Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4

Päätoimittajalta

artikkeli 6312, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Vertaisarviointi tieteellisessä julkaisemisessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6312. https://doi.org/10.14214/ma.6312
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6317, Tutkimusartikkeli
Janne Uuttera, Perttu Anttila, Aki Suvanto, Matti Maltamo. Yksityismetsien metsävaratiedon keruuseen soveltuvilla kaukokartoitusmenetelmillä estimoitujen puustotunnusten luotettavuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6317. https://doi.org/10.14214/ma.6317
Original keywords: metsäsuunnittelu; ilmakuva; lidar; kaukokartoitus; metsien inventointi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Yksityismetsien metsävaratiedon keruuseen tarvitaan lähitulevaisuudessa kustannustehokkaampia menetelmiä. Tässä tutkimuksessa vertailtiin kaukokartoitusmenetelmien ja nykymuotoisen maastoinventoinnin luotettavuutta samoilla testialueilla. Testatut kaukokartoitusmenetelmät olivat: 1) fotogrammetrisiin puumittauksiin ja visuaaliseen puulajitulkintaan perustuva ilmakuvatulkinta, 2) puoliautomaattinen yksinpuintulkinta numeeriselta ilmakuvalta, 3) puoliautomaattinen yksinpuintulkinta ilmakuvalta ja laserkeilausaineistosta ja 4) laserkeilainaineiston korkeusjakaumaan perustuva menetelmä.

Laserkeilainaineiston korkeusjakaumaan perustuva menetelmä oli kokonaisuutena testatuista menetelmistä luotettavin. Tällöin metsikkökohtainen puuston kokonaistilavuuden suhteellinen keskivirhe (%) oli 18,8 ja 17,8 tutkimuksen kahdella testialueella. Menetelmällä saatiin jopa luotettavammat metsikkötason puustotunnukset kuin nykymuotoisella maastoinventoinnilla. Ilmakuvien fotogrammetrisella mittauksella ja visuaalisella tulkinnalla saatiin luotettavia tuloksia puuston keskipituuden ja -läpimitan suhteen, mutta puuston pohjapinta-alan ja tilavuuden arviointi tuotti menetelmällä vaikeuksia. Yhdistämällä laserkeilainaineisto puoliautomaattiseen yksinpuintulkintaan saatiin luotettavammat tulokset kuin soveltamalla tulkintamenetelmää ainoastaan ilmakuvaan.

Seuraavan metsävaratietojärjestelmän tiedonkeruu- ja ylläpitomenetelmät sisältävät kaukokartoitusperusteisia menetelmiä yhdistettynä kevennettyyn maastoinventointiin sekä metsävaratiedon jatkuvaa ylläpitoa ja laskennallista ajantasaistusta. Kaukokartoitusmenetelmien osalta vuosituhannen vaihteen jälkeen tehty tutkimus osoittaa, että luotettavimmat tulokset saadaan laserkeilainaineiston ja ilmakuvan yhdistelmällä, jolloin voidaan tuottaa myös puulajeittaisia puustotunnuksia.

  • Uuttera, Sähköposti: janne.uuttera@tapio.fi (sähköposti)
  • Anttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Suvanto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6316, Tutkimusartikkeli
Kari Kannisto, Henrik Heräjärvi. Rauduskoivun pystykarsinta oksasaksilla - vaikutus puun laatuun ja taloudelliseen tuottoon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6316. https://doi.org/10.14214/ma.6316
Original keywords: rauduskoivu; sahaus; vaneri; kyljestyminen; oksat; pystykarsinta; sorvaus; viilu; väriviat
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää ohileikkaavilla oksasaksilla tehtävän rauduskoivun pystykarsinnan aiheuttamien väri- ja lahovikojen määrää ja analysoida esimerkkilaskelmin pystykarsintatyön kannattavuutta metsänomistajan ja koivutukkia käyttävän teollisuuden kannalta. Tutkimuksen aineistona käytettiin kolmea pystykarsittua metsikköä sekä kolmea näitä ominaisuuksiltaan vastaavaa pystykarsimatonta vertailumetsikköä Vammalasta, Jämsänkoskelta ja Keiteleeltä. Kannattavuutta tutkittiin empiirisen aineiston perusteella saatujen tulosten laskennallisena sovelluksena. Kannattavuuden tunnuslukuina olivat investoinnin nettonykyarvo ja sisäinen korkokanta. Mittaukset osoittivat aineistossa olleen vähemmän väri- ja lahovikoja kuin aiemmissa tutkimuksissa, joissa karsintavälineenä on käytetty oksasahaa. Alle 20 mm:n läpimittaisten oksien karsinnan aiheuttama värivikaantumisriski oli vähäinen. Rauduskoivun kasvu ei taannu elävienkään oksien karsinnan seurauksena, jos elävää latvusta säilytetään suositellut 50 % puun pituudesta. Pystykarsinta parantaa tyvitukkien laatua ja lisää esimerkkilaskelmien perusteella päätehakkuun kantorahatuloja. Ulkopuolisellakin työvoimalla tehdylle pystykarsintasijoitukselle voi saada 5–6 %:n sisäisen koron. Myös vaneri- ja viiluteollisuuden kannattaa maksaa keskimääräistä korkeampaa hintaa pystykarsituista koivikoista. Pystykarsinta lisää tyvitukeista saatavan viilun arvoa n. 20–30 prosentilla.

  • Kannisto, Sähköposti: henrik.herajarvi@metla.fi (sähköposti)
  • Heräjärvi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6315, Tutkimusartikkeli
Raili Hokajärvi, Jukka Tikkanen, Harri Hänninen, Katja Pietilä. Yhteistyön ohjeistus metsäkeskusten metsäsuunnittelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6315. https://doi.org/10.14214/ma.6315
Original keywords: yksityismetsät; metsäsuunnittelu; vuorovaikutus; yhteistyö
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Artikkelissa tarkastellaan, miten metsäkeskukset vuoden 2004 alussa ohjeistivat metsäsuunnittelijoiden yhteistyötä metsänomistajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tutkimusaineisto koostui metsäkeskusten kirjallisista metsäsuunnittelua koskevista ohjeista, jotka analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Tulokset koskevat 11 metsäkeskusta. Yhteistyötä koskevia kirjallisia ohjeita oli kaikissa metsäkeskuksissa, mutta ohjeiden määrä, aiheet ja sisältö vaihtelivat. Kattavimmin oli ohjeistettu tilakohtaisten metsäsuunnitelmien markkinointiin tähtäävä yhteistyö. Metsänomistajien mahdollisuus osallistua maastotyöhön ja heidän neuvonta oli mainittu kaikkien tarkasteltujen metsäkeskusten ohjeissa. Vain muutaman metsäkeskuksen ohjeista löytyi yksityiskohtaisia ohjeita metsänomistajan tavoitteiden selvittämiseen, vaikka monitavoitteisuus on ollut korostuneesti esillä. Näissäkin tapauksissa suunnittelijoita ohjattiin selvittämään tavoitteet lähinnä kuvailevasti. Sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä oli ohjeistettu selvästi metsänomistajayhteistyötä vähemmän. Ohjeet koskivat lähinnä tilakohtaisten metsäsuunnitelmien markkinointia, sertifioinnin mukaisten tietojen hankkimista ja suunnittelun tuloksista tiedottamista. Metsänhoitoyhdistys mainittiin ohjeissa selvästi muita yhteistyötahoja useammin, ja tietojen luovutuksessa sillä oli erityisasema.

  • Hokajärvi, Sähköposti: raili.hokajarvi@oamk.fi (sähköposti)
  • Tikkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hänninen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pietilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6314, Tutkimusartikkeli
Ville Hallikainen, Mikko Jokinen, Mikko Parviainen, Leena Pernu, Jouni Puoskari, Sinikka Rovanperä, Joni Seppä. Inarilaisten käsityksiä metsätaloudesta ja muusta luonnonkäytöstä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6314. https://doi.org/10.14214/ma.6314
Original keywords: poronhoito; metsätalous; matkailu; Inari; saamelaiset; luonnonsuojelu; metsäkiistat
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää inarilaisten käsityksiä ja asenteita metsien eri käyttömuotoja, erityisesti metsä- ja porotaloutta kohtaan sekä heidän käsityksiään eri elinkeinojen taloudellisesta ja kulttuurisesta merkityksestä. Tutkimus sai alkunsa Inarin metsäkiistasta.Tulosten toivotaan helpottavan kiistan kohteena olevien metsänkäyttömuotojen yhteensovittamisen mahdollisuuksien arviointia.

Tutkimus toteutettiin 1500:lle satunnaisesti valitulle täysi-ikäiselle inarilaiselle lähetettynä postikyselynä. Heistä 36 % palautti lomakkeen. Vastaamattomien käsityksiä selvitettiin puhelimitse. Kyselyssä tiedusteltiin inarilaisten käsityksiä metsätaloudesta, matkailusta, porotaloudesta ja luonnonsuojelusta sekä maankäyttöön liittyvästä päätöksenteosta.

Matkailua pidettiin taloudellisesti ja poronhoitoa kulttuurisesti merkittävimpinä elinkeinoina. Myös metsätaloutta arvostettiin kultuurisesti ja taloudellisesti. Alueen maankäyttöjakaumaan oltiin tyytyväisiä. Metsähallituksen tehtävä oli erityisesti metsien suojelussa, mutta myös puuntuotanto paikalliskäyttöön nähtiin tärkeänä. Metsätalouden toimenpiteitä pidettiin melko myönteisinä, mutta erityisesti maanmuokkausta ja konehakkuita vastustettiin. Luonnonvarojen käytöstä päätettäessä paikallisen päätöksenteon merkitys korostui. Metsä- ja porotaloudesta elävien kesken oli mielipide-eroja. Porotalouden harjoittajat olivat huolissaan porolaitumista ja metsätalouden porotaloudelle aiheuttamasta haitasta toisin kuin metsätaloudesta elävät. Metsä- ja porotalouden yhteensovittaminen nähtiin mahdollisena, tosin saamelaiset epäilivät tämän onnistumista suomalaisia enemmän. Tulokset voidaan yleistää kohtalaisen hyvin perusjoukkoon. Myös vastaamattomat suhtautuivat metsänhakkuisiin pääosin myönteisesti.

  • Hallikainen, Sähköposti: ville.hallikainen@metla.fi (sähköposti)
  • Jokinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Parviainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pernu, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Puoskari, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Rovanperä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Seppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6313, Tutkimusartikkeli
Eero Vatanen, Jussi Pirkonen, Alpo Ahonen, Mikko Hyppönen, Ilmo Mäenpää. Luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen paikallistaloudelliset vaikutukset Inarissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6313. https://doi.org/10.14214/ma.6313
Original keywords: metsätalous; porotalous; matkailu; tilinpitomatriisi; panos-tuotosanalyysi; kerrannaisvaikutukset; brutto- ja nettovaikutukset
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin metsään ja luontoon perustuvien pääelinkeinojen – porotalous, Metsähallituksen metsätalous, yksityinen metsätalous, Metsähallituksen luontopalvelut, puutuotteiden jalostus ja matkailu – aiheuttamia tulo- ja työllisyysvaikutuksia Inarissa. Päätoimialojen ja kotitalouksien keskinäiset riippuvuudet ja kerrannaisvaikutukset arvioitiin paikallistalouteen sovitetun panos-tuotosanalyysin avulla.

Matkailun välittömät vaikutukset alueen tuloihin olivat 56 milj. euroa (19,8 %) ja työllisyyteen 526 työvuotta (20,0 %). Metsäsektorin toimialojen tulo-osuus oli yhteensä 5,0 % ja työllisyysosuus 5,3 %. Porotalouden osuudet olivat vastaavasti 1,4 % ja 8,3 % ja Metsähallituksen luontopalveluiden 1,1 % ja 1,4 %. Suurimmat suhteelliset kerrannaisvaikutukset olivat puutuotteiden jalostuksella. Sen tuotosyksikön kokonaisvaikutukset Inarin paikallistalouden tulojen muodostukseen olivat lähes 2,3-kertaiset.

Metsähallituksen hakkuiden supistaminen 150 000 m3:stä 70 000 m3:iin vähentäisi paikallis talouden tuloja noin 9 milj. eurolla ja työllisyyttä 84 työvuoden verran. Porotalouden tuotannon puolittuminen pienentäisi tuloja kaikkiaan 3,8 milj. euroa ja työllisyyttä 119 työvuotta. Samansuuruiset tulomuutokset aiheutuisivat, jos matkailun kysyntä supistuisi 3,5–8,5 %.

Paikallistalouden ja -yhteisön näkökulmasta elinkeinojen sopuisa rinnakkaiselo on kannatettava tavoite.

  • Vatanen, Sähköposti: eero.vatanen@metla.fi (sähköposti)
  • Pirkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ahonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hyppönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäenpää, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 6331, Tutkimusseloste
Jouni Siipilehto. Pituusjakaumat säästöpuiden ja reunametsän kilpailun vaikutuksen alaisissa mäntytaimikoissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6331. https://doi.org/10.14214/ma.6331
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Siipilehto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6330, Tutkimusseloste
Jouni Siipilehto. Lineaarinen ennustin kuusikon puustotunnusten kalibroinnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6330. https://doi.org/10.14214/ma.6330
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Siipilehto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6329, Tutkimusseloste
Simo Kyllönen, Alfred Colpaert, Hannu Heikkinen, Mikko Jokinen, Jouko Kumpula, Mika Marttunen, Kari Muje, Kaisa Raitio. Konfliktien hallinta tärkeä edellytys luonnonvarojen kestävälle käytölle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6329. https://doi.org/10.14214/ma.6329
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kyllönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Colpaert, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heikkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Jokinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kumpula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Marttunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Muje, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Raitio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6328, Tutkimusseloste
Lauri Korhonen, Kari T. Korhonen, Miina Rautiainen, Pauline Stenberg. Latvuspeiton maastomittausmenetelmien vertailu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6328. https://doi.org/10.14214/ma.6328
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Rautiainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Stenberg, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6327, Tutkimusseloste
Matti Katila. Tärkeimpien metsämuuttujien keskivirheen estimaatteja monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin pienalueille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6327. https://doi.org/10.14214/ma.6327
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Katila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6326, Tutkimusseloste
Saija Huuskonen, Jari Hynynen. Taimikonhoidon ajoituksen ja voimakkuuden vaikutus männiköiden ensiharvennukseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6326. https://doi.org/10.14214/ma.6326
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Huuskonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hynynen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kirjallisuutta

artikkeli 6325, Kirjallisuutta
Matti Palo. Metsähallituksen yhteiskunnallisen vastuun kehitys tutkittu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6325. https://doi.org/10.14214/ma.6325
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Palo, Sähköposti: matti.palo@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6324, Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. Puut ja pensaat tutuiksi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6324. https://doi.org/10.14214/ma.6324
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Päivänen, Sähköposti: juhani.paivanen@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6323, Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. Käsitesisältöä metsällisille termeille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6323. https://doi.org/10.14214/ma.6323
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Päivänen, Sähköposti: juhani.paivanen@helsinki.fi (sähköposti)

Puheenvuoro

artikkeli 6322, Puheenvuoro
Pertti Harstela. Teknologiaa vai taloutta? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6322. https://doi.org/10.14214/ma.6322
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Harstela, Sähköposti: pertti.harstela@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6321, Puheenvuoro
Risto Ojansuu. Prosessimallien soveltuvuus puuston käsittelyvaihtoehtojen taloudelliseen optimointiin – Huomioita esitetyistä argumenteista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6321. https://doi.org/10.14214/ma.6321
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Ojansuu, Sähköposti: risto.ojansuu@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6320, Puheenvuoro
Kari Hyytiäinen. Metsänuudistamisen taloudellisesta analyysistä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6320. https://doi.org/10.14214/ma.6320
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hyytiäinen, Sähköposti: kari.hyytiainen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6319, Puheenvuoro
Olli Leino, Markus Holopainen. Vastine Juha Lapin kommenttipuheenvuoroon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6319. https://doi.org/10.14214/ma.6319
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Leino, Sähköposti: olli.pt.leino@helsinki.fi (sähköposti)
  • Holopainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6318, Puheenvuoro
Juha Lappi. Inventointimenetelmien kustannustehokkuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 4 artikkeli 6318. https://doi.org/10.14214/ma.6318
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Lappi, Sähköposti: juha.lappi@metla.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit