Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4

Päätoimittajalta

artikkeli 6828, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2008). Metsätalous ja metsien käytön tulevaisuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6828. https://doi.org/10.14214/ma.6828
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6831, Tutkimusartikkeli
Tero Heinonen, Vesa Leppänen, Timo Pukkala, Martin Gunia. (2008). Dynaamisiin käsittelykuvioihin perustuva metsäsuunnittelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6831. https://doi.org/10.14214/ma.6831
Original keywords: lidar; kaukokartoitus; aligradienttimenetelmä; laserkeilaus; spatiaalinen optimointi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa testattiin sellaista metsäsuunnittelman laadintatekniikkaa, jossa ei käytetä lainkaan perinteisiä metsikkökuvioita. Puustotunnukset tulkittiin kuusikulmion muotoisille pikseleille käyttäen laserkeilausaineistoa ja joukkoa suunnittelualueen läheltä mitattuja maastokoealoja. Lisäksi käytettiin digitaalista väri-infrakuvaa, jonka avulla pääteltiin, oliko tietty pikseli metsäpeitteetön, havupuustoinen vai lehtipuustoinen. Tutkimuksessa verrattiin kolmea pikselikokoa: 294 m2, 591 m2 ja 1182 m2. Puustotunnusten tulkintamenetelmässä jokaiselle pikselille valittiin 50 ”lähintä” koealaa. Läheisyyttä mitattiin laser- ja väri-infra-aineistosta lasketuilla muuttujilla. Tulkintapikselille valittujen koealojen puustotunnusten ja laserpulsseista laskettujen muuttujien välille sovitettiin ennustin, jolla tulkintapikselin puustotunnukset saatiin laserpulsseja luonnehtivien muuttujien funktiona. Tulkintapikseleille simuloitiin vaihtoehtoisia käsittelyohjelmia kahdeksi 5-vuotiskaudeksi. Pikseleistä muodostettiin yhtenäisiä käsittely-yksiköitä spatiaalisen optimoinnin keinoin. Tulosten mukaan menetelmä on teknisesti toimiva, joskin osa käsittelykuvioista on varsin pieniä, ja käsittelykuvion sisälle voi jäädä käsittelemättömiä pikseleitä. Tämän tulkittiin olevan seurausta metsäalueen puuston heterogeenisuudesta eikä niinkään menetelmän kyvyttömyydestä ryhmittää metsän piirteitä ja käsittelyjä spatiaalisesti. Suurin pikselikoko tuotti vähiten sirpaleisen hakkuuehdotuksen, mutta pienin pikselikoko taas tuotti suurimman nettotulojen nykyarvon, kun hakkuukertymä vakioitiin.

  • Heinonen, Sähköposti: tero.heinonen@joensuu.fi (sähköposti)
  • Leppänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pukkala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Gunia, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6830, Tutkimusartikkeli
Mikko Hyppönen, Heikki Heikkinen, Ville Hallikainen. (2008). Maanmuokkauksen ja kylvön vaikutus mäntysiemenpuualan taimettumiseen ja taimikon alkukehitykseen Etelä-Lapissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6830. https://doi.org/10.14214/ma.6830
Original keywords: mänty; luontainen uudistaminen; maanmuokkaus; kylvö; siemenpuu
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin kokeellisesti äestyksen sekä äestyksen ja viirukylvön vaikutusta mäntysiemenpuualan taimettumiseen ja taimikon alkukehitykseen Rovaniemellä. Koekenttä perustettiin mäntyvaltaiseen kuivahkon kankaan sekametsikköön keväällä 1989, jolloin koekenttä hakattiin, muokattiin ja kylvettiin. Koejärjestelynä oli satunnaistettujen lohkojen koe, jossa oli kolme lohkoa. Käsittelyt olivat 0) muokkaamaton, 1) äestys sekä 2) äestys ja kylvö. Siemenpuut poistettiin keväällä 1999, ja taimikko harvennettiin syyskesällä 2006. Koe mitattiin vuosina 1994, 1999, 2000 ja 2006 eli 6, 10, 12 ja 18 kasvukauden kuluttua maanmuokkauksesta. Viimeisellä kerralla koe mitattiin sekä ennen että jälkeen taimikon harvennuksen. Keväällä 1989 männyllä oli runsas siemensato Etelä- ja Keski-Lapissa ja seuraavana keväänä kuusella. Tässä esitetään tulokset kuuden kasvukauden välein vuosilta 1994, 2000 ja 2006. Aineisto analysoitiin varianssianalyysillä.

Mäntysiemenpuuala taimettui olipa maata muokattu tai ei. Muokkaamaton ala taimettui kuitenkin muokattuja aloja selvästi hitaammin. Vuonna 2006 taimikon harvennuksen jälkeen, 18 kasvukauden kuluttua kokeen perustamisesta, männyntaimia oli muokkaamattomalla alalla keskimäärin 4600 kpl/ha, äestetyllä 4100 kpl/ha sekä äestetyllä ja kylvetyllä 5100 kpl/ha. Näistä luokiteltiin kehityskelpoisiksi vastaavasti 2000 kpl/ha, 1700 kpl/ha ja 2300 kpl/ha. Kun mukaan luettiin kehityskelpoiset kuusentaimet, kehityskelpoisia havupuuntaimia oli harvennuksen jälkeen kaikissa käsittelyissä 2300–2400 kpl/ha. Muokatuilla aloilla taimien keskipituus (2,8–2,9 m) oli kuitenkin noin kaksinkertainen muokkaamattoman alan taimien keskipituuteen (1,5 m) verrattuna.

Poikkeuksellisen hyvien männyn ja kuusen siemensatojen, edullisten ilmasto- ja kasvupaikkatekijöiden sekä kokeen suppeuden vuoksi tutkimustuloksia ei voida laajasti yleistää männyn luontaiseen uudistamiseen. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että suotuisissa olosuhteissa männikkö voidaan uudistaa Lapissa hyvin myös luontaisesti.

  • Hyppönen, Sähköposti: mikko.hypponen@metla.fi (sähköposti)
  • Heikkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hallikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6829, Tutkimusartikkeli
Timo Saksa, Jukka Nerg. (2008). Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6829. https://doi.org/10.14214/ma.6829
Original keywords: kuusi; luontainen uudistaminen; uudistamistulos; istutus; sekastrategia
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa verrattiin kuusen istutuksen (istutustiheys 2 000 tainta ha–1), kuusen luontaisen uudistamisen ja näiden yhdistelmien antamaa uudistamistulosta äestäen muokatuilla tuoreen kankaan uudistusaloilla yhdeksän kasvukauden kuluttua uudistamistoimenpiteistä. Kaikki tutkimuksen uudistusalat rajoittuvat siemennyskykyiseen kuusivaltaiseen reunametsään. Sekastrategia vaihtoehdoissa tehtiin muokkauksen jälkeen joko harva kuusen istutus (istutustiheys 1 200 tainta ha–1) tai uudistaminen aloitettiin odottamalla luontaista taimettumista ja tarvittaessa, 5–6 vuoden kuluttua muokkauksesta, tehtiin täydennysistutus (kokonaistiheys 1 600 tainta ha–1).

Kun uudistamisvaihtoehtoja arvioitiin havupuutaimikon tiheyden, tilajärjestyksen ja keskipituuskehityksen perusteella, osoittautui tavanomaisen istutuksen (2 000 tainta ha–1) tulos selvästi parhaimmaksi. Yli 70 % näistä taimikoista ylitti hyvän uudistamistuloksen rajan (taimikon keskitiheys vähintään 1 600 kasvatettavaa havupuuta ha–1). Luontaisesti syntyneen taimikon täydentäminen tuotti yhtä hyvän uudistamistuloksen, mutta näissä taimikoissa täydennysistutuskustannukset nousivat huonona siemenvuonna tavanomaisen istutuksen (2 000 tainta ha–1) suuruisiksi ja taimikon pituuskehitys jäi noin neljä vuotta jälkeen nykyisestä istutustaimikon pituuskehityksestä.

Erinomaisen siemensadon yhteydessä syntyi riittävän tiheä havupuutaimikko yksinomaan luontaisen uudistamisen avulla, mutta taimikon pituuskehitys jäi vähintään kaksi vuotta jälkeen istutustaimikon pituuskehityksestä.

  • Saksa, Sähköposti: timo.saksa@metla.fi (sähköposti)
  • Nerg, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6834, Tieteen tori
Matti Maltamo, Petteri Packalén, Janne Uuttera, Esa Ärölä, Juho Heikkilä. (2008). Laserkeilaustulkinnan hyödyntäminen metsäsuunnittelun tietolähteenä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6834. https://doi.org/10.14214/ma.6834
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Maltamo, Sähköposti: matti.maltamo@joensuu.fi (sähköposti)
  • Packalén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Uuttera, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ärölä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heikkilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6833, Tieteen tori
Piia Häkkinen. (2008). Ligniinin määritys maanäytteestä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6833. https://doi.org/10.14214/ma.6833
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Häkkinen, Sähköposti: piia.hakkinen@ymparisto.fi (sähköposti)
artikkeli 6832, Tieteen tori
Anu Kantola. (2008). Puu pintaa syvemmältä: kuusen rungon rakennetta ennustavat simulaattorit osa tulevaisuuden tuotantoteknologiaa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6832. https://doi.org/10.14214/ma.6832
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kantola, Sähköposti: anu.kantola@metla.fi (sähköposti)

Tutkimusseloste

artikkeli 6846, Tutkimusseloste
Harri Hautala. (2008). Häiriö boreaalisessa kuusimetsässä – kasvillisuusrakenteiden palautuminen metsikkötasolta aluskasvillisuustasolle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6846. https://doi.org/10.14214/ma.6846
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hautala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6845, Tutkimusseloste
Tommi Räisänen. (2008). Ilmastonmuutoksen ja metsänhoidon vaikutukset männyn monoterpeenipäästöihin ja neulasten sekundääriyhdisteisiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6845. https://doi.org/10.14214/ma.6845
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Räisänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6844, Tutkimusseloste
Maarit Raivonen. (2008). UV-säteilyn aiheuttamat reaktiivisten typpiyhdisteiden emissiot männyn oksien kaasunvaihtoa mittaavissa kammioissa: niiden alkuperä ja merkitys. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6844. https://doi.org/10.14214/ma.6844
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Raivonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6843, Tutkimusseloste
Mikko Kurttila, Pekka Leskinen, Jouni Pykäläinen, Tiina Ruuskanen. (2008). Metsänomistajien päätöstuki vapaaehtoisissa monimuotoisuuden suojeluhankkeissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6843. https://doi.org/10.14214/ma.6843
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kurttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Leskinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pykäläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ruuskanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6842, Tutkimusseloste
Jaakko Repola. (2008). Koivun biomassayhtälöt Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6842. https://doi.org/10.14214/ma.6842
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Repola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6841, Tutkimusseloste
Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Risto Ojansuu. (2008). Nuorten männiköiden metsänhoidollinen tila. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6841. https://doi.org/10.14214/ma.6841
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Huuskonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hynynen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ojansuu, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6840, Tutkimusseloste
Ari Nikula, Ville Hallikainen, Risto Jalkanen, Mikko Hyppönen, Kari Mäkitalo. (2008). Pohjois-Suomen viljeltyjen mäntytaimikoiden hirvituhoriskiin vaikuttavien tekijöiden mallittaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6840. https://doi.org/10.14214/ma.6840
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nikula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hallikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hyppönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäkitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6839, Tutkimusseloste
Sari Timonen, Taina Pennanen. (2008). Kuusentaimien sienijuurien määrä ja laatu suomalaisilla metsätaimitarhoilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6839. https://doi.org/10.14214/ma.6839
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Timonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Pennanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6838, Tutkimusseloste
Riitta Väänänen, Mika Nieminen, Martti Vuollekoski, Hannu Nousiainen, Tapani Sallantaus, Eeva-Stiina Tuittila, Hannu Ilvesniemi. (2008). Fosforin pidättyminen turvemaasuojavyöhykkeille metsävaluma-alueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6838. https://doi.org/10.14214/ma.6838
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Väänänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Vuollekoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nousiainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Sallantaus, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tuittila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ilvesniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6837, Tutkimusseloste
Raija Laiho, Sakari Sarkkola, Seppo Kaunisto, Jukka Laine, Kari Minkkinen. (2008). Turpeen ravinnepitoisuudet ojitetuissa suometsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6837. https://doi.org/10.14214/ma.6837
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kaunisto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Laine, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Minkkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kirjallisuutta

artikkeli 6836, Kirjallisuutta
Matti Kärkkäinen. (2008). Erinomainen koivukirja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6836. https://doi.org/10.14214/ma.6836
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kärkkäinen, Sähköposti: matti.karkkainen@pp.armas.fi (sähköposti)
artikkeli 6835, Kirjallisuutta
Veikko Koski. (2008). Koivuoppikirja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6835. https://doi.org/10.14214/ma.6835
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Koski, Sähköposti: vekoski@saunalahti.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit