Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2

Päätoimittajalta

artikkeli 6010, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Suometsien merkitys metsätaloudessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli 6010. https://doi.org/10.14214/ma.6010
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6012, Tutkimusartikkeli
Mikko Hyppönen. Ylispuiden korjuun vaikutus mäntytaimikoiden kasvatuskelpoisuuteen Lapissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli 6012. https://doi.org/10.14214/ma.6012
Original keywords: mänty; luontainen uudistaminen; ylispuu; kasvatuskelpoisuus; korjuuvaurio; ajoura
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa selvitettiin ylispuiden korjuun vaikutuksia Lapin luontaisesti syntyneiden mäntytaimikoiden tiheyteen, aukkoisuuteen, pituuteen ja kasvatuskelpoisuuteen sekä eriteltiin ylispuuston korjuussa taimille syntyvien vaurioiden aiheuttajia ja laatua. Samalla tutkittiin ajourien määrää. Aineistona oli silloisen Lapin metsälautakunnan alueen yksityismetsien mänty-ylispuuleimikoista valittu 33 leimikon yhteispinta-alaltaan 80 hehtaarin otos, joka inventoitiin sekä ennen korjuuta että korjuun jälkeen vuosina 1991–1993.

Taimikoiden keskimääräinen tiheys oli ennen ylispuiden korjuuta 8 400 kpl/ha. Korjuun jälkeen vaurioitumattomia taimia oli keskimäärin 7 000 kpl/ha. Taimista vaurioitui noin 17 %. Kehityskelpoisten taimien määrä oli ennen korjuuta 2 100 kpl/ha ja korjuun jälkeen 1 700 kpl/ha. Vaurioituneista taimista 90 % oli vaurioitunut niin vakavasti, että ne olivat kehityskelvottomia. Suurin osa kehityskelvottomiksi vaurioituneista taimista oli katkennut.

Vaurioprosenttiin vaikuttivat voimakkaimmin hakkuukertymä ja ajouraverkon tiheys. Vauriomäärä oli sitä suurempi, mitä suurempi oli hakkuukertymä ja mitä tiheämpi ajouraverkko leimikkoon tehtiin. Suurin osa vaurioista (60 %) syntyi metsäkuljetuksen aikana ajouralla ja sen läheisyydessä.

Taimikoiden aukkoisuus lisääntyi korjuussa keskimäärin 8 %-yksikköä mitattuna tyhjien koealojen määrällä. Taimikoiden keskipituus pysyi korjuussa muuttumattomana. Taimikoiden pinta-alasta oli ennen korjuuta hyviä ja tyydyttäviä noin 80 %, korjuun jälkeen hieman alle 60 %. Kaikki taimikot pysyivät korjuussa kasvatuskelpoisina.

Ylispuiden korjuu Lapin luontaisesti uudistetuista mäntytaimikoista ei ole erityisen ongelmallista taimikoiden aukkoisuudesta huolimatta. Ajourien suunnitteluun ja korjuun toteutukseen on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota. Tutkimuksen päätulokset vastaavat suurelta osin aiempien korjuuvauriotutkimusten tuloksia. Ajourien suunnittelu ylispuuleimikoissa vaatii lisätutkimuksia.

  • Hyppönen, Sähköposti: mikko.hypponen@metsakeskus.fi (sähköposti)
artikkeli 6011, Tutkimusartikkeli
Risto Heikkilä. Männyn istutustaimikoiden metsänhoidollinen tila hirvivahingon jälkeen Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli 6011. https://doi.org/10.14214/ma.6011
Original keywords: mänty; hirvituhot; runkoviat; laatukasvatus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Männyntaimikoiden kehityskelpoisuutta metsänomistajalle korvatun hirvivahingon jälkeen arvioitiin Etelä-Suomessa tehdyssä inventoinnissa. Osassa taimikoita tiedettiin hirvien aiheuttaneen tuhoja, ja osa oli samoilta alueilta valittuja kontrollitaimikoita. Merkittävää hirvituhoa todettiin 26 %:ssa kaikista tutkituista männyistä, joita oli keskimäärin 1 502 kpl/ha. Hirvet olivat tuhonneet täysin keskimäärin 6 % männyistä. Kasvavista männyistä 8 %:ssa oli suuria vielä ulkoisesti näkyviä runkovikoja. Lähes joka neljännen männyn (rungon sisäiset viat mukaan lukien) laatu oli huomattavasti heikentynyt. Hirvituhon suhteen hyvälaatuisia istutettuja sekä korvaavia, luontaisesti syntyneitä mäntyjä oli noin 1 100 kpl/ha. Hirvituhon vuoksi vikaantuneita mäntyjä, jotka tulisi poistaa ensiharvennuksessa, oli noin 300 kpl/ha. Kaikki luontaisesti syntyneet kuuset ja koivut mukaan lukien hyvälaatuisia puita oli lähes 1 500 kpl/ha. Puuston tiheys oli tällöin lähes 2 000 kpl/ha. Kasvu- ja laatutappiosta korvatuissa vahinkotaimikoissa oli merkittävää hirvituhoa noin kolmasosassa kaikista männyistä, uudelleen metsitetyissä taimikoissa 18 %:ssa ja kontrollitaimikoissa 17 %:ssa. Istutusvirheestä johtuva vinotyvisyys alensi runkojen laatua 16 %:ssa istutustaimista. Varttuneet männyntaimikot ovat merkityksellisiä hirvien ravinnonkäytölle, sillä sekä alikasvoksia että mäntyjen sivuoksia oli yleisesti käytetty ravinnoksi. Kontrollitaimikot osoittavat, etteivät kaikki hirvivahingot tule korvausten piiriin. Suurin osa runkotuhoista oli jäämässä sisäisiksi, tukkipuuston arvoa myöhemmin heikentäviksi vioiksi. Ellei ensiharvennuksessa poisteta huonolaatuisia puita, sahausvaiheessa havaittavat laatutappiot saattavat olla samaa suuruusluokkaa kuin hirvivahingoista samoissa metsiköissä jo maksetut korvaukset.

  • Heikkilä, Sähköposti: risto.heikkila@metla.fi (sähköposti)

Tieteen tori

artikkeli 6021, Tieteen tori
Risto Päivinen, Perttu Anttila. Lisäsiipi Lönnrothin mökkiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli 6021. https://doi.org/10.14214/ma.6021
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Päivinen, Sähköposti: risto.paivinen@forest.joensuu.fi (sähköposti)
  • Anttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Puheenvuoro

artikkeli 6023, Puheenvuoro
Juha Lappi. Metsien hyödyt: vastauksia vastauksiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli 6023. https://doi.org/10.14214/ma.6023
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Lappi, Sähköposti: juha.lappi@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6022, Puheenvuoro
Samuel Kaurinkoski. Hämmentävää kiertoaikakeskustelua. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli 6022. https://doi.org/10.14214/ma.6022
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kaurinkoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)

Tieteen tori

Suometsien kasvatus

artikkeli 6020, Tieteen tori|Suometsien kasvatus
Mika Nieminen, Erkki Ahti. Soiden metsätalouskäytön vesistövaikutukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli 6020. https://doi.org/10.14214/ma.6020
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nieminen, Sähköposti: mika.nieminen@metla.fi (sähköposti)
  • Ahti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6019, Tieteen tori|Suometsien kasvatus
Raija Laiho, Timo Penttilä, Jukka Laine. Riittävätkö ravinteet suometsissä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli 6019. https://doi.org/10.14214/ma.6019
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Laiho, Sähköposti: raija.laiho@helsinki.fi (sähköposti)
  • Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Laine, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6018, Tieteen tori|Suometsien kasvatus
Risto Lauhanen, Erkki Ahti. Kunnostusojituksella kestävään suometsien kasvatukseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli 6018. https://doi.org/10.14214/ma.6018
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Lauhanen, Sähköposti: risto.lauhanen@metla.fi (sähköposti)
  • Ahti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6017, Tieteen tori|Suometsien kasvatus
Matti Sirén. Turvemaiden puunkorjuun kehittäminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli 6017. https://doi.org/10.14214/ma.6017
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Sirén, Sähköposti: matti.siren@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6016, Tieteen tori|Suometsien kasvatus
Hannu Hökkä. Suometsien kasvun mallintaminen – nykytilanne ja lähiajan tietotarpeet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli 6016. https://doi.org/10.14214/ma.6016
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hökkä, Sähköposti: hannu.hokka@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6015, Tieteen tori|Suometsien kasvatus
Timo Penttilä, Hannu Hökkä, Raija Laiho. Harvennusten ekologiset perusteet ja tuotosvaikutukset ojitetuilla rämeillä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli 6015. https://doi.org/10.14214/ma.6015
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Penttilä, Sähköposti: timo.penttila@metla.fi (sähköposti)
  • Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6014, Tieteen tori|Suometsien kasvatus
Pentti Niemistö. Hieskoivut ojitusalueilla – riukuja vai rahapuita? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli 6014. https://doi.org/10.14214/ma.6014
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Niemistö, Sähköposti: pentti.niemisto@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6013, Tieteen tori|Suometsien kasvatus
Tuula Nuutinen. Suometsät osana metsätalouden kestävyyttä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli 6013. https://doi.org/10.14214/ma.6013
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Nuutinen, Sähköposti: tuula.nuutinen@metla.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit