Päätoimittajalta
artikkeli 6402,
Päätoimittajalta
Tutkimusartikkeli
artikkeli 6403,
Tutkimusartikkeli
Timo Helle,
Ilpo Kojola,
Aarno Niva.
(2007).
Ylä-Lapin porojen talvilaitumet: kolme näkökulmaa ylilaidunnukseen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2007
numero
3
artikkeli 6403.
https://doi.org/10.14214/ma.6403
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Usein esitettyä ylilaidunnushypoteesia tutkittiin Suomen Ylä-Lapissa jäkälälaidunten kunnon, poron ravinnon saannin ja poron lihantuoton näkökulmasta. Tulokset olivat selkeät, mutta niiden pohjalta päädyttiin hyvin erilaisiin arvioihin ylilaidunnuksesta. Jäkäläbiomassan ja sen pohjalta määräytyvän primaarituoton perusteella jäkäliköt ovat olleet selvästi ylilaidunnettuja ainakin 1970-luvulta alkaen. Tästä huolimatta porot pystyivät tyydyttämään ravinnontarpeensa pääasiassa poronjäkälillä talvella 1991 useimmissa Ylä-Lapin paliskunnissa keskimääräistä vahvemmasta lumipeitteestä huolimatta. Poronjäkälien osuus oli alhaisin ja varpujen osuus vastaavasti suurin Utsjoen ja Enontekiön tunturipaliskunnissa. Poroa kohti laskettu lihantuotto korreloi negatiivisesti jäkälälaidunta kohti lasketun porotiheyden kanssa vuosina 1959–1973, mutta ei kahdella seuraavalla 15 vuoden jaksolla. Porotiheyden ja pinta-alaa kohti lasketun lihantuoton väliset korrelaatiot olivat sen sijaan positiiviset kaikilla jaksoilla, mikä on vastoin ylilaidunnushypoteesia. Selityksenä on todennäköisesti vaihtoehtoravinnon oletettua suurempi merkitys porojen talvisessa ravinnossa sekä porokannan ikä- ja sukupuolirakenteen muuttaminen entistä tuottavammaksi. Uusimmalla jaksolla myös talviruokinnalla on voinut olla vaikutuksensa.
-
Helle,
Sähköposti:
timo.helle@metla.fi
-
Kojola,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Niva,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tiedonanto
artikkeli 6404,
Tiedonanto
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa tarkastellaan yksityismetsien bruttokantorahatulojen jakautumista eri alueille tilan kaikkien omistajien asuinpaikkojen perusteella. Kantorahatulojen jakautumista kuvattiin valtakunnallisen metsänomistaja-aineiston perusteella, joka kattoi hakkuut vuosilta 1994–98. Alueella hakatun puuston kantorahatulon summa jaettiin metsänomistajien asuinpaikkojen mukaan eri metsäkeskusten alueille. Näin voitiin tarkastella metsäkeskusten alueelle jäävää, sieltä muualle virtaavaa ja sinne muualta tulevaa kantorahatuloa. Keskimäärin 17 prosenttia metsäkeskusten alueilta hakatun puuston kantoraha-arvosta meni oman alueen ulkopuolelle. Etelärannikko ja siis lähinnä pääkaupunkiseutu erottui selvästi tulojen nettosaajana. Alueelle kohdistuneiden kantorahatulojen määrä oli yli kaksinkertainen sieltä hakatun puuston arvoon nähden. Muita nettosaajia olivat Pohjanmaan rannikkoseutu, Häme-Uusimaa ja Pirkanmaa. Puunmyyntitulotase oli huonoin Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Eniten puunmyyntituloja ovat siten menettäneet ne alueet, joissa metsätalouden arvonlisäyksen osuus alueen bruttokansantuotteesta on suurin ja joissa kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitys on ollut heikointa. Metsänomistuksen rakennemuutoksen myötä puunmyyntitulovirrat todennäköisesti kääntyvät entistä voimakkaammin kohti Etelä-Suomea ja muita kasvukeskuksia.
-
Hänninen,
Sähköposti:
harri.hanninen@metla.fi
-
Karppinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Suihkonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
artikkeli 6412,
Tieteen tori
Matti Nuorteva,
Heikki Nuorteva.
(2007).
Hävinneeksi luokitellun koivutuholaisen, pulskamailapistiäisen massaesiintymä Ylämaalla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2007
numero
3
artikkeli 6412.
https://doi.org/10.14214/ma.6412
artikkeli 6411,
Tieteen tori
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Hänninen,
Sähköposti:
riitta.hanninen@metla.fi
-
Viitanen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Toivonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Järvinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimusseloste
artikkeli 6417,
Tutkimusseloste
Jouni Siipilehto,
Sakari Sarkkola,
Lauri Mehtätalo.
(2007).
Regressiomenetelmien vertailu männiköiden läpimittajakaumien ennustamiseksi ojitusalueilla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2007
numero
3
artikkeli 6417.
https://doi.org/10.14214/ma.6417
artikkeli 6416,
Tutkimusseloste
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Peltoniemi,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Palosuo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Liski,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Mäkipää,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6415,
Tutkimusseloste
Mikko Peltoniemi,
Juha Heikkinen,
Raisa Mäkipää.
(2007).
Koealojen valitseminen maahiiliotantaan simuloitujen muutoksien perusteella.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2007
numero
3
artikkeli 6415.
https://doi.org/10.14214/ma.6415
artikkeli 6414,
Tutkimusseloste
Heli Peltola,
Antti Kilpeläinen,
Kari Sauvala,
Tommi Räisänen,
Veli-Pekka Ikonen.
(2007).
Ensiharvennuksen ja puun metsikköaseman vaikutus männyn sädekasvuun ja puuaineen tiheyteen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2007
numero
3
artikkeli 6414.
https://doi.org/10.14214/ma.6414
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Peltola,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kilpeläinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Sauvala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Räisänen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Ikonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6413,
Tutkimusseloste
Tuomo Nurminen,
Jaakko Heinonen.
(2007).
Puutavaran autokuljetuksen ajanmenekki puunhankinnan nykytoimintaympäristössä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2007
numero
3
artikkeli 6413.
https://doi.org/10.14214/ma.6413
Tieteen tori
Päätehakkuut ja vesistökuormitus
artikkeli 6410,
Tieteen tori|Päätehakkuut ja vesistökuormitus
Sirpa Piirainen.
(2007).
Päätehakkuun ja maanmuokkauksen vaikutus metsän vesi- ja ravinnevirtoihin.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2007
numero
3
artikkeli 6410.
https://doi.org/10.14214/ma.6410
artikkeli 6409,
Tieteen tori|Päätehakkuut ja vesistökuormitus
Harri Koivusalo,
Mike Starr,
Ari Laurén,
Leena Finér.
(2007).
Päätehakkuun ja maanmuokkauksen vaikutus veden kiertoon ja ravinnekuormitukseen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2007
numero
3
artikkeli 6409.
https://doi.org/10.14214/ma.6409
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Koivusalo,
Sähköposti:
harri.koivusalo@metla.fi
-
Starr,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Laurén,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Finér,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6408,
Tieteen tori|Päätehakkuut ja vesistökuormitus
Hannu Mannerkoski.
(2007).
Päätehakkuun ja maanmuokkauksen vaikutus pohjaveteen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2007
numero
3
artikkeli 6408.
https://doi.org/10.14214/ma.6408
artikkeli 6407,
Tieteen tori|Päätehakkuut ja vesistökuormitus
Marjo Palviainen,
Leena Finér.
(2007).
Ravinteiden pidättyminen kasvillisuuteen päätehakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2007
numero
3
artikkeli 6407.
https://doi.org/10.14214/ma.6407
artikkeli 6406,
Tieteen tori|Päätehakkuut ja vesistökuormitus
artikkeli 6405,
Tieteen tori|Päätehakkuut ja vesistökuormitus
Leena Finér.
(2007).
Vesiensuojelu asettaa haasteita metsätaloudelle.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2007
numero
3
artikkeli 6405.
https://doi.org/10.14214/ma.6405