Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3
Tutkimusartikkeli
Harvennushakkuiden kannattavuutta turvemailla heikentävät puuston epätasaisuus, pieni hakkuu kertymä ja runkokoko sekä puunkorjuuta rajoittava ojaverkosto ja maan huono kantavuus. Tavanomaisesta poikkeava ensiharvennus voi vaikuttaa hakkuun onnistumiseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen. Puuntuotosta ja taloudellista tuottoa tutkittiin erilaisilla ajourien sijoitteluilla ja leveyksillä sekä harvennettavien, avohakattavien tai harventamatta jäävien vyöhykkeiden yhdistelmillä. Aineistona oli VMI10-lohkoilta poimitut 14 ensiharvennusmännikköä Etelä-Pohjanmaalla, joille simuloitiin Motti-ohjelmalla eri käsittelyvaihtoehtojen puuntuotos ja kannattavuus kasvatusajan loppuun.
Koko leimikon tasainen harventaminen ja neljän metrin levyiset ajourat ojien välisellä saralla 20 metrin välein osoittautuivat parhaiksi sekä puuntuotoksessa että taloudellisessa kannattavuudessa. Harventamattomassa puustossa ainespuun tuotos oli lähes yhtä suuri, mutta taloudellinen tulos 3 % korolla oli siinä heikoin kaikista tutkituista käsittelyvaihtoehdoista. Syynä oli hakkuutulojen ajoittuminen kokonaan päätehakkuuseen. Ajouran leventäminen kahdella metrillä pienensi koko kasvatusajan puuntuotosta 5,9 % ja nettotulojen nykyarvoa 4,7 %. Leveän ajouran avaaminen ojan penkoille ja keskelle sarkaa vähensi vastaavasti puuntuotosta 10 %, mutta nettotulojen nykyarvoa vain 4,5 % korkeiden ensiharvennustulojen takia. Erilaiset kaistalehakkuuvaihtoehdot tai harventamattomien vyöhykkeiden jättäminen olivat huonosti kannattavia.
Nykykäytännön mukainen ensiharvennus oli tässä tutkimuksessa edullisin toimintatapa myös turvemailla, mutta ajouria voidaan tulosten mukaan leventää ja sijoittaa joustavasti ojien päälle tai viereen sekä eri osiin sarkaa kannattavuuden siitä suuresti alentumatta. Tällaiset harvennusleimikoiden korjuukelpoisuutta ojitusalueilla parantavat seikat ovat merkittäviä, koska suomänniköiden harventaminen oli sinänsä kannattavaa ja harvennustuloilla oli suuri vaikutus koko kasvatusajan taloustulokseen.
-
Salomäki,
Sähköposti:
pentti.niemisto@metla.fi
- Niemistö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
-
Heliövaara,
Sähköposti:
kari.heliovaara@helsinki.fi
-
Hyppönen,
Sähköposti:
mikko.hypponen@metla.fi
- Varmola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Mikkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimusseloste
-
Wallenius,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Laamanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Peuhkurinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Mehtätalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hytönen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Aro, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Luoranen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Viiri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kirjallisuutta
-
Vierula,
Sähköposti:
jorma.vierula@metsakeskus.fi
-
Leinonen,
Sähköposti:
kari.leinonen@evira.fi
- Kukkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Puheenvuoro
Tieteen tori
Puutavaran ja energiapuun kaukokuljetus
-
Karttunen,
Sähköposti:
kalle.karttunen@lut.fi
- Väätäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Routa,
Sähköposti:
johanna.routa@metla.fi
- Ranta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Anttila,
Sähköposti:
perttu.anttila@metla.fi
- Korpilahti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Väätäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
