-
Haara,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu
Sähköposti:
arto.haara@luke.fi
-
Kangas,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu
Sähköposti:
annika.kangas@luke.fi
Katsaus
artikkeli 10170,
Katsaus
Juha Pykälä.
(2019).
Avainbiotooppien merkitys epifyyttijäkälille.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2019
artikkeli 10170.
https://doi.org/10.14214/ma.10170
Tiivistelmä |
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijä
Metsien avainbiotooppien merkitystä epifyyttijäkälille selvitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Avainbiotooppien merkitys riippuu siitä, miten ne määritetään sekä kuinka hyvin ne tunnistetaan ja jätetään hakkuiden ulkopuolelle. Avainbiotooppikäsite on potentiaalisesti hyvä epifyyttijäkälille tärkeiden metsien säästämisessä. Eri avainbiotooppityyppien merkitys epifyyttijäkälille on varsin erilainen. Puuston korkea ikä on vaateliaiden epifyyttijäkälien kannalta tärkein muuttuja. Tutkimusten mukaan avainbiotooppikäsitteen soveltaminen ei ole onnistunut hyvin. Suurimmat ongelmat ovat kohteiden tunnistamisessa, säästämisessä sekä niiden pienessä koossa. Hakkuiden ja pienen koon takia vaateliaiden epifyyttijäkälien esiintymien häviämiset ovat olleet avainbiotoopeilla varsin tavallisia. Häviämistä lisäävät ilmansaasteet ja ylisuuri hirvieläinkanta, joka estää lehtipuiden uusiutumista avainbiotoopeilla. Samat tekijät, jotka aiheuttavat populaatioiden häviämistä, estävät myös uusien jäkäläpopulaatioiden leviämistä avainbiotoopeille. Tässä katsauksessa käsiteltyjen tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että jos avainbiotoopit säästettäisiin kaikilta hakkuilta, ilmanlaatua saataisiin parannettua ja hirvieläinten määrää voimakkaasti vähennettyä, suuri osa uhanalaisista jäkälistä voisi säilyä avainbiotoopeilla. Yhdessä riittävän suojelualueverkoston kanssa avainbiotoopit voisivat olla tehokas tapa epifyyttijäkälien monimuotoisuuden säilyttämisessä. Suomessa käytettyä avainbiotooppien määrittelyä on tarpeen korjata vastaamaan muissa maissa käytettyä uhanalaisen lajiston esiintymisen todennäköisyyttä painottavaa tulkintaa sen sijaan, että korostettaisiin kohteen pienialaisuutta.
-
Pykälä,
Suomen ympäristökeskus (SYKE), Biodiversiteettikeskus, Helsinki
Sähköposti:
juha.pykala@ymparisto.fi
Tiedonanto
artikkeli 10192,
Tiedonanto
Harri Silvennoinen,
Jukka Tikkanen,
Liisa Tyrväinen,
Matti Koivula.
(2019).
Eri-ikäisrakenteisuutta tavoittelevien hakkuiden vaikutukset mäntymetsien virkistyskäyttöarvoon.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2019
artikkeli 10192.
https://doi.org/10.14214/ma.10192
Tiivistelmä |
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa tarkasteltiin eri-ikäisrakenteisuutta tavoittelevien hakkuiden ja avohakkuiden vaikutuksia kansalaisten kokemaan metsien virkistyskäyttöarvoon (luonnon vetovoimaisuuteen) talousmänniköissä. Tarkastelussa olivat mukana tavanomaiset metsänuudistamismenetelmät (siemenpuu- ja avohakkuu) ja puuston eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävistä menetelmistä pienaukko- ja poimintahakkuu. Tutkimuksen kohteena olleet metsiköt oli käsitelty talvella 2011, ja ne kuvattiin kesällä 2017. Kansalaisten mielipide metsänäkymiä esittävistä panoraamakuvista kerättiin keväällä 2018 lähettämällä postikysely 1500:lle satunnaisesti valitulle Suomen kansalaiselle. Kyselyyn vasasi 396 henkilöä (vastausprosentti 26). Menetelmästä riippumatta metsän käsittely vähensi kohteen vetovoimaisuutta. Vetovoimaisuus oli pääsääntöisesti sitä alhaisempi, mitä vähemmän kohteelle jäi puustoa, ja mitä laajempi oli avoimeksi hakatun alueen koko. Pienaukko- ja poimintahakkuut säilyttivät vetovoimaisuutensa siemenpuu- ja avohakkuita paremmin. Asennoituminen metsätalouteen vaikutti metsänäkymien arvostukseen: mitä positiivisempi suhtautuminen, sitä vetovoimaisempina metsänäkymät koettiin käsittelystä riippumatta. Toisaalta asennoituminen metsätalouteen ei juurikaan vaikuttanut käsittelyjen keskinäiseen vetovoimaisuusjärjestykseen.
-
Silvennoinen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
harri.silvennoinen@uef.fi
-
Tikkanen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
jukka.tikkanen@uef.fi
-
Tyrväinen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki
Sähköposti:
liisa.tyrvainen@luke.fi
-
Koivula,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
matti.koivula@uef.fi
artikkeli 10185,
Tiedonanto
Juha Lappi.
(2019).
Metsätalouden tuottoprosentti ja nykyarvolaskennan korko ovat vertailukelvottomia.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2019
artikkeli 10185.
https://doi.org/10.14214/ma.10185
Tiivistelmä |
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijä
LULUCF vertailutasolaskemat tehtiin Mela-ohjelmistolla maksimoimalla 3,5 %:n nykyarvoa. Valittu korkokanta on Luonnonvarakeskuksen julkaisemien tuottoprosenttien keskiarvo. Osoitan normaalimetsälaskelmien ja teoreettisten tarkastelujen avulla, että metsätalouden tuottoprosentti ja nykyarvolaskennan korkoprosentti ovat kuitenkin vertailukelvottomia. Tuottoprosentin laskennassa metsien arvona käytetään hakkuuarvoa, joka ei ota huomioon paljaan maan arvoa eikä sitä, että kasvatettavan puuston arvo on suurempi metsässä kuin hakattuna. Hakkuuarvo on aliarvio metsien nykyarvoteorian mukaiselle arvolle paitsi silloin, kun paljaan maan arvo on kovin negatiivinen. Siten tuottoprosentti on pienempi tai yhtä suuri kuin kiertoaikojen määrittelyyn käytetty korkoprosentti ainoastaan kovin huonoilla kasvupaikoilla, korkeilla koroilla ja korkeilla uudistamiskustannuksilla. Kirjoituksessa esitetään myös, että Metsähallituksen tuottoprosentti riippuu niin suoraviivaisesti metsien pääoma-arvon laskennassa käytetystä korosta, että tuottoprosentti on epäinformatiivinen.
-
Lappi,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
juha.lappi.sjk@gmail.com
Tieteen tori
artikkeli 10214,
Tieteen tori
Markus Holopainen.
(2019).
Metsien kaukokartoitus - digitalisaatiota, täsmämetsätaloutta ja 4D-geoinformatiikkaa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2019
artikkeli 10214.
https://doi.org/10.14214/ma.10214
artikkeli 10210,
Tieteen tori
artikkeli 10200,
Tieteen tori
Heli Viiri,
Jari Viitanen,
Antti Mutanen,
Jussi Leppänen.
(2019).
Metsätuhot vaikuttavat Euroopan puumarkkinoihin – Suomessa vaikutukset toistaiseksi vähäisiä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2019
artikkeli 10200.
https://doi.org/10.14214/ma.10200
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Viiri,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu
https://orcid.org/0000-0003-3952-9481
Sähköposti:
heli.viiri@luke.fi
-
Viitanen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu
Sähköposti:
jari.viitanen@luke.fi
-
Mutanen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu
Sähköposti:
antti.mutanen@luke.fi
-
Leppänen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki
Sähköposti:
jussi.leppanen@luke.fi
artikkeli 10162,
Tieteen tori
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Turtiainen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
marjut.turtiainen@uef.fi
-
Tikkanen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
jukka.tikkanen@uef.fi
-
Miina,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu
Sähköposti:
jari.miina@luke.fi
-
Kurttila,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu
Sähköposti:
mikko.kurttila@luke.fi
Tutkimusseloste
artikkeli 10236,
Tutkimusseloste
Lauri Korhonen,
Jaakko Repola,
Tomi Karjalainen,
Petteri Packalen,
Matti Maltamo.
(2019).
Laserkeilauspohjaisten puutason sekamallien soveltaminen ja kalibrointi inventointialueiden välillä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2019
artikkeli 10236.
https://doi.org/10.14214/ma.10236
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Korhonen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
http://orcid.org/0000-0002-9352-0114
Sähköposti:
lauri.korhonen@uef.fi
-
Repola,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi
Sähköposti:
jaakko.repola@luke.fi
-
Karjalainen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
tomi.karjalainen@uef.fi
-
Packalen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
petteri.packalen@uef.fi
-
Maltamo,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
matti.maltamo@uef.fi
artikkeli 10235,
Tutkimusseloste
Matti Maltamo.
(2019).
Leimikon läpimittajakauman kuvaaminen hakkuukone- ja laserkeilausaineistojen avulla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2019
artikkeli 10235.
https://doi.org/10.14214/ma.10235
artikkeli 10189,
Tutkimusseloste
Pentti Niemistö,
Harri Kilpeläinen,
Henrik Heräjärvi.
(2019).
Pystykarsinnan ajankohdan ja työmenetelmän vaikutukset rauduskoivun oksien kyljestymiseen ja rungon värivikoihin – tilanne 5–6 vuotta karsinnan jälkeen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2019
artikkeli 10189.
https://doi.org/10.14214/ma.10189
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Niemistö,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Seinäjoki
Sähköposti:
pentti.niemisto@luke.fi
-
Kilpeläinen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu
Sähköposti:
harri.kilpelainen@luke.fi
-
Heräjärvi,
Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu
Sähköposti:
henrik.herajarvi@luke.fi
artikkeli 10158,
Tutkimusseloste
Kirjallisuutta
artikkeli 10227,
Kirjallisuutta
Petteri Muukkonen.
(2019).
Bröderna von Wrights bortglömda växtbilder hittades.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2019
artikkeli 10227.
https://doi.org/10.14214/ma.10227
artikkeli 10212,
Kirjallisuutta
Raili Hokajärvi.
(2019).
Luonnontuoteopas käsittelee luonnontuotealaa monipuolisesti.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2019
artikkeli 10212.
https://doi.org/10.14214/ma.10212
Puheenvuoro
artikkeli 10159,
Puheenvuoro
Tieteen tori
Metsätieto ja sähköiset palvelut
artikkeli 10260,
Tieteen tori|Metsätieto ja sähköiset palvelut
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Sirro,
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Espoo
Sähköposti:
laura.sirro@vtt.fi
-
Häme,
Satellio Oy (Terramonitor), Helsinki
Sähköposti:
lauri.hame@terramonitor.com
-
Pitkänen,
Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Helsinki
Sähköposti:
timo.p.pitkanen@luke.fi
-
Hostikka,
Suomen metsäkeskus, Tarkastukset ja valvonta, Lahti
Sähköposti:
aki.hostikka@metsakeskus.fi
-
Törmä,
Suomen ympäristökeskus, Geoinformatiikkatutkimus, Helsinki
Sähköposti:
markus.torma@ymparisto.fi
-
Häme,
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Espoo
https://orcid.org/0000-0002-1446-010X
Sähköposti:
tuomas.hame@vtt.fi
-
Kangas,
Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu
https://orcid.org/0000-0002-8637-5668
Sähköposti:
annika.kangas@luke.fi
-
Rauste,
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Espoo
https://orcid.org/0000-0001-5035-8228
Sähköposti:
yrjo.rauste@vtt.fi
-
Huotari,
Satellio Oy (Terramonitor), Helsinki
Sähköposti:
rosanna.huotari@satellio.com
-
Norppa,
Satellio Oy (Terramonitor), Helsinki
Sähköposti:
joni.norppa@satellio.com
artikkeli 10254,
Tieteen tori|Metsätieto ja sähköiset palvelut
artikkeli 10253,
Tieteen tori|Metsätieto ja sähköiset palvelut
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Pyörälä,
Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki
Sähköposti:
jiri.pyorala@helsinki.fi
-
Räsänen,
Metsäteho Oy, Vantaa
Sähköposti:
tapio.rasanen@metsateho.fi
-
Hämäläinen,
Metsäteho Oy, Vantaa
Sähköposti:
jarmo.hamalainen@metsateho.fi
-
Maltamo,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
matti.maltamo@uef.fi
-
Karjalainen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
tomi.karjalainen@uef.fi
-
Peuhkurinen,
Arbonaut Oy, Helsinki
Sähköposti:
jussi.peuhkurinen@arbonaut.fi
-
Repola,
Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Rovaniemi
Sähköposti:
jaakko.repola@luke.fi
-
Mäkinen,
LuonnonvarakeskusLuonnonvarakeskus, Tuotantojärjestelmät, Espoo
Sähköposti:
harri.makinen@luke.fi
-
Hyyppä,
Paikkatietokeskus, Kaukokartoitus ja fotogrammetria, Masala
Sähköposti:
juha.coelasr@gmail.com
-
Holopainen,
Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki
Sähköposti:
markus.holopainen@helsinki.fi
artikkeli 10252,
Tieteen tori|Metsätieto ja sähköiset palvelut
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Tokola,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
Sähköposti:
timo.tokola@uef.fi
-
Holopainen,
Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki
Sähköposti:
markus.holopainen@helsinki.fi
-
Häme,
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Espoo
Sähköposti:
tuomas.hame@vtt.fi
-
Heikkilä,
Suomen metsäkeskus, Metsävaratieto ja inventointi, Lahti
Sähköposti:
juho.heikkila@metsakeskus.fi
-
Siipilehto,
Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
jouni.siipilehto@luke.fi
artikkeli 10250,
Tieteen tori|Metsätieto ja sähköiset palvelut
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Räsänen,
Metsäteho Oy, Vantaa
Sähköposti:
tapio.rasanen@metsateho.fi
-
Melkas,
Metsäteho Oy, Vantaa
Sähköposti:
timo.melkas@metsateho.fi
-
Riekki,
Metsäteho Oy, Vantaa
Sähköposti:
kirsi.riekki@metsateho.fi
-
Sorsa,
Metsäteho Oy, Vantaa
Sähköposti:
juha-antti.sorsa@metsateho.fi
-
Poikela,
Metsäteho Oy, Vantaa
Sähköposti:
asko.poikela@metsateho.fi
-
Hämäläinen,
Metsäteho Oy, Vantaa
Sähköposti:
jarmo.hamalainen@metsateho.fi