Artikkelit jotka sisältää sanan 'tietojärjestelmät'

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6183, Tutkimusartikkeli
Raili Hokajärvi. Metsänuudistamiseen liittyvät toiminnot ja tietotarpeet. Kuvaus yksityismetsien metsänuudistamistoiminnoista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 3 artikkeli 6183. https://doi.org/10.14214/ma.6183
Original keywords: metsän uudistaminen; tiedonkulku; tiedonsaanti; tietojärjestelmät; toimihenkilöt
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksen kohteena on metsänuudistamiseen liittyvä tiedon kulku yksityismetsätalouden organisaatioissa. Tavoitteena on kuvata metsänuudistamisen toimintoja sekä niihin liittyviä ongelmia yksittäisen työntekijän näkökulmasta. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa sovellettiin käyttäjäkeskeiseen systeemisuunnitteluun kehitettyä Contextual Design -menetelmää.

Tutkimusta varten haastateltiin metsänhoitoyhdistysten, metsäkeskusten ja metsäyhtiöiden toimihenkilöitä (12 haastattelua). Haastattelut analysoitiin tuottamalla kustakin haastattelusta Contextual Design -menetelmän mukaisia kaavioita ensin haastatteluittain ja sitten rooleittain (tehtävittäin) yhdistäen. Lisäksi analysoitiin haastatteluista poimittuja sanomia.

Tutkimuksessa on kuvattu eri organisaatioiden metsänuudistamisen kannalta keskeiset prosessit. Hakkuiden ja uudistamistoimenpiteiden toteutusta koskeva tieto ei kulkenut organisaatioiden välillä. Ongelmia oli myös tila- ja omistajatietojen sekä metsäkeskusten metsänuudistamisen rekistereiden ajantasaisuudessa. Metsäyhtiöiden ja metsänhoitoyhdistysten välillä oli yhteistyön lisäksi havaittavissa kilpailua sekä puukaupassa että uudistamistöiden toteutuksessa. Organisaatioiden välistä tiedonkulkua voitaisiin tehostaa, mutta se vaatii sopimuksia organisaatioiden välillä.

  • Hokajärvi, Sähköposti: raili.hokajarvi@oamk.fi (sähköposti)
artikkeli 6474, Tutkimusartikkeli
Jouni Väkevä, Katriina Lipponen. Yksityismaiden metsätuhot vuosina 1992–93 ja metsätuhorekisteri|307-319. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli 6474. https://doi.org/10.14214/ma.6474
Original keywords: metsätuhot; tietojärjestelmät; seuranta; tietokannat; metsäsuunnitelmat
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Metsätuhorekisterin käyttötarkoituksena on toimia eri lähteistä koottujen tuhohavaintojen keskusrekisterinä, josta voidaan tulostaa karttapohjaista tietoa tuhojen esiintymisestä ja merkityksestä. Rekisteri toteutettiin relaatiotietokantana, ja aineiston visualisointia varten rakennettiin paikkatietojärjestelmäsovellus. Tuhojen määrää tarkasteltiin metsälautakunnissa v. 1992–93 tehtyjen havaintojen perusteella. Tutkitun alueen osuus Suomen metsämaan kokonaispinta-alasta oli v. 1992 3,2 % ja v. 1993 3,9 %. Tuhoja havaittiin v. 1992 1,4 %:lla ja v. 1993 1,1 %:lla inventoidusta pinta-alasta. Yleisimpiä tuhonaiheuttajia olivat hirvi ja lahottajasienet. Tuloksia voidaan pitää aliarviona tuhojen todellisesta määrästä, mikä johtuu mm. tuhojen kirjaamiskäytännöstä. Metsäsuunnittelusta saadaan tuhojen seurantaan soveltuvaa aineistoa koko maan alueelta vuosittain ja suhteellisen lyhyellä viiveellä, mikä on merkittävä etu verrattuna muista lähteistä saatavaan tietoon.

  • Väkevä, Sähköposti: jouni.vakeva@metsateho.fi (sähköposti)
  • Lipponen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6355, Tutkimusartikkeli
Kari Pasanen, Veijo Vesterlin, Ari Keskimölö, Janne Soimasuo, Timo Tokola. Alueellisten energiapuuvarojen analysointimenetelmä|25-35. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli 6355. https://doi.org/10.14214/ma.6355
Original keywords: energiapuu; paikkatietojärjestelmät; hakkuutähde
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa kehitettiin kuviokohtaisiin metsäsuunnitelmatietoihin, kuviokarttoihin, digitaaliseen tiestöaineistoon ja yleiskarttaan perustuva energiapuuvarojen analysointimenetelmä, jolla voidaan tarkastella teknisten ja taloudellisten rajoitteiden vaikutuksia energiapuukertymiin esimerkiksi kuntatasolla. Menetelmässä metsä- ja kaukokuljetusmatkat lasketaan paikkatietojärjestelmällä ja energiapuuvaroja analysoidaan energiapuutietokannan avulla. Tietokantasovelluksella lasketaan kuviokohtaiset energiapuukertymät ja kustannukset sekä tuotetaan yhteenvetoraportit. Kehitetyssä sovelluksessa ja esimerkkilaskelmissa tarkastellaan päätehakkuiden hakkuutähdettä, ensiharvennusmänniköistä integroidulla korjuulla saatavaa energiapuuta sekä osittain myös nuoren metsän kunnostuskohteita. Esimerkkilaskelmien aineistona oli 15 000 ha kuvioittaisia suunnitelmatietoja. Esimerkkikunnan päätehakkuiden hakkuutähteen vuotuinen kokonaismäärä oli 54 000 m3, josta noin 25 000 m3 oli teknisesti ja taloudellisesti korjattavissa. Ensiharvennusmänniköistä voitaisiin integroidulla korjuulla saada vuosittain noin 3 600 m3 energiapuuta. Nuoren metsän kunnostuskohteiden energiapuupotentiaali oli noin 4 800 m3 vuodessa.

  • Pasanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Vesterlin, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Keskimölö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Soimasuo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tokola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6287, Tutkimusartikkeli
Ron Store. Maiseman huomioonottavan metsikkökuvioinnin tuottaminen paikkatietojärjestelmällä|245-262. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 3 artikkeli 6287. https://doi.org/10.14214/ma.6287
Original keywords: metsäsuunnittelu; paikkatietojärjestelmät; metsikkökuviointi; metsämaisema; AHP-menetelmä
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, jossa paikkatietojärjestelmän avulla tarkennetaan metsäsuunnittelussa käytettävää puuston ja kasvupaikan perusteella tehtyä metsikkökuviointia maisemallisesti tärkeissä kohteissa, kuten vesistöjen rannoilla sekä virkistysreittien ja teiden varsilla. Lisäksi uuden metsikkökuvioinnin kuviot ryhmitellään paikkatietoanalyysien avulla maisemaluokkiin, joita hyödynnetään hakkuita kohdennettaessa.

Menetelmän käytöstä saatavaa hyötyä arvioitiin kolmen tapaustutkimuksen avulla. Niissä verrattiin tavallisella kuvioinnilla ja tarkennetulla kuvioinnilla tehtyjen metsäsuunnitelmien tuottamaa maisemaa grafiikkakuvien ja numeeristen tunnusten avulla. Metsäsuunnitelmat tehtiin MONSU-ohjelmistolla siten, että suunnitelmien mukaisten hakkuiden tuottamat nettotulot olivat molemmissa suunnitelmissa yhtäsuuret. Tutkimuksessa oli kuusi vertailtavaa metsäsuunnitelmaparia, joista kaikissa raati valitsi tarkennetulla kuvioinnilla tehdyn sunnnitelman tuottaman maiseman peruskuvioinnilla toteutetun suunnitelman tuottamaa maisemaa kauniimmaksi.

Tarkentamalla numeerisessa metsäsuunnittelussa käytettavää puuston ja kasvupaikan perusteella tehtyä metsikkökuviointia sekä hyödyntämällä paikkatietoanalyysejä sijainniltaan tärkeiden metsikkökuvioiden etsimisessä, saadaan maisemallisesti parempi lopputulos nettotuloja pienentämättä. Menetelmän tuottaman hyödyn määrään vaikuttavat tilalle asetettu tulotavoite ja tilan maisemalliset ominaisuudet. Tutkimuksessa kehitetty menetelmä mahdollistaa automaattisen tavan tarkentaa metsikkökuviointi uudeksi kuvioinniksi, joka palvelee metsäsuunnittelua paremmin kuin alkuperäinen kuviointi.

  • Store, Sähköposti: ron.store@metla.fi (sähköposti)

Katsaus

artikkeli 6852, Katsaus
Ari Nikula, Ron Store. Paikkatietomenetelmät aluetason tutkimuksen ja metsäsuunnittelun apuvälineenä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 3 artikkeli 6852. https://doi.org/10.14214/ma.6852
Original keywords: paikkatietojärjestelmät; metsätalouden suunnittelu; alue-ekologinen suunnittelu; alue-ekologia
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Metsäntutkimuksessa on alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota yksittäistä koealaa tai elinympäristölaikkua laajempiin kokonaisuuksiin – maisemiin ja alueisiin. Tähän on vaikuttanut mm. lisääntynyt tieto tarkasteltavien kohteiden ja niiden ympäristöjen vuorovaikutuksista. Myös metsäsuunnitteluun ollaan liittämässä aiempaa monipuolisempia tavoitteita, mikä vaatii suunnittelujärjestelmiltä uusia ominaisuuksia. Apuvälineitä tarvitaan erityisesti suunnittelualuetta kuvaavan tiedon tuottamiseen ja hallintaan sekä alueen rakenneanalyyseihin.

Paikkatietojärjestelmistä ja -menetelmistä on muodostumassa tärkeä väline aluetason suunnitteluun ja tutkimukseen. Niiden avulla on mahdollista tuottaa ja visualisoida maiseman rakennetta kuvaavaa spatiaalista ja määrällistä tietoa mm. erilaisten paikkatietoanalyysien avulla. Paikkatietojärjestelmiä voidaan käyttää apuvälineenä myös tuotettaessa ekologista perustietoa vankistamaan esimerkiksi alue-ekologisen suunnittelun lähtökohtia ja menetelmiä. Sekä metsäsuunnittelun että ekologisen perustiedon tuottamisen kannalta keskeistä on myös, että paikkatietojärjestelmien avulla voidaan hallita suunnittelu- tai tutkimusalueen kokoa ja mittakaavaa joustavasti. Vaikka paikkatietojärjestelmien hyödyntäminen aluetason tutkimuksissa on jo käynnistynyt lupaavasti, tarvitsee maiseman rakenteen tarkasteluja vaativien tavoitteiden sisällyttäminen metsäsuunnitteluun vielä runsaasti kehitystyötä sekä erilaisia tavoitteita kuvaavien mallien että suunnittelumenetelmien osalta.

  • Nikula, Sähköposti: ari.nikula@metla.fi (sähköposti)
  • Store, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit