Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1

Päätoimittajalta

artikkeli 5831, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2009). 100-vuotias Suomen Metsätieteellinen Seura. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5831. https://doi.org/10.14214/ma.5831
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 5833, Tutkimusartikkeli
Tuomas Kallio, Atte Komonen. (2009). Ympäristötukikohteiden ekologinen laatu: metsälakikohteiden ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen lahopuuston vertailu Pohjois-Karjalassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5833. https://doi.org/10.14214/ma.5833
Original keywords: lahopuu; metsätalouden ympäristötuki; arvokas elinympäristö; metsälakikohde; talousmetsä; monimuotoisuus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin ympäristötukikohteiden lahopuuston rakennetta Pohjois-Karjalan yksi tyismetsissä. Erityisesti selvitettiin, onko metsälakikohteiden ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen lahopuun määrässä ja laadussa eroja. Tutkittavat elinympäristöt olivat purojen ja norojen välittömät lähiympäristöt, rehevät lehtolaikut, jyrkänteet ja niiden alusmetsät sekä rehevät korvet. Tutkimuskohteista (n = 112) puolet oli metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja puolet sellaisia kohteita, jotka eivät metsäkeskuksen tulkinnan mukaan täyttäneet lain vaatimuksia kohteiden luonnontilaisuudesta. Tulosten mukaan kohteissa oli lahopuuta keskimäärin 10,3 m3/ha (mediaani 7,1 m3/ha), joka on enemmän kuin alueen metsissä keskimäärin. Metsälakikohteissa lahopuun tilavuus (11,5 m3/ha) oli keskimäärin suurempi kuin muissa arvokkaissa elinympäristöissä (6,8 m3/ha). Lahopuun keskitilavuus oli suurin jyrkänteillä (13,1 m3/ha) ja pienin korvissa (6,9 m3/ha). Lahopuusto oli pääosin lehtipuuta, ohutläpimittaista ja vähän lahonnutta. Tulokset osoittavat, että kohteista vain muutama on lahopuustoltaan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Ympäristötukikohteita ei voida pitää talousmetsien lahopuukeskittyminä, ja erityisesti muiden arvokkaiden elinympäristöjen sisällyttäminen ympäristötuen piiriin on lahopuulajiston suojelun kannalta kyseenalaista.

  • Kallio, Sähköposti: atte.komonen@ekol.slu.se (sähköposti)
  • Komonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5832, Tutkimusartikkeli
Leena A. Leskinen, Hanne Nurminen, Mikko Kurttila, Pekka Leskinen. (2009). Metsien suojelun sosiaalisesti kestävä toteuttaminen Merestä Metsäksi -yhteistoimintaverkostohankkeen tapaus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5832. https://doi.org/10.14214/ma.5832
Original keywords: monimuotoisuuden turvaaminen; sosiaalinen kestävyys; tapaustutkimus; nettotulojen nykyarvo; luonnonarvokauppa
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Artikkelissa tarkastellaan Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2004–2006 toimineen Merestä Metsäksi -yhteistoimintaverkostohankkeen toteuttamista sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Aineistona ovat tammikuussa 2005 tehdyt 13 haastattelun analyysit, dokumenttiaineistoa sekä luonnonarvokauppakohteiden kuviotietojen avulla suoritetut laskelmat. Sosiaalisesti kestävää metsien suojelua käsiteltiin empiirisenä kysymyksenä. Tutkimuksessa selvitettiin, millaista yhteistoimintaverkostoa hankkeessa pyrittiin synnyttämään, mitä verkostolla saavutettiin sekä miten verkoston toiminnalla edistettiin sosiaalista kestävyyttä. Merestä Metsäksi -yhteistoimintaverkosto toimi vertikaalisen verkoston tavoin. Metsikkötasolla tarkasteltuna suojelu lisäsi omistajien metsästään saamaa tuloa keskimäärin 571 e/ha, mistä 565 e/ha oli suojelukorvausta. Määräaikaisen suojelun aiheuttaman hakkuiden viivästymisen tuoma nettotulojen nykyarvon lisäys oli 5,5 e/ha. Hankkeen toteutuksessa metsänomistajan vapaaehtoisuus korostui sosiaalisesti kestävän metsiensuojelun kriteerinä. Vapaaehtoisuuteen oli mahdollista ”kannustaa” hyvillä korvauksilla, mikä voi olla tarkoituksenmukaista yhteiskunnan näkökulmasta. Hyväksyttävyydessä on sosiaalista kestävyyttä enemmän kyse monimuotoisuuden turvaamisen legitimiteetistä. Sosiaalista kestävyyttä pitäisi tämän lisäksi tarkastella arvioimalla sekä yksilön että yhteisön toimintakapasiteetin ja sopeutumiskyvyn parantumista.

  • Leskinen, Sähköposti: leena.leskinen@metla.fi (sähköposti)
  • Nurminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kurttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Leskinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 5839, Tieteen tori
Matti Nuorteva, Kari A. Kinnunen. (2009). Meripihkaan kätkeytyneet salaisuudet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5839. https://doi.org/10.14214/ma.5839
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nuorteva, Sähköposti: kari.kinnunen@gtk.fi (sähköposti)
  • Kinnunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 5845, Tutkimusseloste
Liisa Huttunen. (2009). Ilmastomuutoksen ja hyönteisherbivorian vaikutukset rauduskoivun kasvuun ja lehtien ominaisuuksiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5845. https://doi.org/10.14214/ma.5845
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Huttunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 5844, Tutkimusseloste
Mikko Räisänen. (2009). Kuusen karaistuminen boorinpuutoksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5844. https://doi.org/10.14214/ma.5844
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Räisänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 5843, Tutkimusseloste
Ilkka Korpela, Tuukka Tuomola, Timo Tokola, Bo Dahlin. (2009). Inventering av plantskog med laserscanning och digitalt flygfoto. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5843. https://doi.org/10.14214/ma.5843
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Korpela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Tuomola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tokola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Dahlin, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5842, Tutkimusseloste
Annika Kangas, Ruut Haapakoski, Liisa Tyrväinen. (2009). Paikkaan sidottujen sosiaalisten arvojen käyttö metsäsuunnittelussa – tapaustutkimus UMP-Kymmenen metsissä Hyrynsalmella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5842. https://doi.org/10.14214/ma.5842
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Haapakoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tyrväinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5841, Tutkimusseloste
Anneli Viherä-Aarnio, Pirkko Velling. (2009). Rauduskoivun siemensiirrot Baltian maista Suomeen – vaikutus kasvuun ja rungon laatuun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5841. https://doi.org/10.14214/ma.5841
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Viherä-Aarnio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Velling, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kirjallisuutta

artikkeli 5840, Kirjallisuutta
Jukka Reinikainen. (2009). Suomalainen dendrologia yksissä kansissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5840. https://doi.org/10.14214/ma.5840
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Reinikainen, Sähköposti: jukka.reinikainen@mustila.com (sähköposti)

Metsävarat

artikkeli 5834, Metsävarat
Antti Ihalainen, Helena Mäkelä. (2009). Kuolleen puuston määrä Etelä- ja Pohjois-Suomessa 2004–2007. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5834. https://doi.org/10.14214/ma.5834
Original keywords: Valtakunnan metsien inventointi; kuolleen puuston määrä; lahopuusto
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Lahopuusto on merkittävä rakennepiirre metsäluonnon monimuotoisuudelle. Valtakunnan metsien inventointiin (VMI) mittaukset kuolleen puuston määrästä ja laadusta liitettiin vuonna 1996 yhdeksännen inventointikierroksen (VMI9) alkaessa. VMI10:ssä (2004–08) mittauksia jatkettiin vastaavalla menetelmällä tavoitteena seurata lahopuustossa tapahtuvia muutoksia. Tässä julkaisussa esitetään VMI10:n vuosien 2004–07 mittauksiin perustuvat lahopuutulokset Etelä- ja Pohjois-Suomen alueille ja verrataan niitä edellisen inventoinnin tuloksiin.

Metsä- ja kitumaalla yli 10 cm järeää kuollutta runkopuuta on koko maassa keskimäärin 5,4 m3/ha ja yhteensä 123 miljoonaa m3. Pohjois-Suomessa lahopuuta on keskimäärin enemmän (7,6 m3/ha) kuin Etelä-Suomessa (3,2 m3/ha). Suurin osa kuolleesta puustosta, noin 70 %, on maassa olevaa, eriasteisesti lahonnutta puuta. Etelä-Suomessa lehtipuuston osuus kuolleesta puustosta on 22 % ja Pohjois-Suomessa 12 %. VMI9:n tuloksiin verrattuna sekä kuolleen pysty- että maapuuston määrä on Etelä-Suomessa lisääntynyt. Myös Pohjois-Suomessa kuolleen pystypuuston määrä on lisääntynyt, mutta maapuustoa on löytynyt vähemmän kuin edellisessä inventoinnissa.

Puuntuotannossa olevissa metsissä lahopuustoa on selvästi vähemmän (metsä- ja kitumaalla keskimäärin 4,7 m3/ha) kuin suojelluissa metsissä (12,7 m3/ha). Lahopuuston määrä vaihtelee kasvupaikoittain ja puuston kehitysvaiheittain. Kitumaalla etenkin kuollutta maapuuta on huomattavasti vähemmän kuin metsämaalla. Myös soilla kuolleen puuston määrä on pienempi kuin kankailla, etenkin Pohjois-Suomessa. Puuntuotannon metsämaalla kuollutta puuta on eniten uudistuskypsissä metsissä (11,9 m3/ha). Myös uudistusaloilla on enemmän lahopuuta kuin taimikoissa ja kasvatusmetsissä.

  • Ihalainen, Sähköposti: helena.makela@metla.fi (sähköposti)
  • Mäkelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Kivennäismaat ja niiden ravinteisuus

artikkeli 5838, Tieteen tori|Kivennäismaat ja niiden ravinteisuus
Pekka Tamminen. (2009). Suomen metsämaiden maannokset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5838. https://doi.org/10.14214/ma.5838
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Tamminen, Sähköposti: pekka.tamminen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 5837, Tieteen tori|Kivennäismaat ja niiden ravinteisuus
Pekka Tamminen. (2009). Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986–1995. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5837. https://doi.org/10.14214/ma.5837
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Tamminen, Sähköposti: pekka.tamminen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 5836, Tieteen tori|Kivennäismaat ja niiden ravinteisuus
Anna Saarsalmi, Mikko Kukkola. (2009). Tuhkalannoituksen vaikutus maaperään ja puuston kasvuun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5836. https://doi.org/10.14214/ma.5836
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Saarsalmi, Sähköposti: anna.saarsalmi@metla.fi (sähköposti)
  • Kukkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5835, Tieteen tori|Kivennäismaat ja niiden ravinteisuus
Heljä-Sisko Helmisaari, Mikko Kukkola, Jukka Luiro, Anna Saarsalmi, Aino Smolander, Pekka Tamminen. (2009). Hakkuutähteiden korjuu – muuttuuko typen saatavuus? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5835. https://doi.org/10.14214/ma.5835
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Helmisaari, Sähköposti: helja-sisko.helmisaari@metla.fi (sähköposti)
  • Kukkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Luiro, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Saarsalmi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Smolander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tamminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit