Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1

Päätoimittajalta

artikkeli 6435, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Ajan riski. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6435. https://doi.org/10.14214/ma.6435
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6440, Tutkimusartikkeli
Kyösti Konttinen. Lyhytpäiväkäsittely lehtikuusten taimien kasvatuksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6440. https://doi.org/10.14214/ma.6440
Original keywords: lyhytpäiväkäsittely; siperianlehtikuusi; Larix sibirica; kanadanlehtikuusi; Larix laricina; euroopanlehtikuusi; Larix decidua; olganlehtikuusi; Larix gmelinii var. olgensis; käsittelyjakson pituus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Lyhytpäiväkäsittelyn vaikutusta tutkittiin siperianlehtikuusen (Larix sibirica Ledeb.), kanadanlehtikuusen (L. laricina (Du Roi) C. Koch), euroopanlehtikuusen (L. decidua Miller) ja olganlehtikuusen (L. gmelinii var. olgensis (Henry) Ostenf. & Syrach Larsen) yksivuotiaiden paakkutaimien kasvun päättymiseen, karaistumiseen, taimien rakenteeseen ja käsittelyä seuraavan kasvukauden kasvuun. Käsittelyjakso oli kaikilla puulajeilla 3 viikkoa (29.7.–19.8.) ja päivänpituus 8 tuntia. Lisäksi siperianlehtikuusella käytettiin myös jaksoittaista kolmen viikon käsittelyä (5 vrk + 5 vrk + 5 vrk, päivä lyhennettiin vain 5 päivänä viikossa), 2 viikon ja 1 viikon käsittelyä. Taimien karaistumista seurattiin vesipitoisuusmittauksin ja altistamalla ne kasvatuskaapissa –10 °C:n lämpötilaan 27.8., 6.9., 18.9. ja 2.10. ja mittaamalla vaurioituneen rangan osan pituus. LP-käsittely pysäytti kaikkien lajien pituuskasvun, lisäsi taimien tanakkuutta ja aikaisti karaistumista puulajista riippuen 2–4 viikkoa. LP-käsittely lisäsi siperianlehtikuusen ja kanadanlehtikuusen pituuskasvua käsittelyä seuraavana kasvukautena, mutta 13 % siperianlehtikuusen LP-taimien päätesilmuista ei puhjennut seuraavana kasvukautena. Siperianlehtikuusella 2 viikon LP-käsittely antaa riittävän pakkaskestävyyden jo syyskuun alussa. LP-käsittelystä on Suomen olosuhteissa suurin hyöty euroopanlehtikuusen ja olganlehtikuusen kasvatuksessa, jotka eivät muuten ehdi karaistua ja päättää kasvuaan.

  • Konttinen, Sähköposti: kyosti.konttinen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6439, Tutkimusartikkeli
Seppo Rouvinen, Jari Varjo, Kari T. Korhonen. GPS-paikannuksen tarkkuus metsässä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6439. https://doi.org/10.14214/ma.6439
Original keywords: VMI; GPS; differentiaalikorjaus; satelliittipaikannus; metsikkökoeala
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

GPS (Global Positioning System) -paikannuksen tarkkuutta testattiin kahdessa eri aineistossa ja kahdella eri laitteistolla. Kiteen aineistossa, joka käsitti 63 koealaa, käytettiin kahdeksankanavaista vastaanotinta ja suuremmassa, VMI-aineistossa oli käytössä yksikanavainen vastaanotin.

Tulokset osoittavat, että käytettäessä differentiaalikorjausta päästään metsäoloissa tarkkoihin tuloksiin. Erot karttamittauksiin ovat muutaman metrin luokkaa 8-kanavaisella vastaanottimella, mutta huomattavasti suuremmat 1-kanavaisella vastaanottimella. Korjaussignaalia ja 8-kanavaista vastaanotinta käytettäessä saadaan sijaintitietoa, joka on riittävän tarkkaa esimerkiksi satelliittikuvatulkinnassa käytettäväksi. Tutkimuksen aineistoissa metsikön puulaji, puuston pituus, pohjapinta-ala tai muut puustotunnukset eivät vaikuttaneet paikannuksen tarkkuuteen merkitsevästi. Ongelmia satelliittipaikannuksessa voi sen sijaan aiheuttaa se, ettei GPS-vastaanotin saa signaalia riittävän monesta satelliitista kaikkialla metsässä.

  • Rouvinen, Sähköposti: seppo.rouvinen@forest.joensuu.fi (sähköposti)
  • Varjo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6438, Tutkimusartikkeli
Timo Kärki, Kalle Eerikäinen, Jaakko Heinonen, Kari T. Korhonen. Harmaalepän (Alnus incana) tilavuustaulukot. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6438. https://doi.org/10.14214/ma.6438
Original keywords: harmaaleppä; tilavuustaulukot; kuorimallit
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa esitetään harmaalepän tilavuusmalli yhtälön ja taulukoiden muodossa. Lisäksi tutkimuksessa esitetään kuoren osuuden malli ja dimensiovaatimusten mukaan lasketut tukkitilavuuden taulukot. Tukkitilavuudet vaihtelevat huomattavasti dimensiovaatimusten mukaan. Eri dimensiokriteerejä vertailtaessa on kuitenkin huomattava, että pienten latvaläpimittaluokkien käyttö sahauksessa edellyttää suoraa runkomuotoa, jotta pienten dimensioiden kannattava sahaus olisi mahdollista.

Harmaalepälle lasketut tilavuudet ovat pienempiä kuin vastaavan läpimittaisten koivujen tilavuudet, kun tarkastellaan läpimitaltaan suuria (d > 15 cm) mutta pituudeltaan lyhyitä (h < 10 m) puuluokkia. Tällöin harmaalepän taulukoidut runkotilavuudet suurimmissa läpimittaluokissa ovat enimmillään noin 10 prosenttia pienemmät kuin vastaavien läpimittaluokkien koivun runkotilavuudet. Kun tarkastelu kohdennetaan pituudeltaan suuriin mutta läpimitaltaan pieniin taulukoiden puuluokkiin, saadaan nyt esitetyllä harmaalepän tilavuustaulukolla suurempia runkotilavuuden ennusteita kuin koivun tilavuustaulukolla. Erot tilavuuksissa ovat tällöin enimmillään 11 prosenttia.

  • Kärki, Sähköposti: timo.karki@forest.joensuu.fi (sähköposti)
  • Eerikäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heinonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6437, Tutkimusartikkeli
Jukka Aarnio, Tapio Rantala. Peltojen luontaisen metsityksen yksityistaloudellinen kannattavuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6437. https://doi.org/10.14214/ma.6437
Original keywords: hieskoivu; kannattavuus; pellonmetsitys; liiketalous
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkastellaan peltojen luontaisen metsityksen yksityistaloudellista kannattavuutta sekä metsänomistajan itse rahoittamana että valtion metsänparannusavustuksella eri puolilla maata. Aineistona käytettiin pellonmetsityskokeita, joille oli syntynyt hieskoivun taimikoita. Kannattavuuskriteereinä käytettiin nettonykyarvoa ja sisäistä korkoa.

Peltojen luontaiset metsitykset olivat kannattavia (nykyarvot positiivisia) koko maassa metsänparannusrahoituksella ja myyntituloverotuksella 3 %:n korkokannalla. Kivennäispelloilla nettotuottojen nykyarvon keskiarvo oli 1 700 mk ja sisäisten korkojen keskiarvo 5,4 % sekä turvepelloilla hieman alle 1 600 mk ja 5,1 %.

Luontaisessa metsityksessä tulisi suosia aktiivisesta kasvinviljelystä äskettäin vapautuneita tai vain lyhyen ajan kesantona olleita peltoja. Kivennäismaiden pelloilla istutus on yleensä maanomistajan kannalta kannattavin vaihtoehto. Erityisesti kivennäismaita hankalammin metsitettäviksi osoittautuneilla suopelloilla on myös luontainen metsittäminen varteenotettava vaihtoehto, koska kannattavuusero luontaisen metsityksen ja istutuksen välillä jää turvemailla pienemmäksi. Valintaan vaikuttavat kuitenkin oleellisesti maanomistajan pääomalleen asettama tuottovaatimus ja toisaalta käytettävissä olevan julkisen rahoituksen ja oman rahoituksen osuudet.

  • Aarnio, Sähköposti: jukka.aarnio@metla.fi (sähköposti)
  • Rantala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6436, Tutkimusartikkeli
Jari Hynynen, Merja Arola. Ensiharvennusajankohdan vaikutus hoidetun männikön kehitykseen ja harvennuksen kannattavuuteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6436. https://doi.org/10.14214/ma.6436
Original keywords: Pinus sylvestris; ensiharvennus; tuotos; kasvu; latvus; harvennusreaktio; runkomuoto
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Ensiharvennusajankohdan vaikutusta nuoren männikön kehitykseen tutkittiin 20 vuoden ajan kymmenessä koemetsikössä. Kaikissa metsiköissä oli tehty taimikonharvennus. Tutkimuksen koejärjestely sisälsi kolme ensiharvennuskäsittelyä. Aikainen harvennus tehtiin kokeiden perustamisvaiheessa puuston valtapituuden ollessa noin 13 m. Kaksivaiheisessa harvennuksessa lievä harvennus toistettiin kymmenen vuoden välein. Viivästetty ensiharvennus tehtiin 15 vuotta kokeiden perustamisen jälkeen valtapituuden ollessa keskimäärin 17,7 m.

Harvennusajankohta ei vaikuttanut merkittävästi puuston kokonaistuotokseen. Puuston kasvu aleni kuitenkin tilapäisesti harvennuksen seurauksena sitä enemmän mitä voimakkaammin puustoa oli harvennettu.

Aikaisen ensiharvennuksen jälkeen puiden läpimitan kasvu voimistui ja latvussuhteen iänmukainen pieneneminen hidastui. Puuston reaktio viivästyneeseen harvennukseen oli samansuuntainen mutta pienempi. Ensiharvennus lisäsi määrällisesti eniten metsikön suurimpien puiden läpimitan kasvua. Harvennuksen jälkeen puiden läpimitan kasvu oli voimakkainta rungon tyviosissa.

Ensiharvennuksen viivästäminen paransi harvennuksen kannattavuutta tuntuvasti. Harvennuksessa talteen saadun käyttöpuun määrä lisääntyi 35:stä m3 ha–1 64:een m3 ha–1, mikä lähes kaksinkertaisti laskennalliset puunmyyntitulot. Vastaavasti laskennalliset puunkorjuun yksikkökustannukset alenivat 159 mk:sta 73 mk:aan kuutiometriltä.

Tulosten mukaan männiköissä, joissa taimikonhoito on tehty ajallaan, ensiharvennusta voidaan viivästää 10–15 vuodella heikentämättä oleellisesti puuston kasvuedellytyksiä.

  • Hynynen, Sähköposti: jari.hynynen@metla.fi (sähköposti)
  • Arola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

artikkeli 6441, Katsaus
Seppo Ruotsalainen. Metsänjalostuksen populaatiokäsitteet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6441. https://doi.org/10.14214/ma.6441
Original keywords: metsänjalostus; jalostusohjelma; jalostussykli; peruspopulaatio; jalostuspopulaatio
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Metsänjalostuksen populaatiot eroavat ekologiassa ja muissa luonnontieteissä tarkasteltavista populaatioista sikäli, että ne ovat keinotekoisia, operatiivisia yksiköitä. Niiltä puuttuu luonnollinen jatkuvuus ja uudistuvuus, mikä on ominaista luonnonpopulaatioille.

Artikkelissa tarkastellaan metsänjalostuksen populaatiokäsitteiden syntyä ja niiden käyttöä lähinnä englanninkielisessä kirjallisuudessa sekä määritellään keskeiset käsitteet suomeksi. Käsitteistö on syntynyt viimeisten 25 vuoden aikana, ja se on varsin nopeasti omaksuttu käyttöön Suomessakin. Käytetty terminologia ei kuitenkaan ole kovin yhtenäistä, joten esitettyjä jalostusohjelmia tarkasteltaessa on otettava selvää mitä kullakin käsitteellä itse asiassa tarkoitetaan. Yhtenäinen käsitteistö helpottaisi suuresti jalostusohjelmien laatimista ja niiden vertailua.

Puusukupolvesta toiseen jatkuvassa metsänjalostuksessa jalostuksen eteneminen pitkällä aikavälillä on erotettava lisäysaineiston tuotantoon tähtäävästä jalostustoiminnasta. Pitkän tähtäyksen jalostuksessa ei voida käyttää kovin tehokasta valintaa, koska sukupolvesta toiseen jatkuessaan se johtaisi pian haitallisen suureen sukusiitokseen. Lisäysaineiston tuotannossa valinnan on puolestaan oltava tehokasta, jotta saataisiin riittävän suuri jalostushyöty. Tästä seuraa että näihin eri päämääriin käytettävät populaatiotkin eroavat toisistaan ainakin toiminnallisesti, mutta yleensä myös fyysisesti. Pitkäntähtäyksen jalostus tapahtuu ns. jalostussyklissä, jonka keskeiset populaatiot ovat peruspopulaatio ja jalostuspopulaatio. Jalostuksen tulokset siirretään käytäntöön jalostussyklin ulkopuolisen lisäyspopulaation kautta.

  • Ruotsalainen, Sähköposti: seppo.ruotsalainen@metla.fi (sähköposti)

Tieteen tori

artikkeli 6452, Tieteen tori
Pentti Hakkila, Matti Kärkkäinen. Hirvestäjä metsänomistajan kukkarolla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6452. https://doi.org/10.14214/ma.6452
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hakkila, Sähköposti: pentti.hakkila@metla.fi (sähköposti)
  • Kärkkäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6451, Tieteen tori
Kari T. Korhonen, Erkki Tomppo. Onko metsänhoidon taso romahtanut? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6451. https://doi.org/10.14214/ma.6451
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Korhonen, Sähköposti: kari.t.korhonen@metla.fi (sähköposti)
  • Tomppo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6450, Tieteen tori
Eljas Pohtila. Aikaisemmat puuntuotanto-ohjelmat. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6450. https://doi.org/10.14214/ma.6450
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Pohtila, Sähköposti: eljas.pohtila@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6449, Tieteen tori
Tuula Nuutinen. Miten tutkimusta voisi hyödyntää tehokkaammin kansallisessa metsäohjelmassa? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6449. https://doi.org/10.14214/ma.6449
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Nuutinen, Sähköposti: tuula.nuutinen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6448, Tieteen tori
Liisa Saarenmaa. Tutkimustieto kansallisen metsäohjelman valmistelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6448. https://doi.org/10.14214/ma.6448
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Saarenmaa, Sähköposti: liisa.saarenmaa@mmm.fi (sähköposti)

Tieteen tori

Luontomatkailu

artikkeli 6447, Tieteen tori|Luontomatkailu
Eeva Karjalainen. Luontomatkailuyrittäjyyden mahdollisuudet ja kehittäminen Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6447. https://doi.org/10.14214/ma.6447
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Karjalainen, Sähköposti: eeva.karjalainen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6446, Tieteen tori|Luontomatkailu
Pekka Borg. Luontomatkailun järjestelmälliseen kehittämiseen tutkimuksen avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6446. https://doi.org/10.14214/ma.6446
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Borg, Sähköposti: pekka.borg@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6445, Tieteen tori|Luontomatkailu
Lasse Lovén. Kansallispuistojen asiakasseuranta luontomatkailupalvelujen kehittämisessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6445. https://doi.org/10.14214/ma.6445
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Lovén, Sähköposti: lasse.loven@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6444, Tieteen tori|Luontomatkailu
Tuija Sievänen, Liisa Tyrväinen. Luontomatkailun kysyntä ja tarjonta Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6444. https://doi.org/10.14214/ma.6444
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Sievänen, Sähköposti: tuija.sievanen@metla.fi (sähköposti)
  • Tyrväinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6443, Tieteen tori|Luontomatkailu
Jari Järviluoma. Luonnon merkitys matkailun vetovoimatekijänä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6443. https://doi.org/10.14214/ma.6443
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Järviluoma, Sähköposti: jari.jarviluoma@urova.fi (sähköposti)
artikkeli 6442, Tieteen tori|Luontomatkailu
Jarkko Saarinen. Luontomatkailu metsän käyttömuotona. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6442. https://doi.org/10.14214/ma.6442
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Saarinen, Sähköposti: jarkko.saarinen@metla.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit