Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1

Päätoimittajalta

artikkeli 5720, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Hakkuulaskelmista uuteen metsäsuunnitteluun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5720. https://doi.org/10.14214/ma.5720
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 5723, Tutkimusartikkeli
Timo Pukkala. Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakkuun ajankohta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5723. https://doi.org/10.14214/ma.5723
Original keywords: kuusi; metsikön tuottoarvo; kiertoaika; harvennusmallit; mänty; varaushintafunktio; metsikön käsittelyohjeet
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Silloin kun metsä on omistajalleen sijoituskohde, metsää tulee käsitellä niin, että sijoituksen tuottavuus eli metsän tuottoarvo maksimoituu. Metsän tuottoarvo riippuu mm. puun hinnasta ja laskentakorosta, minkä vuoksi myös ohjeet siitä, kuinka metsää on hoidettava hyvän taloudellisen tuloksen saamiseksi, riippuvat puun hinnasta ja korkokannasta. Tässä tutkimuksessa analysoidaan toisaalta sitä, kuinka hinta, jolla hakkuuseen ryhtyminen on optimaalinen päätös, riippuu metsikkötunnuksista ja korkokannasta, ja toisaalta sitä, kuinka optimaalinen käsittely riippuu puun hinnasta ja korkokannasta. Tulosten mukaan metsikön varttuessa hakkuuseen kannattaa ryhtyä yhä pienemmällä kuitupuun hinnalla. Kun tukin hinta paranee, myös kuidusta on saatava parempi hinta, jotta hakkuun optimaalinen ajankohta ei siirtyisi myöhemmäksi. Suureneva korkokanta pienentää hintaa, jolla hakkuuseen kannattaa ryhtyä. Paraneva tukin hinta pidentää optimaalista kiertoaikaa, mutta paraneva kuidun hinta lyhentää sitä. Puun hinta vaikuttaa vain vähän harvennuksen ajankohtaan ja voimakkuuteen eikä juuri lainkaan harvennustapaan. Korkokanta vaikuttaa voimakkaasti kiertoaikaan, metsikön optimaaliseen kasvatustiheyteen ja harvennustapaan. Suureneva korkokanta lyhentää kiertoaikaa, pienentää puuston optimaalista kasvatustiheyttä ja muuttaa harvennustapaa siten, että metsikön suurimpia puita kannattaa koron suurentuessa poistaa yhä enemmän.

  • Pukkala, Sähköposti: timo.pukkala@joensuu.fi (sähköposti)
artikkeli 5722, Tutkimusartikkeli
Tuomas Salila, Timo Kärki. Harvennuslehtikuusen laatuluokituksen kehittäminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5722. https://doi.org/10.14214/ma.5722
Original keywords: harvennuslehtikuusi; lajitteluohjeet; laatujakauma
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa vertailtiin harvennuslehtikuuselle (Larix sibirica) sopivia laatuvaatimuksia. Laatu- ja järeysluokittain sahatuista tukeista saatuja sahelaatuja verrattiin tukkilaatuihin. Tukit ja niistä saadut saheet lajiteltiin kolmen eri laatuvaatimuksen mukaan. Tukit lajiteltiin ENV 1927-3 -standardin, Metsäliiton laatuvaatimusten ja Kuhmon Oy:n laatuohjeistuksen mukaisesti. Saadut saheet luokiteltiin EN 1611-1 -standardin, ”Nordic timber. Grading rules for pine and spruce sawn timber” -julkaisun ja Kuhmo Oy:n sahatavaraohjeistuksen mukaisesti.

Tutkimusaineisto kerättiin kolmelta eri leimikolta, jotka sijaitsivat Etelä- ja Itä-Suomessa. Koesahattuja tukkeja oli kaikkiaan 315 kpl, joista tehtiin 1311 sahetta. Sahausmenetelmä oli läpisahaus sahausasetteen ollessa 25 ja 50 mm. Tukkien ja sahatavaran laadutus tehtiin em. laatuluokitusten mukaisesti, ja saheiden laadutusmittaus suoritettiin täysisärmäisen sahatavaran alueelta.

Tukkiluokitukset, jotka oli tehty päätehakkuiden järeille tukeille, eivät soveltuneet harvennuslehtikuuselle. Huonoiten tukkilajittelu toimi standardilla ENV 1927-3, sillä tämän lajittelun mukaisesti tukit päätyivät pääasiassa yhteen luokkaan. Parhaiten toimi Kuhmo Oy:n tukkilaatujen mukainen lajittelu, jonka mukaan lajitellut tukit jakautuivat tasaisimmin. Eri laatujakaumia vertailtaessa paras korrelaatio oli Kuhmo Oy:n tukkilajittelun ja pohjoismaisen sahatavaralajitteluohjeen välillä.

  • Salila, Sähköposti: tuomas.salila@lut.fi (sähköposti)
  • Kärki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5721, Tutkimusartikkeli
Teijo Palander, Timo Säynäjoki, Tore Högnäs. Puutavaran autokuljetuksen uudet organisointimallit. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5721. https://doi.org/10.14214/ma.5721
Original keywords: logistiikka; puunhankintaprosessi; urakointimalli; ulkoistamismalli; koordinointimalli
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tässä tutkimuksessa muodostettiin kolme organisointimallia kirjallisuuden avulla. Nykyisen urakointimallin lisäksi tutkittiin ulkoistamismallia ja koordinointimallia. Malleja verrattiin toisiinsa selvittäen kuinka hyvin erilaiset kuljetustoiminnon organisointivaihtoehdot vähentäisivät autokuljetuksen tehostamisen esteitä. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelle sijoittuvan tapaustutkimuksen ja asiantuntijahaastattelun mukaan nykyistä tehokkaammat vaihtoehdot keskittäisivät autokuljetukset harvempien ohjaajien käsiin, mahdollistaisivat informaatioteknologian tehokkaamman käytön sekä perustuisivat yhteistyöhön, autokuljetuksen ulkoistamiseen ja alan verkostoitumiseen. Parhaana pidettiin vaihtoehtoa, jossa ulkopuolinen kuljetuskoordinaattori saisi toimeksiantonsa puunhankintaorganisaatioilta. Hyvänä pidettiin vaihtoehtoa, jossa nykyisen organisaation sisäistä toimintaa kehitettäisiin yhteistyön avulla. Autokuljetuksen ulkoistamiseen perustuvat vaihtoehdot olivat edellisiä huonompia esteiden poistajia. Ulkoistamisen aloittaneet puunhankintaorganisaatiot voisivat kuitenkin tehostaa autokuljetusta kasvattamalla sopimuskokoa, laajentamalla tehtäväkokonaisuuksia ja antamalla kuljetusyrittäjille enemmän toimintavapautta. Tulosten perusteella autokuljetuksen toimeksiantajien pitäisi suunnitella yhteinen autokuljetuksen ohjausorganisaatio. Vaikka tämän kaltaiset yhteiset kehittämistoimenpiteet osoittautuisivat vielä ennenaikaisiksi, pitäisi silti lisätä organisaatioiden valmiuksia tiedon- ja kuljetuksenvaihdolle.

  • Palander, Sähköposti: teijo.s.palander@joensuu.fi (sähköposti)
  • Säynäjoki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Högnäs, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 5729, Tieteen tori
Annikki Mäkelä. Biologinen systeemianalyysi metsänhoidon suunnittelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5729. https://doi.org/10.14214/ma.5729
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Mäkelä, Sähköposti: annikki.makela@helsinki.fi (sähköposti)

Tutkimusseloste

artikkeli 5734, Tutkimusseloste
Timo Pukkala, Jari Miina. Epätasaisen metsikön käsittelyohjelman optimointi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5734. https://doi.org/10.14214/ma.5734
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Pukkala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Miina, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5733, Tutkimusseloste
Mika Nieminen, Erkki Ahti, Hannu Nousiainen, Samuli Joensuu, Martti Vuollekoski. Ojitusalueilta huuhtoutuvan eroosioaineksen pidättäminen pintavalutuskenttien avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5733. https://doi.org/10.14214/ma.5733
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Ahti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nousiainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Joensuu, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Vuollekoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5732, Tutkimusseloste
Saara Lilja, Timo Kuuluvainen. Vanhan mäntymetsän rakenne maantieteellisellä ja ihmisen vaikutuksen gradientilla Fennoskandian keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5732. https://doi.org/10.14214/ma.5732
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Lilja, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Kuuluvainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5731, Tutkimusseloste
Ilkka Korpela. Ilmakuvista ja laserkeilausaineistosta rakennettu geometrialtaan tarkka aikasarja metsän historian kartoittamiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5731. https://doi.org/10.14214/ma.5731
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 5730, Tutkimusseloste
Juha-Pekka Hotanen, Matti Maltamo, Antti Reinikainen. Suometsien kerroksellisuusrakenne Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5730. https://doi.org/10.14214/ma.5730
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hotanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Reinikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Metsävarat

artikkeli 5735, Metsävarat
Hannu Yli-Kojola, Seppo Nevalainen. Metsätuhojen esiintyminen Suomessa 1986–94. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5735. https://doi.org/10.14214/ma.5735
Original keywords: Valtakunnan metsien inventointi; metsätuhot; metsien terveydentila
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa esitetään tulokset metsätuhojen esiintymisestä metsikkö- ja puutasolla koko maassa valtakunnan metsien 8. inventoinnin aineiston mukaan. Kahdeksas inventointi tehtiin metsälautakunnittain vuosina 1986–1994.

Metsämaan pinta-alasta koko maassa 39,8 %:lla todettiin esiintyvän eriasteisia tuhoja, joista 45,9 % oli lieviä, 42,8 % todettavia, 10,5 % vakavia ja 0,9 % täydellisiä tuhoja. Täydellisiä tuhoja oli yhteensä 72 000 hehtaarilla. Etelä-Suomessa tuhoja esiintyi 30,1 %:lla ja Pohjois-Suomessa 52,8 %:lla metsämaan pinta-alasta. Tuhojen aste oli Pohjois-Suomen metsissä keskimäärin selvästi vakavampi kuin Etelä-Suomessa.

Puuston kokonaistilavuudesta koko maassa 32,8 %:lla todettiin esiintyvän eriasteisia tuhoja, joista 35,2 % oli lieviä, 56,5 % vaurioita jättäviä, 3,2 % tappavia tuhoja ja 5,1 % kuollutta puustoa. Etelä-Suomessa puuston kokonaistilavuudesta tuhonalaista puustoa oli 25,8 % ja Pohjois-Suomessa 49,1 %. Pohjois-Suomessa yksittäisten puiden tuhojen aste oli keskimäärin selvästi vakavampi kuin Etelä-Suomessa. Kuolevan ja käyttökelpoisen kuolleen puuston tilavuus oli koko maan metsissä yhteensä 2,7 % puuston kokonaistilavuudesta.

Kuusivaltaisissa metsissä tuhoja esiintyi koko maassa suhteellisesti vähemmän kuin mänty- ja lehtipuuvaltaisissa metsissä. Kuitenkin Pohjois-Suomessa tuhoja esiintyi kuusivaltaisissa metsissä suhteellisesti eniten ja tuhot olivat vakavimpia.

Metsätuhoja esiintyi eniten taimikkovaiheessa ja vanhoissa metsissä. Pinta-aloina tarkasteltuna koko maassa yleisimpiä tuhojen aiheuttajia olivat erilaiset sienitaudit kuten versosurma, lahottajasienet, tervasroso ja muut sienitaudit sekä hirvet ja muut selkärankaiset. Muita merkittäviä tuhonaiheuttajia olivat mm. tuuli ja lumi.

Metsiköiden harsuuntumista esiintyi Etelä-Suomessa 13,3 %:lla ja Pohjois-Suomessa 22,3 %:lla metsämaan alasta. Yksittäisten havupuiden harsuuntuminen oli pääosin lievää.

  • Yli-Kojola, Sähköposti: seppo.nevalainen@metla.fi (sähköposti)
  • Nevalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Uuden sukupolven metsäsuunnittelu

artikkeli 5728, Tieteen tori|Uuden sukupolven metsäsuunnittelu
Timo Pukkala. Muut kuin puuaineiset tuotteet metsäsuunnittelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5728. https://doi.org/10.14214/ma.5728
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Pukkala, Sähköposti: timo.pukkala@joensuu.fi (sähköposti)
artikkeli 5727, Tieteen tori|Uuden sukupolven metsäsuunnittelu
Tomas Lämås, Bo Dahlin. Heureka – analys- och planeringssystem för mångbruk och miljö. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5727. https://doi.org/10.14214/ma.5727
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Lämås, Sähköposti: tomas.lamas@resgeom.slu.se (sähköposti)
  • Dahlin, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5726, Tieteen tori|Uuden sukupolven metsäsuunnittelu
Timo Tokola, Annika Kangas, Jouni Kalliovirta, Antti Mäkinen, Jussi Rasinmäki. SIMO – SIMulointi ja Optimointi uuteen metsäsuunnitteluun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5726. https://doi.org/10.14214/ma.5726
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Tokola, Sähköposti: timo.tokola@joensuu.fi (sähköposti)
  • Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kalliovirta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Rasinmäki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5725, Tieteen tori|Uuden sukupolven metsäsuunnittelu
Jyrki Kangas, Janne Uuttera, Mikael Wathén, Esa Haapasalo, Risto Laamanen, Janne Soimasuo, Tapio Suutarla, Esa Ärölä. Käyttäjien näkökulmia uuden sukupolven metsätietojärjestelmien kehittämiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5725. https://doi.org/10.14214/ma.5725
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kangas, Sähköposti: jyrki.kangas@upm-kymmene.com (sähköposti)
  • Uuttera, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Wathén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Haapasalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Laamanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Soimasuo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Suutarla, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ärölä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5724, Tieteen tori|Uuden sukupolven metsäsuunnittelu
Tuula Nuutinen. Metsäsuunnittelusta osa arkista päätöksentekoa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5724. https://doi.org/10.14214/ma.5724
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Nuutinen, Sähköposti: tuula.nuutinen@metla.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit