Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1

Päätoimittajalta

artikkeli 6353, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Puun laatu – tuoteseloste vai puun ominaisuuksien viisasta käyttöä?|3-4. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6353.
Näytä lisätiedot | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6357, Tutkimusartikkeli
Mikko Jokinen, Jussi Heinonsalo, Jesse Mether, Tiina Saario. Sysmän yksityismetsänomistajien suhtautuminen metsäluonnon suojeluun ja hoitoon|49-61. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6357. https://doi.org/10.14214/ma.6357
Original keywords: metsänomistajat; ympäristönsuojelu; Sysmä; metsänhoitosuositukset; aineettomat arvot
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin Sysmän yksityismetsien omistajien suhtautumista maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön laatimiin, ympäristönäkökulmat huomioon ottaviin metsänhoito-ohjeisiin. Tämän lisäksi selvitettiin metsänomistajien metsiin liittämiä aineettomia merkityksiä sekä suhdetta luontoon. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä.

Tutkimuksen mukaan taloudellinen turvallisuus ja puunmyyntitulot ovat selkeästi metsänomistuksen tärkein tavoite Sysmässä. Taloudellisten arvojen korostaminen ei kuitenkaan poissulje täysin muita näkökulmia, ja metsänomistajat suhtautuvatkin varsin myönteisesti uusiin toimenpide-ehdotuksiin. Varauksellisempia erilaisia suojeluehdotuksia kohtaan olivat nuoret ja suurien tilojen omistajat. Haluttomuutta metsäluonnon suojeluun saattaa nostattaa myös suojelumenettely; Sysmässä näin on käynyt esimerkiksi valkoselkätikan suojelun kohdalla.

Tutkimuksen mukaan sysmäläiselle metsänomistajalle metsä on olennainen osa kodin ympäristöä ja maisemaa sekä paikka, josta voi tarpeen tullen hakea mielenrauhaa. Ahdistavaksi tai pelottavaksi paikaksi metsän koki kymmenesosa vastaajista.

  • Jokinen, Sähköposti: mikko.jokinen@metla.fi (sähköposti)
  • Heinonsalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mether, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Saario, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6356, Tutkimusartikkeli
Timo Kärki. Sahauskelpoisen erikoispuun laatuvaatimukset ja käyttö Savo-Karjalan alueella|37-48. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6356. https://doi.org/10.14214/ma.6356
Original keywords: erikoispuulaji; puupörssi; laatuvaatimukset
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa on analysoitu Suomessa vähemmän käytettyjen puulajien, ns. erikoispuulajien, laatu- ja mittavaatimuksia sekä käyttöä Savo-Karjalan alueella. Työssä käsitellyt puulajit ovat laadukas mänty, kuusi ja koivu sekä lehtikuusi, kataja, haapa, leppä, pihlaja ja Suomessa luontaisena kasvavat jalot lehtipuut.

Erikoispuulajeille muodostettiin Savo-Karjalan alueelle tehdyn yrityskyselyn perusteella kolmiluokkainen laatu- ja mittaluokittelu (luokat A, B ja C). Laatuluokittelussa on käytetty sanallista arviointia vikaisuuksien määrittelyssä ja mittavaatimuksissa on annettu kussakin luokassa minimiläpimitta- ja minimipituusvaatimukset tavaralajimenetelmällä valmistetulle erikoispuutavaralle.

Yrityskyselyn tulosten perusteella suhtautuminen erikoispuun käyttöön Savo-Karjalassa on positiivisen kiinnostunutta. 70 % kyselyyn vastanneista yrittäjistä on kiinnostunut laajentamaan tuotantoaan erikoispuulajeihin, jos niitä on vain saatavissa. Kiinnostavimmat puulajit ovat leppä sekä haapa. Pääkomponenttianalyysilla saatiin neljä erilaista tekijää, jotka ovat ratkaisevia erikoispuun käytön aloituksessa tai käytön lisäämisessä (uusi tuotantomahdollisuus, erikoispuunhankinta, markkinat, kehittämisprojektit). Vastanneet yrittäjät haluavat kehittää puunhankintaansa tulevaisuudessa omana hankintanaan tai metsänomistajan suoraan toimittamana.

  • Kärki, Sähköposti: timo.karki@forest.joensuu.fi (sähköposti)
artikkeli 6355, Tutkimusartikkeli
Kari Pasanen, Veijo Vesterlin, Ari Keskimölö, Janne Soimasuo, Timo Tokola. Alueellisten energiapuuvarojen analysointimenetelmä|25-35. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6355. https://doi.org/10.14214/ma.6355
Original keywords: energiapuu; paikkatietojärjestelmät; hakkuutähde
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa kehitettiin kuviokohtaisiin metsäsuunnitelmatietoihin, kuviokarttoihin, digitaaliseen tiestöaineistoon ja yleiskarttaan perustuva energiapuuvarojen analysointimenetelmä, jolla voidaan tarkastella teknisten ja taloudellisten rajoitteiden vaikutuksia energiapuukertymiin esimerkiksi kuntatasolla. Menetelmässä metsä- ja kaukokuljetusmatkat lasketaan paikkatietojärjestelmällä ja energiapuuvaroja analysoidaan energiapuutietokannan avulla. Tietokantasovelluksella lasketaan kuviokohtaiset energiapuukertymät ja kustannukset sekä tuotetaan yhteenvetoraportit. Kehitetyssä sovelluksessa ja esimerkkilaskelmissa tarkastellaan päätehakkuiden hakkuutähdettä, ensiharvennusmänniköistä integroidulla korjuulla saatavaa energiapuuta sekä osittain myös nuoren metsän kunnostuskohteita. Esimerkkilaskelmien aineistona oli 15 000 ha kuvioittaisia suunnitelmatietoja. Esimerkkikunnan päätehakkuiden hakkuutähteen vuotuinen kokonaismäärä oli 54 000 m3, josta noin 25 000 m3 oli teknisesti ja taloudellisesti korjattavissa. Ensiharvennusmänniköistä voitaisiin integroidulla korjuulla saada vuosittain noin 3 600 m3 energiapuuta. Nuoren metsän kunnostuskohteiden energiapuupotentiaali oli noin 4 800 m3 vuodessa.

  • Pasanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Vesterlin, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Keskimölö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Soimasuo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tokola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6354, Tutkimusartikkeli
Esa Rautiainen, Eero Kubin. Männyn paakkutaimien juuriston rakenne eri tavoin muokatussa metsämaassa Pohjois-Suomessa|5-24. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6354. https://doi.org/10.14214/ma.6354
Original keywords: mänty; paakkutaimet; maan muokkaus; juuristo
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin neljän eri taimilajin juuriston alkukehitystä muokkaamattomassa, äestetyssä ja auratussa maassa. Taimilajit olivat papereineen ja ilman paperia istutettu paperikennotaimi, Ecopot-taimi ja kuutiopaakkutaimi. Lisäksi tutkittiin maalajin vaikutusta juuriston kehitykseen sekä kennopaperin hajoamista.

Juuriston rakenne oli paras kuutiopaakkutaimissa ja epämuodostunein paperikennotaimissa, joissa paperi rajoitti erityisen paljon juuriston leveyskasvua. Paperin poistaminen ei lisännyt juuriston kokoa muokkaamattomassa maassa eikä vähentänyt versoltaan kookkaiden taimien juuriston epämuodostuneisuutta. Juuriston kiertyminen oli vähäistä kaikilla taimilajeilla.

Maan muokkaus lisäsi kennopaperin läpi kasvaneiden juurten lukumäärä. Kuukauden kuluttua istutuksesta auratun maan taimissa oli paperin läpäisseitä juuria kaksi kertaa enemmän kuin kuokkalaikutettujen alojen taimissa. Kahden vuoden kuluttua kennopaperin läpäisseitä juuria oli kuitenkin eniten äestyksessä. Hienoainesosuuden kasvu vähensi juurten läpikasvua selvimmin muokkaamattomassa maassa. Maan muokkaus lisäsi kaikkien taimilajien juuriston kokoa ja erityisesti juuriston syvyyskasvua. Paperikennotaimia lukuunottamatta äestys kaksinkertaisti ja auraus nelinkertaisti juuriston kennon rajalta mitatun leveyskasvun. Toisaalta kookkaat juuristot olivat epämuodostuneempia kuin pienet.

  • Rautiainen, Sähköposti: eero.kubin@metla.fi (sähköposti)
  • Kubin, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

artikkeli 6359, Katsaus
Martti Saarilahti. Estevastus ja estetyö maastossa liikkuvien koneiden kulkumalleissa|73-84. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6359. https://doi.org/10.14214/ma.6359
Original keywords: maastoliikkuvuus; estevastus; maastoluokitus; metsäkuljetus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Artikkelissa tarkastellaan metsäkuljetusten maastoluokituksen ja kulkumallituksen välistä vuorovaikutusta sekä kehitetään teoreettinen viitekehys estevastuksen ja estetyön laskemiseksi. Pienoismallikokeiden, pienen empiirisen aineiston ja kirjallisuustarkastelun avulla yritetään estevastus konkretisoida siten, että tulevissa maastokokeissa estevastuskomponentti voitaisiin ottaa huomioon sekä kokeita suunniteltaessa että tuloksia analysoitaessa.

  • Saarilahti, Sähköposti: martti.saarilahti@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6358, Katsaus
Risto Heikkilä. Hirvieläinten vaikutus metsiköiden kehitykseen|63-72. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6358. https://doi.org/10.14214/ma.6358
Original keywords: hirvieläimet; metsäekosysteemit; ravinnonkäyttö; puulajisuhteet
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Hirvieläinten ravinnonkäytön metsäkasvillisuutta kuluttava vaikutus ilmenee taloudellisina vahinkoina metsäpuiden taimikoissa ja johtaa muutoksiin eri kasvilajien välisissä runsaussuhteissa. Hirvien pinta-alaa kohti laskettuja populaatiotiheyksiä määriteltäessä suunnittelun perustekijöihin kuuluvat metsän eri käyttömuodot sekä metsäalue- ja metsikkötasoilla saatavilla olevat ravintovarat. Artikkelissa käsitellään periaatteita, joiden mukaan hirvieläinten populaatioita ja metsiköiden kehitystä voidaan sovittaa yhteen erilaisissa metsäekosysteemeissä. Analysoidaan tutkimustuloksia ravinnonkäytön vaikutuksista ja tarkastellaan mahdollisuuksia kehittää kantokykyyn perustuvia sovellutuksia. Siinä vaikuttavia tekijöitä, kuten hirvieläinkantojen jakaantumista, elinpiirien määräytymistä ja kuluttavan ravinnonkäytön luonnetta käsitellään eri maanosissa tehtyjen tutkimusten perusteella. Ravintovarojen määrän ja laadun sekä niiden metsäalue- ja metsikkökohtaisen tilan arviointia tarkastellaan metsiköiden kestävän kehityksen suhteen.

  • Heikkilä, Sähköposti: risto.heikkila@metla.fi (sähköposti)

Tieteen tori

artikkeli 6374, Tieteen tori
Eeva Korpilahti. (1997). Kansainvälinen Marcus Wallenberg -palkinto professori Erkki Tompolle|146-147. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6374. https://doi.org/10.14214/ma.6374
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 6373, Tieteen tori
Juha Lappi. (1997). Metsien kasvu ja kestävät hakkuut|138-145. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6373. https://doi.org/10.14214/ma.6373
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Lappi, Sähköposti: juha.lappi@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6372, Tieteen tori
Jouko Laasasenaho. (1997). Puun elävän latvuksen alarajan määrittämisestä ja käytöstä|135-138. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6372. https://doi.org/10.14214/ma.6372
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Laasasenaho, Sähköposti: jouko.laasasenaho@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6371, Tieteen tori
Pentti Hyttinen, Eeva Hellström. (1997). Päättäjien metsäakatemia – uusi kanava metsäpolitiikan vuoropuheluun|129-134. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6371. https://doi.org/10.14214/ma.6371
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hyttinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hellström, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Puheenvuoro

artikkeli 6375, Puheenvuoro
Lauri Hetemäki, Jari Kuuluvainen, Pekka Ollonqvist, Olli Tahvonen. (1997). Selvitäänkö työttömyydestä investoimalla metsäteollisuuteen?|149-156. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6375. https://doi.org/10.14214/ma.6375
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hetemäki, Sähköposti: lauri.hetemaki@metla.fi (sähköposti)
  • Kuuluvainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ollonqvist, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tahvonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Puun laatu

artikkeli 6370, Tieteen tori|Puun laatu
Juha Ikäheimo, Antti Asikainen. (1997). Sahalaitoksen simulointimalli|125-128. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6370. https://doi.org/10.14214/ma.6370
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Ikäheimo, Sähköposti: juha.ikaheimo@forest.joensuu.fi (sähköposti)
  • Asikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6369, Tieteen tori|Puun laatu
Tero Paajanen. (1997). Laatupuun arvonlisä – mikä on eri lopputuotteiden puustamaksukyky?|121-124. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6369. https://doi.org/10.14214/ma.6369
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Paajanen, Sähköposti: tero.paajanen@hut.fi (sähköposti)
artikkeli 6368, Tieteen tori|Puun laatu
Hannu Viitanen. (1997). Suomalaisen puun luontaisen lahonkestävyyden hyödyntäminen|116-120. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6368. https://doi.org/10.14214/ma.6368
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Viitanen, Sähköposti: hannu.viitanen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6367, Tieteen tori|Puun laatu
Pertti Viitaniemi, Saila Jämsä. (1997). Tekninen puu: puun modifiointi lopputuotteeksi|113-115. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6367. https://doi.org/10.14214/ma.6367
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Viitaniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Jämsä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6366, Tieteen tori|Puun laatu
Jari Sirviö, Petri Kärenlampi. (1997). Parempaa paperia lajitellusta raaka-aineesta?|109-113. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6366. https://doi.org/10.14214/ma.6366
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Sirviö, Sähköposti: jari.sirvio@helsinki.fi (sähköposti)
  • Kärenlampi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6365, Tieteen tori|Puun laatu
Olavi Pennanen. (1997). Tuotevaatimusten huomioon ottaminen puunhankinnassa|105-109. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6365. https://doi.org/10.14214/ma.6365
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Pennanen, Sähköposti: olavi.pennanen@metsateho.fi (sähköposti)
artikkeli 6364, Tieteen tori|Puun laatu
Lauri Sikanen. (1997). Puun ohjautuminen käyttöön – mitkä tekijät vaikuttavat?|102-104. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6364. https://doi.org/10.14214/ma.6364
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Sikanen, Sähköposti: lauri.sikanen@forest.joensuu.fi (sähköposti)
artikkeli 6363, Tieteen tori|Puun laatu
Tuula Nuutinen. (1997). Puun laadun asettamat haasteet metsätalouden suunnittelussa|98-102. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6363. https://doi.org/10.14214/ma.6363
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Nuutinen, Sähköposti: tuula.nuutinen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6362, Tieteen tori|Puun laatu
Annikki Mäkelä. (1997). Puun laadun kehittymisen ennustaminen elintoimintoihin perustuvilla malleilla|94-98. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6362. https://doi.org/10.14214/ma.6362
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Mäkelä, Sähköposti: annikki.makela@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6361, Tieteen tori|Puun laatu
Hannele Tuominen. (1997). Puun ominaisuuksien fysiologinen säätely|90-94. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6361. https://doi.org/10.14214/ma.6361
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Tuominen, Sähköposti: hannele.tuominen@genfys.slu.se (sähköposti)
artikkeli 6360, Tieteen tori|Puun laatu
Pekka Saranpää. (1997). Puun rakenne, ominaisuudet ja kasvu|86-89. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6360. https://doi.org/10.14214/ma.6360
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Saranpää, Sähköposti: pekka.saranpaa@metla.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit