Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022

Pääkirjoitus

Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ympäristössä

artikkeli 10776, Pääkirjoitus|Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ympäristössä
Sannakajsa Velmala, Risto Kasanen. (2022). Odotettavissa lämpenevää, sateista ja uusia tuholaisia – kestävätkö Suomen metsät ilmastonmuutoksen seuraukset? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10776. https://doi.org/10.14214/ma.10776
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Velmala, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID https://orcid.org/0000-0001-9813-9825 Sähköposti: sannakajsa.velmala@luke.fi (sähköposti)
  • Kasanen, Helsingin Yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Helsinki Sähköposti: risto.kasanen@helsinki.fi

Tutkimusartikkeli

artikkeli 10671, Tutkimusartikkeli
Matti Valonen, Olli Korhonen, Paula Horne. (2022). Metsänomistajien näkemyksiä turvemaametsien hiilen sidontaa ja varastointia lisäävistä metsänhoidollisista toimenpiteistä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10671. https://doi.org/10.14214/ma.10671
Original keywords: turvemaa; metsänhoito; metsänomistaja; suo; hiilensidonta; hiilivarasto; kivennäismaa
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu viimeaikaisessa tutkimuksessa. Suomessa yksityismetsänomistajat omistavat suurimman osan metsätalousmaasta. Koska heidän mieli­piteensä ovat olennaisia ilmastoystävällisten metsienhoitotapojen soveltamiselle, tutkimme, miten todennäköisesti yksityiset metsänomistajat haluaisivat korvausta vastaan ottaa käyttöön hiilen sidontaa ja varastointia lisääviä toimenpiteitä. Metsänomistajakunnan heterogeenisyyden vaikutuksen analysoimiseksi kysymyslomake sisälsi kysymyksiä metsänomistajien taustatekijöistä, metsänomistuksen tavoitteista ja metsätilojen ominaisuuksista. Aineistona tutkimuksessa käytettiin Suomalainen metsänomistaja 2020 -tutkimuksessa kerättyä kyselyaineistoa vuodelta 2019. Osa­otoksen aineistoa (n = 2250, vastausprosentti 43) analysoitiin logistisella regressiomallilla metsän­omistajien neljän eri toimenpiteen käyttöönottohalukkuuden todennäköisyyksien selvittämiseksi. Kaikki tarkastellut toimenpiteet, jotka olivat jatkuva kasvatus, siirtäminen metsätalouden ulkopuo­lelle, lannoitus ja kaatuneiden puiden jättäminen lahoamaan, soveltuvat metsiin maaperästä riippumatta, mutta jatkuva kasvatus ja siirtäminen metsätalouden ulkopuolelle oli rajattu koskemaan ainoastaan turvemaita. Tutkimuksen päähuomion kohteena olivat turvemaille sovellettavissa olevat toimenpiteet. Metsänomistajat, joille metsät ovat tärkeitä puuntuotannossa, olivat todennäköisesti halukkaampia ottamaan käyttöön toimenpiteitä, jotka ovat yhteensovitettavissa metsätalouden kanssa. On todennäköistä, että mitä enemmän toimenpiteet ovat yhdensuuntaisia metsänomistajien metsälleen asettamien tavoitteiden kanssa, sitä helpommin ja sitä pienemmällä korvauksella metsänomistajat ovat valmiita toteutukseen. Nykyisiin metsänhoito- ja hakkuutapoihin tyytymättömät metsänomistajat ovat tyytyväisiä metsänomistajia selvästi halukkaampia ottamaan käyttöön tarkasteltuja toimenpiteitä paitsi puuston kasvun lisäämistä lannoituksella. Metsänomistajien iän kasvaessa todennäköinen halukkuus ottaa tarkasteltuja toimenpiteitä käyttöön väheni riippumatta siitä, olivatko toimet yhteensovitettavissa metsätalouden kanssa. Metsänomistajien neuvonnassa voisi pyrkiä vaikuttamaan metsänomistajien metsien käsittelyyn tuomalla esille entistä laajemmin erilaisia yksittäisiä metsänhoidollisia toimenpiteitä, jotka olisivat sovellettavissa ja yhteensovitettavissa metsänomistajan tavoitteiden kanssa osana metsien hoitoa.

  • Valonen, Pellervon taloustutkimus PTT, Metsäalan tutkimusryhmä, Helsinki Sähköposti: matti.valonen@ptt.fi (sähköposti)
  • Korhonen, Pellervon taloustutkimus PTT, Metsäalan tutkimusryhmä, Helsinki Sähköposti: olli.korhonen@ptt.fi
  • Horne, Pellervon taloustutkimus PTT, Metsäalan tutkimusryhmä, Helsinki Sähköposti: paula.horne@ptt.fi
artikkeli 10615, Tutkimusartikkeli
Katri Hamunen, Miina Jahkonen, Mikko Kurttila. (2022). Yhteistyömallit metsäpalvelu- ja luonnontuotealan yrityksissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10615. https://doi.org/10.14214/ma.10615
Original keywords: horisontaalinen yhteistyö; luonnonvara-ala; luottamus; mikroyritykset; vertikaalinen yhteistyö; yritysyhteistyö
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Metsistä saatavia luonnonvaroja liiketoiminnassaan hyödyntävien yritysten rooli on Suomessa merkittävä sekä maaseutualueiden elinvoimaisuuden että luonnonvarojen kestävän käytön kannalta. Etenkin pienillä yrityksillä keskinäinen yhteistyö ja kumppanuusverkostot ovat tärkeitä kannattavuutta ja innovointia mahdollistavia tekijöitä. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan metsäpalvelu- ja luonnontuotealoilla toimivien yritysten yhteistyömalleja ja tunnistetaan yhteistyön syntyä ja yritysten yhteistyöstä saamia hyötyjä. Tutkimus auttaa tarkastelemaan sitä, miten yhteistyön kehittämisessä on onnistuttu ja mihin suuntaan kehitystyötä olisi jatkettava. Aineisto koostuu vuosina 2019–2020 tehtyjen Suomen metsäkeskuksen yritysasiakasneuvojien (n = 15), yrittäjien ja muiden yhteistyöstä vastuussa olevien toimijoiden haastatteluista (metsäpalveluala n = 17, luonnontuoteala n = 17). Löytyneitä yhteistyöesimerkkejä analysoitiin laadullisesti luokittelemalla esimerkit vertikaalisiin ja horisontaalisiin sekä luokittelemalla horisontaaliset esimerkit niiden intensiteetin mukaan. Vertikaalisella yhteistyöllä tarkoitetaan yhteistyötä tuotantoketjussa muilla tasoilla toimivien yritysten kanssa. Horisontaalinen yhteistyö kuvaa yhteistyötä samalla tuotantoketjun tasolla olevien toimijoiden kanssa. Vaikka tutkimuksessa pyrittiin löytämään etenkin horisontaalista yhteistyötä, monessa luonnontuotealalta löytyneessä esimerkissä tuotantoketjua ja verkostoa ollaan vasta rakentamassa, ja monet löytyneet yhteistyöesimerkit toimivat vertikaalisesti ja keskittyvät luonnontuotteen keruun organisointiin ja toimittamiseen tuotantoketjussa eteenpäin. Horisontaalisesta yhteistyöstä on luonnontuotealalla saatu hyötyä esimerkiksi kone- ja laiteinvestointeihin sekä jälleenmyyntiin. Metsäpalvelualalta löytyi horisontaalisia yhteistyöesimerkkejä, joissa on toteutunut alan aiemmissa kehittämishankkeissa kaavailtu projektiryhmämäisesti toimiva pura-ja-kokoa -malli, missä yhteistyötä tekevät yritykset valitsevat keskuudestaan kuhunkin urakkaan sopivimman kokoonpanon. Tulokset osoittavat, että kehittämisrenkaita intensiivisemmät horisontaalisen yhteistyön mallit, kuten yhdistykset, osuuskunnat, yhteiset tapahtumat, hankkeet ja tuotteet tuovat yrityksille näkyvyyttä, tasaisempaa työllisyyttä ja vertaistukea. Intensiivinen yhteistyö vaatii yrityksiltä keskinäistä luottamusta, tehokasta dialogia, säännöllisiä kokoontumisia ja yhteistä nimeä. Ulkopuoliset tahot, kuten Metsäkeskuksen yritysneuvojat, ovat merkittävässä roolissa saattamassa yrittäjiä yhteistyön alkuun, ja jatkossa tältä taholta tarvitaan taitoa tukea yhteistyön kehittymistä.

  • Hamunen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: katri.hamunen@luke.fi (sähköposti)
  • Jahkonen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Joensuu Sähköposti: miina.jahkonen@ely-keskus.fi
  • Kurttila, Luonnonvarakeskus (Luke), Palveluryhmät, Joensuu ORCID https://orcid.org/0000-0001-5290-4771 Sähköposti: mikko.kurttila@luke.fi

Katsaus

Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa

artikkeli 10729, Katsaus|Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa
Matti Koivula, Hanna Koivula, Markus Melin, Heikki Nuorteva, Liisa Vihervuori, Tiina Ylioja, Heli Viiri, Sannakajsa Velmala. (2022). Kotimaisia valtapuulajeja uhkaavat vieraslajihyönteiset – pronssijalosoukko, siperianmäntykehrääjä ja taigamonikirjaaja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10729. https://doi.org/10.14214/ma.10729
Original keywords: Agrilus anxius; Dendrolimus sibiricus; Dendrolimus superans; karanteenituhooja; Polygraphus proximus; tulokaslaji; vieraslaji
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Ilmastonmuutos edesauttaa useiden hyönteislajien leviämistä alueille, joiden ympäristöolosuhteet eivät ole aiemmin olleet niille tarpeeksi suotuisat. Tällaisia luontaisesti, omin voimin levinneitä tulokaslajeja tavataan Suomessakin. Suurin osa niistä on harmittomia, mutta osa on haitallisia maa- ja metsätaloudelle. Tulokaslajeja potentiaalisesti vaarallisempi ryhmä ovat vieraslajit; ihmisten ja kansainvälisen kaupan mukana leviävät lajit. Uudella alueella vieraslajilta puuttuvat juuri siihen erikoistuneet luontaiset viholliset, kuten loiset ja saalistajat, sekä monet muut kannan kasvua rajoittavat tekijät. Lisäksi uuden alueen eliölajeilla ei välttämättä ole vastuskykyä tai puolustusmekanismeja uutta tuholaista kohtaan. Tällöin vieraslaji voi aiheuttaa merkittävää tuhoa, ja tällaisia esimerkkejä on maailmalta useita. Tässä artikkelissa esittelemme kolme Suomen metsätalouden kannalta mahdollisesti erittäin haitallista vieraslajia: Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva koivun tuholainen pronssijalosoukko (Agrilus anxius LeConte), mäntyjä ja lehtikuusia uhkaava kehrääjälaji siperian­mäntykehrääjä (Dendrolimus sibiricus Chetverikov) sekä useille puulajeille jo sopeutunut, Venäjällä leviävä kaarnakuoriainen taigamonikirjaaja (Polygraphus proximus Blandford). Käymme näiden lajien osalta läpi niiden biologian ja ekologian sisältäen isäntäpuut, loiset ja saalistajat, tuhohistorian sekä kotiseudullaan että vieraslajina, näiden hyönteisten todennäköiset leviämisreitit Suomeen sekä vaikutukset, jos lajit tänne leviäisivät.

  • Koivula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: matti.koivula@luke.fi (sähköposti)
  • Koivula, CSC – Tieteen Tietotekniikan Keskus, Espoo Sähköposti: hanna.koivula@csc.fi
  • Melin, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi
  • Nuorteva, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: heikki.nuorteva@luke.fi
  • Vihervuori, Ruokavirasto, Kasvinterveysyksikkö, Helsinki Sähköposti: liisa.vihervuori@ruokavirasto.fi
  • Ylioja, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: tiina.ylioja@luke.fi
  • Viiri, UPM Metsä, Tampere Sähköposti: heli.viiri@upm.com
  • Velmala, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: sannakajsa.velmala@luke.fi
artikkeli 10728, Katsaus|Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa
Jarkko Hantula, Matti Koivula, Heikki Nuorteva, Tiina Ylioja. (2022). Saarnen merkittävimmät uhkatekijät: saarnensurma, saarnenjalosoukko ja saarnipistiäinen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10728. https://doi.org/10.14214/ma.10728
Original keywords: Agrilus planipennis; Hymenoscyphus fraxineus; Tomostethus nigritus; metsäpatologia; tuhohyönteiset; vieraslajit
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Saarni (Fraxinus excelsior L.) on Suomessa suhteellisen harvinainen puulaji, jota tavataan yleisenä vain eteläisimmässä Suomessa mutta jonka levinneisyys ulottuu aina Oulun seudulle asti. Saarnet olivat Suomessa pitkään vapaita vaarallisista tuhonaiheuttajista, mutta Eurooppaan 1990-luvulla levinneen saarnensurmaa aiheuttavan Hymenoscyptus fraxineus (T. Kowalski) Baral, Queloz & Hosoya -sienen saapuminen maahamme 2000-luvun alussa muutti tilanteen. Sen jälkeen on saarnimetsissä herättänyt huomiota myös aiemmin uhanalaisen saarnipistiäisen (Tomosthetus nigritus Fabricius) runsastuminen tuntemattomasta syystä siten, että sen voidaan katsoa olevan jo haitallinen saarnien terveydelle. Lisäksi eurooppalaisen saarnen tulevaisuuden uhkana on Venäjältä Suomea lähestyvä vierasperäinen saarnenjalosoukko (Agrilus planipennis Fairmaire), joka on aiheuttanut mittavaa tuhoa erityisesti Pohjois-Amerikassa. Tässä yhteenvetoartikkelissa kuvataan näiden kolmen tuhonaiheuttajan biologiaa ja torjuntamahdollisuuksia sekä niiden esiin­tymishistoriaa Suomessa ja muualla.

Tiedonanto

artikkeli 10703, Tiedonanto
Jouni Siipilehto. (2022). Runkolukusarjamallit ovat aikansa lapsia – onko eri-ikäisrakenteisiin metsiin soveltuvia parametrisia malleja tai menetelmiä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10703. https://doi.org/10.14214/ma.10703
Original keywords: jakaumamallit; läpimittajakaumat; puuston rakenne
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Metsätaloudessa on viime aikoina esiintynyt kasvavaa painetta metsien jatkuvan kasvatuksen vaihtoehtoon niin luonnon monimuotoisuuden, maiseman kuin hiilensidonnankin kannalta. Poiminta­hakkuisiin perustuvassa eri-ikäismetsätaloudessa optimaalinen runkolukusarja on laskeva. Tällaiset puuston rakenteet ovat käytännössä harvinaisia, koska metsätalous on viimeisten vuosikymmenien aikana suurelta osin perustunut alaharvennettujen tasaikäisrakenteisten metsien kasvatukseen. Tässä työssä tarkasteltiin Suomessa laadittuja läpimittajakaumamalleja alkaen ensimmäisestä, vuonna 1980 laaditusta Beta-jakaumamallista vuonna 2013 esiteltyyn Weibull-jakauman parametrien palautusmenetelmään. Tarkastelluista SB-jakaumamalleista yksi vaihtoehto oli laadittu Virossa. Kiinnostuksen kohteena oli, löytyykö kyseisistä parametrisistä jakaumamalleista tai menetelmistä eri-ikäisrakenteisten metsien runkolukusarjaan sopivia vaihtoehtoja. Vanhimpien jakaumamallien tuottamat runkolukusarjat eivät juuri muuttuneet ennustettavan metsikön rakenteen muuttuessa eri-ikäisrakenteisesta metsästä tasaikäisrakanteiseen viljelymetsään. SB-jakauman ennustemallit olivat kaikkein herkimpiä lähtöpuuston rakenteen muutoksille. Kuitenkin parametrien palautusmenetelmät olivat ennustemalleja luotettavampia, ja palautettu Weibull-jakauma oli yhteensopivin niin eri-ikäisrakenteisen kuin viljelykuusikonkin runkolukusarjojen kanssa.

  • Siipilehto, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jouni.siipilehto@luke.fi (sähköposti)

Tieteen tori

artikkeli 10775, Tieteen tori
Johan R. Slätis. (2022). Ilmastonmuutos ja jatkuvapeitteinen metsätalous lisäävät sademetsien liaanikasvustoa vähentäen puiden hiilensidontaa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10775. https://doi.org/10.14214/ma.10775
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
artikkeli 10725, Tieteen tori
Anu Hilli, Heikki Mykrä, Raili Hokajärvi, Mari Annala. (2022). Kosteusindeksin hyödyntäminen purojen suojavyöhykkeiden suunnittelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10725. https://doi.org/10.14214/ma.10725
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hilli, Suomen metsäkeskus, Oulu Sähköposti: anu.hilli@metsakeskus.fi (sähköposti)
  • Mykrä, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Vesikeskus, Oulu Sähköposti: heikki.mykra@syke.fi
  • Hokajärvi, Suomen metsäkeskus, Oulu Sähköposti: raili.hokajarvi@metsakeskus.fi
  • Annala, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Vesikeskus, Oulu Sähköposti: mari.annala@syke.fi
artikkeli 10704, Tieteen tori
Jouni Siipilehto, Tiina Sauvula-Seppälä, Mika Lehtonen, Mikko Nykänen, Jari Hynynen. (2022). Vesojen maksimipituus kvantiiliregression avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10704. https://doi.org/10.14214/ma.10704
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Siipilehto, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jouni.siipilehto@luke.fi (sähköposti)
  • Sauvula-Seppälä, Luonnonvarakeskus (Luke), Tilastopalvelut, Helsinki Sähköposti: tiina.sauvula-seppala@luke.fi
  • Lehtonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: mika.lehtonen@luke.fi
  • Nykänen, Fingrid Oyj, Helsinki Sähköposti: mikko.nykanen@fingrid.fi
  • Hynynen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jari.hynynen@luke.fi
artikkeli 10684, Tieteen tori
Topi Tanhuanpää, Tuomas Yrttimaa, Einari Heinaro, Markus Holopainen. (2022). Laserkeilaus maalahopuun määrän ja ominaisuuksien kartoituksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10684. https://doi.org/10.14214/ma.10684
English title: Suomi.
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Tanhuanpää, Itä-Suomen yliopisto, Historia-, ja maantieteiden laitos, Joensuu; Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti: topi.tanhuanpaa@helsinki.fi (sähköposti)
  • Yrttimaa, Itä-Suomen yli­opisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: tuomas.yrttimaa@uef.fi
  • Heinaro, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti: einari.heinaro@helsinki.fi
  • Holopainen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti: markus.holopainen@helsinki.fi

Tieteen tori

Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa

artikkeli 10726, Tieteen tori|Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa
Anna Poimala. (2022). Phytophthora-munasienisuvun taudinaiheuttajat: varautuminen tulevaisuuden tuhoihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10726. https://doi.org/10.14214/ma.10726
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Poimala, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: anna.poimala@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 10724, Tieteen tori|Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa
Eeva Terhonen. (2022). Sienten ja niiden isäntäpuiden vuorovaikutussuhteet voivat ajautua epätasapainoon ympäristön muuttuessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10724. https://doi.org/10.14214/ma.10724
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Ilmastonmuutos, etenkin lisääntynyt kuivuus, on uhka metsien terveydelle. Osin uhka johtuu puiden sienikumppaneiden muuttuneesta käyttäytymisestä, sillä kuivuudesta johtuva isäntäpuun stressi voi suosia sienikumppaneita. Metsätuhojen on ennustettu lisääntyvän tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä. Vuonna 2018 Eurooppa kärsi kovasta kuivuudesta, jonka seurauksena metsätuhot lisääntyivät. Metsätaloudelle eniten tuhoa aiheuttavat sienet, juurikäävät, hyötyvät ilmaston muutoksesta suuresti. Roudan puute lisää talviaikaisia hakkuuvaurioita, lämpimät syksyt pidentävät itiöiden tuotantoaikaa sekä rihmaston kasvulle sopivaa ajankohtaa, ja isäntäpuiden puolustus heikkenee kuivuusstressissä. Kuivuus siis muuttaa sieni-isäntäpuu vuorovaikutussuhteita ennalta-arvaamattomasti. Tulevaisuudessa suurimmat tuhoriskit saattavat kuitenkin johtua sienistä, jotka tavallisesti eivät aiheuta näkyviä oireita isäntäkasvissaan, mutta jotka hyötyvät ilmaston muutoksesta isäntäpuun kustannuksella. Vedenpuute tekee puut helposti alttiiksi näille opportunistisille taudinaiheuttajille. Mänty mielletään kuivuutta kestäväksi puulajiksi. Pitkät kuivuusjaksot Keski-Euroopassa ovat kuitenkin vaurioittaneet mäntyjä sieni-isäntä vuorovaikutuksen ajauduttua epätasapainoon ympäristötekijöiden muuttuessa. Kesä 2021 oli Suomessakin ennätyksellisen kuuma ja kuiva ja useissa kohteissa raportoitiinkin mäntyjen kuolleen nopeasti.

  • Terhonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: eeva.terhonen@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 10723, Tieteen tori|Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa
Niko Kulha, Juha Honkaniemi. (2022). Metsätuhoja vai luontaisia häiriöitä – miten käsitellä häiriödynamiikkaa suomen kielellä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10723. https://doi.org/10.14214/ma.10723
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kulha, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID https://orcid.org/0000-0002-1610-9938 Sähköposti: niko.kulha@luke.fi (sähköposti)
  • Honkaniemi, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: juha.honkaniemi@luke.fi
artikkeli 10722, Tieteen tori|Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa
Markus Melin, Niko Kulha, Tiina Ylioja, Juha Honkaniemi, Matti Koivula. (2022). Kirjanpainajatuhojen riskeistä erilaisissa metsissä ja niille altistavista tekijöistä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10722. https://doi.org/10.14214/ma.10722
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Melin, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi (sähköposti)
  • Kulha, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: niko.kulha@luke.fi
  • Ylioja, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: tiina.ylioja@luke.fi
  • Honkaniemi, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: juha.honkaniemi@luke.fi
  • Koivula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: matti.koivula@luke.fi

Tutkimusseloste

artikkeli 10746, Tutkimusseloste
Jari Miina, Mikko Kurttila. (2022). Kansalaishavaintoihin perustuva koivunmahlan satomalli. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10746. https://doi.org/10.14214/ma.10746
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Miina, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu ORCID https://orcid.org/0000-0002-8639-4383 Sähköposti: jari.miina@luke.fi (sähköposti)
  • Kurttila, Luonnonvarakeskus (Luke), Palveluryhmät, Joensuu Sähköposti: mikko.kurttila@luke.fi
artikkeli 10742, Tutkimusseloste
Aarne Hovi, Jussi Juola, Miina Rautiainen. (2022). Kuusen neulasten spektrien maantieteellinen vaihtelu on pientä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10742. https://doi.org/10.14214/ma.10742
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
artikkeli 10731, Tutkimusseloste
Jaakko Jussila. (2022). Puukerrostalorakentaminen – kirjallisuusanalyysi markkinoiden kehityksestä Pohjoismaissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10731. https://doi.org/10.14214/ma.10731
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Jussila, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, Helsinki Sähköposti: jaakko.a.jussila@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 10718, Tutkimusseloste
Tapio Rantala. (2022). Metsäpolitiikan legitimiteetti – käsiteanalyysi ja empiirisiä sovelluksia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10718. https://doi.org/10.14214/ma.10718
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Rantala, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti: tapio.rantala@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 10713, Tutkimusseloste
Jouni Siipilehto, Jari Hynynen, Daesung Lee. (2022). Keskitunnuksella suuri merkitys ennustettaessa puuston kokojakaumaa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10713. https://doi.org/10.14214/ma.10713
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Siipilehto, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jouni.siipilehto@luke.fi (sähköposti)
  • Hynynen, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jari.hynynen@luke.fi
  • Lee, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: daesung.lee@luke.fi
artikkeli 10692, Tutkimusseloste
Markus Melin, Tiina Ylioja, Leena Aarnio, Katri Hamunen, Seppo Nevalainen, Antti Pouttu, Heli Viiri. (2022). Ytimennävertäjien lisääntyminen metsässä varastoiduissa mäntypinoissa sekä tästä aiheutuva seurannaistuhojen riski pinoja ympäröiville metsille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10692. https://doi.org/10.14214/ma.10692
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Melin, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi (sähköposti)
  • Ylioja, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: tiina.ylioja@luke.fi
  • Aarnio, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: leena.aarnio@luke.fi
  • Hamunen, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: katri.hamunen@luke.fi
  • Nevalainen, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: seppo.nevalainen@gmail.com
  • Pouttu, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: antti.pouttu@kolumbus.fi
  • Viiri, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu; UPM-Kymmene Oyj, Tampere Sähköposti: heli.viiri@upm.com

Kirjallisuutta

artikkeli 10696, Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2022). Suoluonnon ominaispiirteet kuvin ja sanoin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10696. https://doi.org/10.14214/ma.10696
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Päivänen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti: juhani.paivanen@helsinki.fi (sähköposti)

Puheenvuoro

artikkeli 10777, Puheenvuoro
Heikki Smolander. (2022). Metsän- ja ympäristöntutkimuksen käytännöt ovat kaukana ideaalista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10777. https://doi.org/10.14214/ma.10777
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Smolander, Metsänhoidon erikositutkija, eläkkeellä Sähköposti: hessu.smolander@gmail.com (sähköposti)
artikkeli 10734, Puheenvuoro
Miina Rautiainen, Aarne Hovi, Nea Kuusinen, Jussi Juola, Petri Forsström, Sini-Selina Salko, Daniel Schraik, Iuliia Burdun. (2022). Avoimia spektrikirjastoja Suomen metsistä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10734. https://doi.org/10.14214/ma.10734
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Rautiainen, Rakennetun ympäristön laitos, Insinööritieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto, Espoo ORCID https://orcid.org/0000-0002-6568-3258 Sähköposti: miina.a.rautiainen@aalto.fi (sähköposti)
  • Hovi, Rakennetun ympäristön laitos, Insinööritieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto, Espoo ORCID https://orcid.org/0000-0002-4384-5279 Sähköposti: aarne.hovi@aalto.fi
  • Kuusinen, Rakennetun ympäristön laitos, Insinööritieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto, Espoo Sähköposti: nea.kuusinen@aalto.fi
  • Juola, Rakennetun ympäristön laitos, Insinööritieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto, Espoo ORCID https://orcid.org/0000-0002-6050-7247 Sähköposti: jussi.juola@aalto.fi
  • Forsström, Rakennetun ympäristön laitos, Insinööritieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto, Espoo ORCID https://orcid.org/0000-0002-2357-2517 Sähköposti: petri.forsstrom@aalto.fi
  • Salko, Rakennetun ympäristön laitos, Insinööritieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto, Espoo Sähköposti: sini-selina.salko@aalto.fi
  • Schraik, Rakennetun ympäristön laitos, Insinööritieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto, Espoos ORCID https://orcid.org/0000-0002-7794-3918 Sähköposti: daniel.schraik@aalto.fi
  • Burdun, Rakennetun ympäristön laitos, Insinööritieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto, Espoo ORCID https://orcid.org/0000-0002-1436-2550 Sähköposti: iuliia.burdun@aalto.fi
artikkeli 10686, Puheenvuoro
Panu Halme, Annika Kangas, Jonna Kangasoja, Atte Komonen, Emma Luoma, Raisa Mäkipää, Sari Pynnönen. (2022). Metsien kestävyysmuutosten tunnistamiseen tarvitaan yhteiset mittarit. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10686. https://doi.org/10.14214/ma.10686
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Halme, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä; Jyväskylän yli­opisto, Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylä Sähköposti: panu.halme@jyu.fi (sähköposti)
  • Kangas, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: annika.kangas@luke.fi
  • Kangasoja, Akordi Oy, Helsinki Sähköposti: jonna@akordi.fi
  • Komonen, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä; Jyväskylän yli­opisto, Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylä Sähköposti: atte.komonen@jyu.fi
  • Luoma, Akordi Oy, Helsinki Sähköposti: emma@akordi.fi
  • Mäkipää, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: raisa.makipaa@luke.fi
  • Pynnönen, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: sari.pynnonen@luke.fi

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit