Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2

Päätoimittajalta

artikkeli 6115, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Suomen Metsätieteellinen Seura 90 vuotta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli 6115. https://doi.org/10.14214/ma.6115
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6120, Tutkimusartikkeli
Seppo Huurinainen. Bikarbonaatti ja kasvualustan ravinteisuus turve- ja puristenesteanalyyseissä männyn paakkutaimilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli 6120. https://doi.org/10.14214/ma.6120
Original keywords: Pinus sylvestris; taimitarhat; lannoitus; ravinneanalyysi; puristenesteet; bikarbonaatti
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Kahden metsätaimiturpeen happamuutta ja ravinnepitoisuutta seurattiin kahden vuoden ajan turve- ja puristenesteanalyysillä männyn paperikennotaimien kasvatuksessa. Ensimmäisenä vuonna taimia lannoitettiin samalla tavoin (N 9,7, P 2,7 ja K 13,9 g/m2). Toisena vuonna lannoitus eriytettiin kolmelle tasolle (tavoitejohtokykyarvot 1. taso: 0,4–0,8, 2. taso: 0,9–1,4 ja 3. taso: 1,5–2,5 mS/cm). Ensimmäisenä vuonna puristenesteen pH-arvot vaihtelivat 4,9:stä 5,5:een ja olivat toisena vuonna selvästi korkeampia nousten syksyllä 6,1:een. Turpeen pH-arvot olivat 0,3–0,6 pH-yksikköä puristenesteestä mitattuja arvoja korkeampia.

Puristenesteen bikarbonaatti (HCO3 )-pitoisuudet olivat ensimmäisenä vuonna alhaisia (26–43 mg/l) mutta nousivat toisena vuonna aina 240 mg/l:aan. Pitoisuudet olivat sitä korkeampia mitä voimakkaammin taimia lannoitettiin, minkä vuoksi bikarbonaattipitoisuuden ja johtokyvyn välinen riippuvuus oli melko voimakas. Puristenesteen bikarbonaattipitoisuus ei ilmentänyt turpeen pH:ta eikä sillä voida korvata pH-mittausta. Tutkimuksen perusteella bikarbonaattimääritystä ei kannata sisällyttää turpeen puristenesteanalyysiin.

Turpeesta uuttamalla ja puristenesteestä suoraan analysoitujen makroravinnepitoisuuksien väliset riippuvuudet olivat melko voimakkaat fosforilla ja kaliumilla, mutta typellä riippuvuus oli alhainen. Puristenesteen johtokyky oli korkeimmillaan voimakkaimman lannoitusjakson jälkeen heinäkuussa, mutta turvelietoksesta mitattu johtoluku saavutti maksiminsa neljän viikon viiveellä elokuussa. Tämän eriaikaisuuden vuoksi johtoluvun ja johtokyvyn välinen riippuvuus oli heikko.

Puristenesteanalyysin tulokset vaikuttivat turveanalyysin tuloksia luotettavammilta nimenomaan typen kohdalla, mutta aineisto ei suppeutensa vuoksi soveltunut eri menetelmien paremmuuden vertailuun.

  • Huurinainen, Sähköposti: seppo.huurinainen@pp.inet.fi (sähköposti)
artikkeli 6119, Tutkimusartikkeli
Tuija Sievänen, Pertti Ruuska. Suomalaisten asenteet virkistyspalvelujen maksullisuuteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli 6119. https://doi.org/10.14214/ma.6119
Original keywords: virkistyskäyttö; ulkoilu; virkistyspalvelut; maksuhalukkuusasenne
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Julkisten virkistyspalvelujen maksullisuus on noussut keskustelun kohteeksi viime aikoina. Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisten asenteita siitä, miten julkisten virkistyspalvelujen kustannukset pitäisi kattaa. Suurin osa suomalaisista kannattaa nykyistä käytäntöä, että kunnat ja valtio tarjoavat luonnon virkistyskäyttöä varten palveluja kansalaisille edelleen pääosin maksuttomasti. Yhteiskunnan varoja toivottiin käytettävän sellaisten virkistyspalvelujen kehittämiseen, joita on aikaisemminkin hoidettu yhteisin varoin. Virkistyspalvelujen maksullisuuteen suhtautuminen oli kuitenkin jokseenkin myönteistä. Yrittäjät, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset olivat muita valmiimpia maksamaan palveluista. Nuoret, vähän koulutetut, pienituloiset ja kaupungissa asuvat kannattivat selvimmin kokonaan yhteiskunnan tarjoamia maksuttomia virkistyspalveluja. Artikkelissa pohditaan, miten virkistyspalvelujen maksullisuus mahdollisesti vaikuttaa ko. palvelujen tarjontaan ja miten maksullisuus vaikuttaa eri väestöryhmien virkistäytymismahdollisuuksiin. Virkistyskäytön maksullisuudella on sekä taloudellisia että hyvinvointi- ja ympäristövaikutuksia, joita tulee tarkkaan punnita ennen kuin uusia periaatteellisia muutoksia virkistyspalvelujen kustannusten jakamisessa tehdään.

  • Sievänen, Sähköposti: tuija.sievanen@metla.fi (sähköposti)
  • Ruuska, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6118, Tutkimusartikkeli
Sannamaija Rasi, Anne Toppinen, Riitta Hänninen. Ekonometrinen malli Britannian ja Saksan paperin kulutukselle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli 6118. https://doi.org/10.14214/ma.6118
Original keywords: paperi; kulutus; hintajousto; tulojousto; Britannia; Saksa; yhteisintegroituvuus; virheenkorjausmallit
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa analysoidaan Suomen tärkeimpien vientimaiden, Britannian ja Saksan, sanomalehtipaperin sekä paino-ja kirjoituspaperin kulutusta ekonometristen mallien avulla. Estimoinneissa käytettiin pitkän ja lyhyen aikavälin vaikutukset erottelevaa Englen ja Grangerin kaksivaiheista yhteisintegroituvuusanalyysia ja aikasarja-aineistoa vuosille 1960–94. Muuttujien havaittiin olevan epästationaarisia ja yhteisintegroituneita. Lyhyen aikavälin malleissa tulojen kasvulla oli verrattain suuri ja merkitsevä vaikutus paperin kulutukseen. Hintajoustot olivat pieniä eivätkä useinkaan osoittautuneet tilastollisesti merkitseviksi. Tämän perusteella tuotteen hinta ei juuri lainkaan vaikuta sanomalehtipaperin tai paino- ja kirjoituspaperin kulutukseen lyhyellä aikavälillä. Virheenkorjausmallin perusteella näyttää siltä, että Britanniassa sopeudutaan sanomalehtipaperin kulutuksen muutoksiin Saksaa hitaammin. Tuloksena saatuja paperin kulutuksen hinta- ja tulojoustoja voidaan käyttää hyväksi laadittaessa ennusteita Suomen metsäteollisuuden viennille.

  • Rasi, Sähköposti: anne.toppinen@metla.fi (sähköposti)
  • Toppinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hänninen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6117, Tutkimusartikkeli
Esa-Jussi Viitala, Esa Uotila. Optimaalinen tietiheys yksityismetsätalouden kannalta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli 6117. https://doi.org/10.14214/ma.6117
Original keywords: metsätiet; optimitietiheys; optimaalinen metsäkuljetusmatka
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitetään, mikä on optimaalinen tietiheys nykyisillä tienrakennus- ja metsäkuljetuskustannuksilla yksityismetsissä. Peruslaskelman oletuksilla laskettuna se on Etelä-Suomessa 10,5 metriä hehtaaria kohti, jolloin keskimääräiseksi metsäkuljetusmatkaksi muodostuu 560 metriä. Pohjois-Suomessa, eli kolmen pohjoisimman metsäkeskuksen alueella, optimaalinen tietiheys on selvästi alhaisempi eli 6,1 m/ha ja keskimääräinen lähikuljetusmatka vastaavasti 980 metriä. Herkkyysanalyysien mukaan tulokset ovat vakaita: tietiheys voi Etelä-Suomessa vaihdella välillä 7–16 m/ha ja Pohjois-Suomessa välillä 4–9 m/ha ilman, että syntyy merkittäviä, yli 10 prosentin lisäkustannuksia.

  • Viitala, Sähköposti: esa-jussi.viitala@metla.fi (sähköposti)
  • Uotila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6116, Tutkimusartikkeli
Harri Hyppänen. Eriaikaiset ilmakuvat metsäkuvioiden muutosten tunnistamisessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli 6116. https://doi.org/10.14214/ma.6116
Original keywords: kuvioittainen arviointi; numeeriset ilmakuvat; muutostunnistus; kuvankäsittely; paikkatietojärjestelmä
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa on esitetty menetelmä erotuskuvatekniikan soveltamisesta numeerisille ilmakuville sekä testattu menetelmän luotettavuus metsässä tapahtuneiden muutosten tunnistamiseksi. Kuviokartan ja erotuskuvan avulla tulkittiin muuttuneet kuviot ja tulkinnan tuloksia verrattiin maastossa kartoitettuihin muutoksiin. Tulosten mukaan menetelmällä on luotettavasti tulkittavissa esimerkiksi maanmuokkaukset ja päätehakkuut. Lievemmät muutokset, kuten harvennukset, eivät menetelmällä erottuneet.

  • Hyppänen, Sähköposti: harri.hyppanen@metsaliitto.fi (sähköposti)

Tiedonanto

artikkeli 6122, Tiedonanto
Katri Paukkonen, Jari Luostarinen, Jukka Asp, Antti Asikainen. Koivusahatavaran muodon- ja värinmuutokset kuivauksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli 6122. https://doi.org/10.14214/ma.6122
Original keywords: koivu; sahatavara; kuivaus; värinmuutos; muodonmuutos
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten kuivauskaavojen vaikutusta koivusahatavaran muodonmuutoksiin sekä kuivausolojen vaikutusta puuaineen väriin. Koepuut kaadettiin kahdelta eri kasvupaikalta. Tutkitut laudat sahattiin eri osista runkoa käyttäen sekä tukin pinnan että ytimen suuntaista sahaustapaa. Kaksi lautaerää kuivattiin sääkaapissa eri kuivauskaavoilla, yksi erä sisällä normaaleissa huoneoloissa. Lisäksi yksi erä kuivattiin kamarissa. Laudoista mitattiin muodonmuutokset kuivauksen aikana, heti kuivauksen päätyttyä sekä työstökokeiden jälkeen. Kuivauksen jälkeen höylätyistä laudoista mitattiin heijastusspektrit spektrofotometrillä ja niistä laskettiin värikoordinaatit.

Tukin pinnan suuntaisesti sahatut laudat vääntyivät vähemmän kuin ytimen suuntaisesti sahatut laudat. Eri tavoin kuivattujen lautojen muodonmuutokset ja väri erosivat selvästi toisistaan. Huoneoloissa kuivatut laudat säilyivät väriltään hyvin vaaleina, kun taas sääkaapissa kuivatut laudat tummuivat. Tummuneet laudat sisälsivätkin selvästi vähemmän proanthosyanidiineja kuin vaaleina säilyneet laudat. Etenkin laudat, joiden lape oli säteen suuntainen, kieroutuivat ja vääntyivät voimakkaasti, mutta hajonta oli suuri sekä eri kuivauksien välillä että yksittäisissä kuivauksissa. Huoneoloissa kuivatut laudat säilyttivät parhaiten alkuperäisen muotonsa, mutta ne kutistuivat eniten. Havupuusahatavaraa varten standardoidut muotovikojen mittausmenetelmät osoittautuivat huonosti sopiviksi koivulle.

  • Paukkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Luostarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Asp, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Asikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6121, Tiedonanto
Timo Saksa, Mikko Jokinen, Juhani Korhonen. Miksi metsänuudistamistoimet poikkeavat suunnitelmasta – haastattelututkimus Pohjois-Savossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli 6121. https://doi.org/10.14214/ma.6121
Original keywords: metsänviljely; yksityismetsänomistajat; kulttuurinen malli; uudistuskäyttäytyminen; kvalitatiivinen analyysi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat pohjoissavolaiset metsänomistajat, joiden metsissä oli vuonna 1988, 1991 tai 1992 laaditun uudistamissuunnitelman mukainen metsänviljely tekemättä vuonna 1996. Tutkimuksessa haastateltiin 87 metsänomistajaa. Ennen haastattelua kyseisen uudistamishankkeen uudistumistulos oli tarkastettu maastomittauksin.

Metsänviljelysuunnitelmasta poikkeaminen ja metsänuudistamistöiden viivästyminen oli keskimääräistä yleisempää maataloutta, erityisesti karjataloutta harjoittavilla tiloilla. Valtaosa metsänomistajista oli luopunut metsänviljelystä jo uudistamissuunnitelmaa laadittaessa, vaikka uudistamishankkeesta tehtiinkin metsänviljelyhanke. Luontaiseen uudistamiseen päätyminen osoittautui tietoiseksi valinnaksi; vain 15 prosentissa tapauksista voitaneen puhua varsinaisesta uudistamistoimien laiminlyönnistä.

Metsänuudistamisen viivästymisen keskeisimmiksi syiksi Suomessa metsänomistajat katsoivat taloudelliset tekijät ja välinpitämättömyyden. Omalla, tutkimuskohteena olleella uudistamisalalla haastatellut perustelivat luontaisen uudistamisen käyttämistä sen paremmuudella metsänviljelyyn verrattuna. Luontaisen uudistamisen etuina pidettiin alhaisempia uudistamiskustannuksia, vähäisempää työmäärää, parempaa uudistamistulosta ja miellyttävämpää maisemaa.

  • Saksa, Sähköposti: timo.saksa@metla.fi (sähköposti)
  • Jokinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6132, Tieteen tori
Kaisu Makkonen-Spiecker. Euroopan metsien kasvu tiedotusvälineiden puntarissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli 6132. https://doi.org/10.14214/ma.6132
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Makkonen-Spiecker, Sähköposti: kaisu.makkonen-spiecker@gmx.de (sähköposti)
artikkeli 6131, Tieteen tori
Riitta Hänninen. Kilpailutilanne Suomen metsäteollisuustuotteiden vientimarkkinoilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli 6131. https://doi.org/10.14214/ma.6131
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hänninen, Sähköposti: riitta.hanninen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6130, Tieteen tori
Tapio Rantala. Tieteen ja politiikan rajankäyntiä metsäntutkimuksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli 6130. https://doi.org/10.14214/ma.6130
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Rantala, Sähköposti: tapio.rantala@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6129, Tieteen tori
Eeva Korpilahti. Suomen Metsätieteellinen Seura 1980- ja 1990-luvuilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli 6129. https://doi.org/10.14214/ma.6129
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 6128, Tieteen tori
Kullervo Kuusela. Metsäntutkimus myyttien karikossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli 6128. https://doi.org/10.14214/ma.6128
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kuusela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)

Tieteen tori

Mallit metsäntutkimuksessa

artikkeli 6127, Tieteen tori|Mallit metsäntutkimuksessa
Marketta Sipi. Erilaisen puun erilaiset käyttömahdollisuudet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli 6127. https://doi.org/10.14214/ma.6127
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Sipi, Sähköposti: marketta.sipi@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6126, Tieteen tori|Mallit metsäntutkimuksessa
Tuija Aronen. Biotekniikan sovellukset tulevat – muuttuvatko metsänjalostuksen mallit? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli 6126. https://doi.org/10.14214/ma.6126
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Aronen, Sähköposti: tuija.aronen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6125, Tieteen tori|Mallit metsäntutkimuksessa
Anne Toppinen. Ekonometriset aikasarjamallit ja niiden käyttö metsäekonomiassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli 6125. https://doi.org/10.14214/ma.6125
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Toppinen, Sähköposti: toppinen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6124, Tieteen tori|Mallit metsäntutkimuksessa
Juha Heikkinen. Tilastolliset mallit ja metsien inventoinnin luotettavuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli 6124. https://doi.org/10.14214/ma.6124
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Heikkinen, Sähköposti: juha.heikkinen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6123, Tieteen tori|Mallit metsäntutkimuksessa
Heikki Hänninen. Mallit metsäntutkijan työkaluna. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli 6123. https://doi.org/10.14214/ma.6123
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hänninen, Sähköposti: hhannin@kmus.helsinki.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit