Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6731, Tutkimusartikkeli
Pekka Ollonqvist, Veli-Pekka Heikkinen. Metsänomistajien puukaupallinen toiminta|359-372. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli 6731. https://doi.org/10.14214/ma.6731
Original keywords: puunmyynnit; puuntarjonnan hintajousto; puukaupan ajoitus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin yksityismetsänomistajien toimintaa puukaupassa ja puuntarjonnan sopeutusta kantohintojen muutoksiin. Puunmyyjät ryhmiteltiin puukauppaan liittyvien tavoitteiden ja puukaupallisen informaation käytön perusteella. Tavoitteet jaettiin metsänhoidollisiin ja hakkuutulotavoitteisiin sekä puukaupallisiin huippuhintatavoitteisiin. Informaatiopalvelujen käyttö jaettiin itselliseen toimintaan, yhdistys- tai ostajaorientoitumiseen. Huippuhintoja tavoittelevat hankkivat aktiivisesti markkinainformaatiota, reagoivat myyntihetken kantohintaan ja saivat mäntytukkipuun kaupassa muita metsänomistajia korkeammat kantohinnat. Muut metsänomistajat sopeuttivat puuntarjontaa varsinaisen myyntihetken kantohinnan sijasta edellisen neljännesvuosijakson hintamuutoksiin perustuen. Metsänhoitoyhdistyksen informaatiopalveluja käyttäneillä havaittiin muita korkeampia kantohintoja, mikäli myynnin tavoitteena eivät olleet huippuhinnat. Ostajien informaatiopalvelujen käyttöön orientoituneilla puunmyyjillä keskimääräiset kantohinnat jäivät alhaisiksi.

  • Ollonqvist, Sähköposti: pekka.ollonqvist@metla.fi (sähköposti)
  • Heikkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6730, Tutkimusartikkeli
Eero Mattila. Porojen talvilaitumet Suomen poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa 1990-luvun alussa|337-357. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli 6730. https://doi.org/10.14214/ma.6730
Original keywords: Valtakunnan metsien inventointi; laidunarviointi; kangasmaat; laitumien rakenne ja kunto; muutosanalyysi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Porojen talvilaitumia on arvioitu valtakunnan metsien inventoinnissa 1970-luvulta lähtien kolme kertaa. Tässä julkaisussa käsitellään uusinta laidunarviointia. Tutkimusta ei tehty Perä-Lapista (Utsjoki, Inari ja Enontekiö). Laidunluokkien alat arvioitiin inventoinnin näytteestä (16 000 koealaa). Talviravintokasvien esiintymistä mitattiin vain pysyvillä koealoilla, joita tuli talvilaitumille (so. kangasmaille) yli 1 500 kpl.

Talvilaitumien pinta-alan arvio tutkimusalueella oli 4,8 milj. ha. Laitumien rakenteessa ilmeni selviä muutoksia edellisestä inventoinnista. Jo aiemmin havaittu kasvupaikkojen tuoreutuminen jatkui voimakkaana. Arviot ravintokasvien esiintymisrunsaudesta alenivat edellisestä inventoinnista selvästi. Tulos ei johtunut esiintymisrunsauden mittaustavan muuttumisesta. Vanhaa ja uutta mittaustapaa verrattiin 900 koealan joukossa. Vanhaa tapaa käytettäessä muutos inventointien välillä olisi ollut vielä suurempi. Luontainen talviravinto on vähentynyt tutkimusalueella. Keinoruokinnan turvin poromäärä on kuitenkin noussut 18 % inventointien välillä.

Tuloksia voidaan käyttää toisaalta laidunluokkien ja toisaalta alueiden väliseen vertailuun. Toistuva arviointi mahdollistaa myös muutosanalyysin ajassa, mitä edistää menetelmän säilyminen pääpiirteissään samana 1970-luvulta lähtien. Tulevaisuudessa muutosanalyysin mahdollisuudet paranevat pysyvien koealojen uusintamittauksen ansiosta. Ravintokasvien esiintymisrunsauden määrittämistä koealoilla tulisi tutkia ja kehittää.

  • Mattila, Sähköposti: eero.mattila@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6729, Tutkimusartikkeli
Harri Hyppänen, Kari Pasanen, Jussi Saramäki. Päätehakkuiden kuviorajojen päivitystarkkuus|321-335. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli 6729. https://doi.org/10.14214/ma.6729
Original keywords: kuvioittainen arviointi; kaukokartoitus; GPS; satelliittipaikannus; toimenpiteiden ajantasaistus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin satelliittikuvan, ilmakuvan ja satelliittipaikannuksen tarkkuutta päätehakkuiden kuviorajojen päivityksessä. Lisäksi tutkittiin käytännön päivittämättömän kuvioinnin luotettavuutta hakkuiden jälkeen. Tutkimuksen referenssiaineisto rajattiin orto-oikaistuilta numeerisilta ilmakuvilta. Pinta-alaerojen itseisarvojen keskiarvo oli satelliittikuvarajauksella 16 %, päivittämättömällä kuvioinnilla 22 %, ilmakuvilta päivitetyllä kuvioinnilla 13 % ja satelliittipaikannuksella 4 %. Varttuneen metsän ja päätehakkuun rajan sijaintiero oli suurinta päivittämättömän kuvioinnin rajoissa (noin 25 m). Vastaava sijaintiero satelliittikuvalta rajattaessa oli noin 15 m ja ilmakuvalta päivitettäessä noin 10 m. Satelliittipaikannuksella (GPS) saatu rajaus erosi referenssirajauksesta 5–8 m, mikä on erittäin vähän ottaen huomioon kummankin menetelmän virhelähteet.

  • Hyppänen, Sähköposti: harri.hyppanen@forest.joensuu.fi (sähköposti)
  • Pasanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Saramäki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6728, Tutkimusartikkeli
Kari Mielikäinen, Mauri Timonen, Pekka Nöjd. Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964–1993|309-320. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli 6728. https://doi.org/10.14214/ma.6728
Original keywords: kuusi; mänty; kasvuindeksit; kasvun vaihtelu
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Valtakunnan metsien viimeisimmät inventointitulokset osoittavat männyn ja kuusen kasvun alentuneen Suomen eteläosassa selvästi 1990-luvun alussa. Käsitystä kuusten vaikeuksista tukevat eri puolilla Etelä-Suomea löytyvät kuolleet yksilöt. Samantyyppinen ilmiö havaittiin 1930-luvun puolivälissä, jolloin Esko Kangas aloitti tutkimuksensa kuusen kuivumistyypeistä. Tämänkertaisen kuusen kuivumisen syyt ovat herättäneet vilkasta keskustelua sekä tutkija- että maallikkopiireissä. Kuivuus, routa, talviaikainen hengitys sekä otsoni ja erilaiset halogenoidut hiilivedyt johdannaisineen ovat yleisimpiä arvioita ilmiön syiksi.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin männyn ja kuusen paksuuskasvun vaihtelu 30-vuotiskauden 1964–1993 ajalta. Puukohtaisia vuosilustoindeksejä verrattiin säätietoihin kuusen viimeaikaisen kasvun alenemisen syiden tutkimiseksi.

Vuosilustoindeksit osoittavat kuusen keskimääräisen kasvun olleen Etelä-Suomessa vuosina 1989–1993 noin 9 % pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Männyn kasvu oli vuosikymmenen vaihteessa keskimääräistä nopeampaa. Vuosien 1992–1993 indeksit olivat sen sijaan selvästi keskitason alapuolella.

Kasvun vaihtelun alustavat syyanalyysit osoittivat, että Etelä-Suomessa kuusen kasvu on vaihdellut samassa tahdissa touko–kesäkuun sateiden kanssa. Myös runsaat siemenvuodet 1973 ja 1989 erottuivat vuosilustoissa poikkeuksellisen alhaisena kasvuna. Aiemmat arviot siitä, ettei kuivuus yleensä rajoita puiden kasvua Suomessa, eivät saaneet tukea tuloksista.

  • Mielikäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Timonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nöjd, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

artikkeli 6733, Katsaus
Eeva Hellström, Pentti Hyttinen. Tapaustutkimusstrategia ja metsätieteet|389-407. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli 6733. https://doi.org/10.14214/ma.6733
Original keywords: tapaustutkimus; tutkimusstrategia; yleistäminen; metsätieteet
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Katsauksessa esitellään kirjallisuustarkastelun pohjalta tapaustutkimuksen metodiikkaa ja sen käyttöön liittyviä ominaispiirteitä. Tapaustutkimuksen perusteiden läpikäyntiin paneudutaan aloittaen sen määritelmästä ja ominaisuuksista intensiivisenä tutkimusstrategiana. Pohdittavana ovat mm. yhden ja useamman tapauksen tutkimisen erot ja yhtäläisyydet sekä tapaustutkimuksen suhde vertailevaan tutkimukseen. Tapaustutkimuksen toteutusvaiheet käydään läpi tutkimuksen suunnittelusta aineiston analyysiin. Tarkasteltaessa keinoja arvioida tapaustutkimuksen luotettavuutta ja tulosten yleistettävyyttä kiinnitetään erityinen huomio siihen, kuinka pitäydytään tapaustutkimukselle soveliaissa yleistyksissä. Tapaustutkimusstrategian esittelyn jälkeen tarkastellaan sen käyttöä suomalaisessa metsäntutkimuksessa. Vaikka tapaustutkimusta on käytetty myös metsätieteissä, sen perustaa on metsätieteellisissä tutkimuksissa harvoin selostettu. Johtopäätöksissä esitellään hyvän tapaustutkimuksen tunnuspiirteitä ja pohditaan sekä käytännöllisiä että tieteellisiä perusteluja strategian käytölle tietyissä tutkimustilanteissa.

  • Hellström, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hyttinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6732, Katsaus
Pasi Miettinen. Elinympäristövaatimuksiin perustuva arvio metsänhoidon vaikutuksista eri eliöryhmiin|373-388. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli 6732. https://doi.org/10.14214/ma.6732
Original keywords: metsänhoito; elinympäristö; kasvit; linnut; nisäkkäät; selkärangattomat; sienet
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Metsänhoidon jäljet näkyvät talousmetsien rakenteessa: nuoria ja keski-ikäisiä metsiä ja metsäkuvioiden reunavyöhykkeitä on paljon. Vanhat metsät ovat pienialaisia, ne sijaitsevat hajallaan ja vanhojen lehtipuiden osuus niissä on vähäinen. Metsäluonnossa tapahtuneet elinympäristömuutokset suosivat joitakin eliölajeja, toiset eliölajit puolestaan taantuvat muutosten vuoksi. Oheisessa katsauksessa esitetään arvio metsänhoidon eri toimenpiteistä hyötyvistä sekä niistä kärsivistä eliöryhmistä. Katsauksessa on käsitelty erikseen nisäkkäät, linnut, selkärangattomat, sienet ja kasvit. Laaditut taulukot perustuvat eri eliöryhmien asiantuntijoilta (yht. 17) saatuun arvioon.

Varsin nopea uudistamiskierto on talousmetsille tyypillistä. Päätehakkuualoille nousee nopeasti heinäkasvillisuutta ja lehtipuun taimia. Näissä olosuhteissa viihtyvät mm. monet pikkunisäkkäät, pikkunisäkkäitä syövät pienpedot ja petolinnut, päiväperhoset, rikotulla maalla kasvavat sienet, pensaikkojen ja avomaiden linnut ja hakkuutähteitä hajottavat maaperäeliöt. Taimikonhoitotöistä, kasvatushakkuista ja metsänlannoituksesta hyötyvät monet heinät ja ruohot sekä maaperäeliöt. Voidaan ehkä yleistää, että nykyaikaisista metsänkäsittelymenetelmistä hyötyvät elinympäristövaatimuksiltaan laaja-alaiset eliöt, jotka pystyvät helposti sopeutumaan talousmetsien tarjoamiin elinympäristöihin, sekä sellaiset pioneerilajit, jotka pystyvät nopeasti kolonisoimaan muokatut hakkuualat.

Vaateliaat vanhojen metsien lajit, lahopuuta vaativat lajit ja metsien pirstoutumisesta kärsivät lajit ovat ehkä keskeisimmät metsänhoidon vaikutuksista kärsivät eliöryhmät. Selkärangattomat ovat kärsineet yleensä enemmän kuin selkärankaiset, ja toisaalta monet sammalet tai lahottajasienet ovat kärsineet enemmän kuin putkilokasvit. Vanhojen metsien harvinaistuvia hyönteisiä ovat erityisesti monet kovakuoriaiset, kaksisiipiset, kaskaat ja luteet.

Metsätalouden ympäristöohjelman metsänhoitosuositukset on laadittu parantamaan nykyisissä talousmetsissä taantuneiden lajien elinympäristöjä.

  • Miettinen, Sähköposti: pasi.miettinen@finnagro.fi (sähköposti)

Tieteen tori

artikkeli 6983, Tieteen tori
Risto Päivinen, Veikko Hiltunen. (1996). Ekosysteemin hoito USA:ssa|416-419. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli 6983. https://doi.org/10.14214/ma.6983
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Päivinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hiltunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6982, Tieteen tori
Kullervo Kuusela. (1996). Maisemaekologinen lähtökohta metsäntutkimuksessa|413-415. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli 6982. https://doi.org/10.14214/ma.6982
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kuusela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6981, Tieteen tori
Markku Penttinen, Antrei Lausti. (1996). Metsäomaisuuden ja metsäteollisuusosakkeiden tuottovertailu antaa yllättäviäkin tuloksia|409-412. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli 6981. https://doi.org/10.14214/ma.6981
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Penttinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Lausti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Pystymmekö hyödyntämään puuvaramme?

artikkeli 6739, Tieteen tori|Pystymmekö hyödyntämään puuvaramme?
Raija-Riitta Enroth. (1996). Onko puurakentamisessa mahdollisuuksia?|443-446. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli 6739. https://doi.org/10.14214/ma.6739
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Enroth, Sähköposti: raija-riitta.enroth@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6738, Tieteen tori|Pystymmekö hyödyntämään puuvaramme?
Eeva Hellström. (1996). Ohjaavatko konfliktit metsäpolitiikkaa?|438-443. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli 6738. https://doi.org/10.14214/ma.6738
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hellström, Sähköposti: eeva.hellstrom@smy.fi (sähköposti)
artikkeli 6737, Tieteen tori|Pystymmekö hyödyntämään puuvaramme?
Pekka Ripatti. (1996). Yksityismetsänomistuksen rakenne vuonna 2020|434-438. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli 6737. https://doi.org/10.14214/ma.6737
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Ripatti, Sähköposti: pekka.ripatti@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6736, Tieteen tori|Pystymmekö hyödyntämään puuvaramme?
Pentti Hakkila. (1996). Ensiharvennuspuun hyödyntäminen|428-433. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli 6736. https://doi.org/10.14214/ma.6736
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hakkila, Sähköposti: pentti.hakkila@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6735, Tieteen tori|Pystymmekö hyödyntämään puuvaramme?
Tuula Nuutinen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Olli Salminen, Markku Siitonen. (1996). Ekometsätalouden hinta|425-428. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli 6735. https://doi.org/10.14214/ma.6735
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nuutinen, Sähköposti: tuula.nuutinen@metla.fi (sähköposti)
  • Hirvelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Härkönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Salminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Siitonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6734, Tieteen tori|Pystymmekö hyödyntämään puuvaramme?
Harri Hänninen. (1996). Puuvarojen käyttömahdollisuuksien tutkimusohjelma|422-424. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli 6734. https://doi.org/10.14214/ma.6734
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hänninen, Sähköposti: harri.hanninen@metla.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit