Eeva Korpilahti. (2009). Uusi laserteknologia metsänmittauksessa ja metsien inventoinnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6332. https://doi.org/10.14214/ma.6332

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6335, Tutkimusartikkeli

Mikko Kurttila, Timo Pukkala. (2009). Tilatason metsäsuunnitelman koostaminen metsikkötason optimoinnilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6335. https://doi.org/10.14214/ma.6335

Original keywords: metsäsuunnittelu; aligradienttimenetelmä; Hooke-Jeeves-menetelmä; metsälötason optimointi; redusoitu kustannus; varjohinta

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa esiteltiin tila- ja metsikkötason tarkastelut yhdistävä suunnittelumenetelmä, jossa metsiköiden käsittelyohjelmien määrittämiseen vaikuttavat paitsi metsikkötason tavoitemuuttujien arvot myös tilatason rajoitteet. Metsikkötason optimointiongelmat tehtiin toisistaan riippuviksi tilatason rajoitteiden varjohintojen avulla. Rajoitteiden avulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi hakkuumäärien ajalliseen jakautumiseen. Menetelmän etu on jatkuvien metsikkötason päätösmuuttujien käyttö, jolla tarkoitetaan sitä, että ne voivat saada lähes minkä tahansa arvon niiden vaihteluväliltä. Tämä tuo tehokkuusetuja verrattuna normaaliin tilatason suunnittelumalliin, jossa metsiköille simuloidaan etukäteen rajallinen määrä käsittelyvaihtoehtoja. Menetelmän toimintaa havainnollistettiin kahdelle esimerkkitilalle tehdyillä laskelmilla, joissa esitellyn menetelmän ja tyypillisten käytössä olevien suunnittelumallien eroksi nykyarvolla mitattuna tuli noin 20 %. Tämä ero johtui suurelta osin siitä, että esitellyssä mallissa kunkin metsikön käsittely valitaan periaatteessa kaikkien mahdollisten vaihtoehtojen joukosta, kun taas perinteisissä suunnittelumalleissa valitaan paras muutamasta etukäteen tuotetusta käsittelyvaihtoehdosta. Jatkuvien päätösmuuttujien käyttö tuo lisää joustavuutta ja tarkkuutta käsittelyjen määrittelyyn. Menetelmän suurin ongelma on rajoitemuuttujien suuri herkkyys varjohinnoille joissakin suunnitteluongelmissa, minkä vuoksi menetelmä ei aina päädy käypään ratkaisuun, vaikka sellainen olisi olemassa. Näissä tilanteissa suunnittelijan tulee muuttaa menetelmän parametreja, mikä vaatii ammattitaitoa.

Kurttila, Sähköposti: mikko.kurttila@metla.fi
Pukkala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusartikkeli

Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

artikkeli 6334, Tutkimusartikkeli|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

Timo Melkas, Mikko Vastaranta, Markus Holopainen, Jani Kivilähde, Mikko Merimaa. (2009). Puun läpimitan mittauksen tarkkuus ja tehokkuus laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6334. https://doi.org/10.14214/ma.6334

Original keywords: kuvankäsittely; metsänarviointi; puun läpimitan mittaus; viivalaser; digitaalikamera

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää laser- ja digitaalikuvatekniikkaan perustuvan mittalaitteen (laserkamera) mittaustarkkuus- ja tehokkuus sekä tekninen toimivuus ja soveltamisedellytykset metsäolosuhteissa. Laserkamera koostuu Canonin EOS 400D -digitaalisesta järjestelmäkamerasta, johon on liitetty Mitsubishin ML101J27 -laserdiodin pohjalle rakennettu viivalasergeneraattori. Läpimitan mittaus perustuu runkoon heijastettavaan laserviivaan ja pisteeseen, joiden avulla digitaalikuvasta voidaan mitata puun läpimitta. Tutkimusaineisto kerättiin talvella 2007–2008 kolmeltatoista ympyräkoealalta (r = 7,98–10 m) ja se käsitti 728 läpimittahavaintoa (d1,3) 265 puusta. Läpimitan mittauksen keskivirhe koko aineistossa oli 6 mm, kun läpimitta mitattiin kuvatulkintaohjelmalla puoliautomaattisesti. Puulajeittain paras tarkkuus saavutettiin kuusella 5,0 mm (4,4 %), sitten koivulla 6,4 mm (3,3 %) ja männyllä 7,6 mm (7,6 %). Laserkamera antoi keski määrin lievän yliarvion (2,3 %) rinnankorkeusläpimitasta. Läpimitan mittaus puoliautomaattista kuvatulkintaa käyttäen onnistui 80 %:lle havainnoista. Täysin automaattista kuvatulkintaa käyttäen läpimitan mittauksen keskivirheeksi saatiin 12,7 mm:ä. Mittaus laserkameralla on nopeaa (10 s / puu) ja läpimitan mittauksen tarkkuus kilpailukykyinen perinteisten mittausmenetelmien kanssa. Suurimmat virhelähteet aiheutuvat oksista (näkyvyys), jolloin laserpiste ei osu runkoon ja mittaus epäonnistuu. Laserkamera on varsin lupaava mittalaite rungon läpimitan mittaamiseen. Liittämällä laitteeseen kulma-anturi, laseretäisyysmittari, elektroninen kompassi sekä GPS-vastaanotin mahdollistaa se puun pituuden, sijainnin sekä laatutunnusten mittaamisen koealalla.

Melkas, Sähköposti: timo.melkas@metsateho.fi
Vastaranta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Holopainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kivilähde, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Merimaa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6333, Tutkimusartikkeli|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

Markus Holopainen, Sakari Tuominen, Mika Karjalainen, Juha Hyyppä, Hannu Hyyppä, Mikko Vastaranta, Teppo Hujala, Timo Tokola. (2009). Korkearesoluutioisten E-SAR-tutkakuvien tarkkuus puustotunnusten koealatason estimoinnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6333. https://doi.org/10.14214/ma.6333

Original keywords: metsäsuunnittelu; numeeriset ilmakuvat; metsien inventointi; tutkakuvaus; E-SAR; Landsat

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin korkearesoluutioisen E-SAR-tutkakuvan tarkkuutta koealatason metsikkötunnusten estimoinnissa. E-SAR-tutkakuvaukset suoritettiin syksyllä 2000 ja keväällä 2000 ProSmart II -projektissa, jonka tarkoituksena oli tutkia tuolloin suunnitteilla olleen TerraSAR-X-satelliittisysteemin potentiaalisia sovellusalueita. Metsikkötunnusten estimointi tehtiin käyttäen ei- parametrista k:n lähimmän naapurin (k-nn) -menetelmää ja tarkkuuden arviointi ristiinvalidiointi-menetelmällä. Estimoituja metsikkötunnuksia olivat kokonaistilavuus, puulajikohtaiset tilavuudet ja osuudet, pohjapinta-ala, keskipituus ja keskiläpimitta. E-SAR-tulkinnan tarkkuutta verrattiin numeeristen ilmakuvien sekä keskiresoluution optisen aallonpituusalueen Landsat ETM -satelliittikuvien tarkkuuteen. Maastoaineistona käytettiin 199 relaskooppikoealaa. E-SAR-estimoinnin suhteelliset RMSE-arvot olivat parhaimmillaan kokonaistilavuudelle, keskiläpimitalle, keskipituudelle ja pohjapinta-alalle 44,8 %, 27,8 %, 27,5 %, 38,3 %. Vertailuaineistona olleille numeerisille ilmakuville vastaavat suhteelliset RMSE-arvot olivat 49,3 %, 25,6 %, 26,5 % ja 40,6 % ja Landsat ETM -kuville 58,3 %, 38,5 %, 34,5 % ja 46,9 %. E-SAR-tutkakuvat toimivat parhaiten kokonaistilavuuden estimoinnissa, jossa niiden tuottama estimointitarkkuus oli huomattavasti sekä ilmakuvaa että Landsat ETM-kuvaa tarkempi. Keskiläpimitan, keskipituuden ja pohjapinta-alan estimoinnissa E-SAR-tutkakuvat sekä numeeriset ilmakuvat tuottivat suurinpiirtein yhtä tarkan tuloksen, joka oli kuitenkin huomattavasti Landsat ETM -kuvaa parempi. Puulajien tilavuuksien ja osuuksien osalta numeeriset ilmakuvat tuottivat E-SAR-kuvia tarkemman estimointituloksen.

Holopainen, Sähköposti: markus.holopainen@helsinki.fi
Tuominen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Karjalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Vastaranta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hujala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tokola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6343, Tieteen tori

Anu Vikman, Päivi Saari, Riitta Väänänen. (2009). Suometsätalouden pintavalutuskentät – liukoisten ravinteiden ja orgaanisen hiilen pidättäjiä vai päästöjen lisääjiä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6343. https://doi.org/10.14214/ma.6343

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Vikman, Sähköposti: anu.vikman@metla.fi
Saari, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Väänänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 6352, Tutkimusseloste

Anneli Viherä-Aarnio. (2009). Siemenalkuperän leveysasteen vaikutus rauduskoivun pituuskasvun päättymiseen ja menestymiseen maastossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6352. https://doi.org/10.14214/ma.6352

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Viherä-Aarnio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6351, Tutkimusseloste

Katri Luostarinen, Veikko Möttönen. (2009). Kaatoajankohdan, varastoinnin ja kuivauksen vaikutus luonnon- ja istutusalkuperää olevien rauduskoivujen puuaineen väriin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6351. https://doi.org/10.14214/ma.6351

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Luostarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Möttönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6350, Tutkimusseloste

Matti Maltamo, Jussi Peuhkurinen, Jukka Malinen, Jari Vauhkonen, Petteri Packalén, Timo Tokola. (2009). Männyn puu- ja laatutunnusten ennustaminen laserkeilauksella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6350. https://doi.org/10.14214/ma.6350

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Peuhkurinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Malinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Vauhkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Packalén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tokola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6349, Tutkimusseloste

Tuula Nuutinen, Antti Kilpeläinen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Veli-Pekka Ikonen, Reetta Lempinen, Heli Peltola, Lars Wilhelmsson, Seppo Kellomäki. (2009). Puu- ja kuituvarat tulevaisuudessa – esimerkkinä Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alue. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6349. https://doi.org/10.14214/ma.6349

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Nuutinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kilpeläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hirvelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Härkönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Ikonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Lempinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Peltola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Wilhelmsson, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kellomäki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6348, Tutkimusseloste

Timo Pukkala. (2009). Populaatiomenetelmät metsikön käsittelyohjelman optimoinnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6348. https://doi.org/10.14214/ma.6348

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Pukkala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6347, Tutkimusseloste

Henna Vartiamäki, Jarkko Hantula, Antti Uotila. (2009). Koivun karsintahaavojen infektioalttius purppuranahakkasienelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6347. https://doi.org/10.14214/ma.6347

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Vartiamäki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Uotila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kirjallisuutta

artikkeli 6346, Kirjallisuutta

Jussi Uusivuori. (2009). Metsäekonomia sai suomenkielisen oppikirjan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6346. https://doi.org/10.14214/ma.6346

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Uusivuori, Sähköposti: jussi.uusivuori@metla.fi

artikkeli 6345, Kirjallisuutta

Jarkko Hantula. (2009). Metsäpuiden sienitautitutkimus esittelyssä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6345. https://doi.org/10.14214/ma.6345

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Hantula, Sähköposti: jarkko.hantula@metla.fi

artikkeli 6344, Kirjallisuutta

Tapani Tasanen. (2009). Suomen Metsätieteellisen Seuran satavuotisjuhlakirja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6344. https://doi.org/10.14214/ma.6344

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tasanen, Sähköposti: tapani.tasanen@seamk.fi

Tieteen tori

Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

artikkeli 6342, Tieteen tori|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

Antti Mäkinen, Markus Holopainen. (2009). Menetelmiä metsikön nettonykyarvolaskentaan liittyvän epävarmuuden hallintaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6342. https://doi.org/10.14214/ma.6342

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Mäkinen, Sähköposti: antti.makinen@helsinki.fi
Holopainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6341, Tieteen tori|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

Jussi Rasinmäki, Antti Mäkinen, Jouni Kalliovirta. (2009). Puukohtainen inventointitieto metsätalouden suunnittelun päätöstukijärjestelmässä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6341. https://doi.org/10.14214/ma.6341

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Rasinmäki, Sähköposti: jussi.rasinmaki@simosol.fi
Mäkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kalliovirta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6340, Tieteen tori|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

Timo Melkas, Arto Visala. (2009). Hakkuukoneella kerätyn mittaustiedon hyödyntäminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6340. https://doi.org/10.14214/ma.6340

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Melkas, Sähköposti: timo.melkas@metsateho.fi
Visala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6339, Tieteen tori|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

Mikko Vastaranta, Markus Holopainen, Harri Kaartinen, Hannu Hyyppä, Juha Hyyppä. (2009). Uudistuneet metsien maastomittaustarpeet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6339. https://doi.org/10.14214/ma.6339

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Vastaranta, Sähköposti: mikko.vastaranta@helsinki.fi
Holopainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kaartinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6338, Tieteen tori|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

Juha Hyyppä, Päivi Lyytikäinen-Saarenmaa, Markus Holopainen, Paula Litkey, Hannu Hyyppä, Sanna Kaasalainen. (2009). Lasermittauksiin perustuva biomassamuutosten ja metsätuhojen seuranta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6338. https://doi.org/10.14214/ma.6338

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hyyppä, Sähköposti: juha.hyyppa@fgi.fi
Lyytikäinen-Saarenmaa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Holopainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Litkey, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kaasalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6337, Tieteen tori|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

Juha Hyyppä, Markus Holopainen, Mikko Vastaranta, Eetu Puttonen. (2009). Yksittäisten puiden mittaus ja muutosten seuranta laserkeilauksella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6337. https://doi.org/10.14214/ma.6337

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hyyppä, Sähköposti: juha.hyyppa@fgi.fi
Holopainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Vastaranta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Puttonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6336, Tieteen tori|Lasermittauksilla kohti täsmämetsätaloutta

Markus Holopainen, Juha Hyyppä. (2009). Kohden lasermittauksiin perustuvaa täsmämetsätaloutta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6336. https://doi.org/10.14214/ma.6336

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Holopainen, Sähköposti: markus.holopainen@helsinki.fi
Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit