Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2

Tutkimusartikkeli

artikkeli 5679, Tutkimusartikkeli
Pekka Hyvönen, Kari T. Korhonen. Metsävaratiedon jatkuva ajantasaistus yksityismetsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli 5679. https://doi.org/10.14214/ma.5679
Original keywords: metsäninventointi; metsäsuunnittelu; metsävaratiedot; yksityismetsätalous
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistyksen rekistereitä voidaan käyttää metsävaratietojen ajantasaistuksessa yksityismetsien tilakohtaista suunnittelua varten. Tavoitteena oli selvittää myös laskennallisesti ajantasaistetun inventointiaineiston käyttökelpoisuutta metsäsuunnittelun lähtöaineistona. Tutkimusaineistona oli 20 metsätilaa Etelä-Savon metsäkeskuksen Järvi-Savon metsänhoitoyhdistyksen alueelta. Tiloille oli laadittu metsäsuunnitelmat 1996 ns. Solmu-muotoisen kuvioittaisen inventoinnin pohjalta. Suunnitelman laatimisen jälkeen tehdyt toimenpiteet pyrittiin selvittämään mahdollisimman kattavasti metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistyksen rekistereistä. Toimenpiteet tarkistettiin maastossa. Tiloista 12:lle tehtiin kesällä 2002 uusi kuvioittainen arviointi, jonka perusteella tiloille laadittiin uusi metsäsuunnitelma. Uutta metsäsuunnitelmaa verrattiin suunnitelmaan, joka oli koostettu 6 vuotta vanhoista inventointitiedoista ajantasaistamalla.

Tutkimusaineistossa runsaat 90 % toimenpiteistä löytyi metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistyksen rekistereiden läpikäymisellä yhdistettynä metsänomistajan haastatteluun. Ilman metsänomistajan haastattelua rekistereistä löydettiin 78% tehdyistä toimenpiteistä. Yllättävän paljon jäi löytymättä uudistushakkuiden metsänkäyttöilmoituksia. Toimenpiteet olivat muuttaneet kuviorajoja merkittävästi 16,5 %:lla käsitellyistä kuvioista. Kasvumalleilla ajantasaistetut 5–6 vuotta vanhat puustotiedot todettiin 25 tarkistuskuvion mittausten perusteella yhtä luotettaviksi kuin uuden inventoinnin puustotiedot.

Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että jatkuva ajantasaistus on varteen otettava vaihtoehto myös yksityismetsien suunnittelussa tarvittavan metsävaratiedon ylläpitämiseen. Toimenpidetietojen kerääminen jatkuvaan ajantasaistukseen tulisi aloittaa juuri valmistuneesta metsäsuunnitelmasta. Metsänkäyttöilmoitukset tulisi tallentaa metsävaratietojärjestelmään, jotta ilmoitukset kohdentuisivat varmuudella oikeille kuvioille. Jatkuvan ajantasaistuksen järjestelmässä tulisi käyttää myös puunostajilta saatavaa tietoa toteutettujen hakkuiden ajankohtaa ja rajausta koskevan tiedon luotettavuuden parantamiseksi.

  • Hyvönen, Sähköposti: pekka.hyvonen@metla.fi (sähköposti)
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

artikkeli 5682, Katsaus
Muru Juurola, Heimo Karppinen. Sosiaalinen kestävyys ja metsien käyttö. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli 5682. https://doi.org/10.14214/ma.5682
Original keywords: metsien virkistyskäyttö; metsäalan työllisyys; sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys; yksityismetsänomistus; ylisukupolvisuus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Katsauksessa tarkastellaan sosiaalisen kestävyyden suhdetta muihin kestävyyden ulottuvuuksiin, pitäen lähtökohtana ekologisen kestävyyden ja ylisukupolvisuuden vaatimuksia. Sosiaalisen kestävyyden sisällön lähemmän tarkastelun jälkeen esitetään määritelmä sosiaaliselle kestävyydelle. Lisäksi tarkastellaan sosiaalista kestävyyttä erityisesti metsien käytön kannalta. Artikkelin empiirisessä osassa selvitetään kirjallisuuskatsauksen avulla, missä määrin metsien virkistyskäyttöön, metsäalan työllisyyteen ja yksityismetsänomistajiin liittyvissä tutkimuksissa on otettu huomioon sosiaalisen kestävyyden näkökulma. Nämä aihealueet on keskeisesti liitetty sosiaaliseen kestävyyteen.

Sosiaalisen kestävyyden sisältö on selvästi laajempi kuin katsauksessa tarkastelluista esimerkkitutkimuksista voisi päätellä. Varsinkin ylisukupolvisuuden vaatimukseen em. tutkimuksissa ei ole juuri kiinnitetty huomiota. Kestävyyden eri ulottuvuuksien (ekologinen, kulttuurinen, sosiaalinen, taloudellinen) suhdetta toisiinsa ei myöskään ole problematisoitu. Tarkastelluista tutkimuksista sosiaalisen kestävyyden näkökulma tuotiin parhaiten esiin metsien virkistyskäytön tutkimuksessa. On ilmeistä, että varsinainen sosiaalisen kestävyyden näkökulma on vielä harvinainen, etenkin, jos puuntuotannon ohella myös muut metsien käyttömuodot otetaan mukaan tarkasteluun.

  • Juurola, Sähköposti: heimo.karppinen@metla.fi (sähköposti)
  • Karppinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5681, Katsaus
Esa Uotila. Puoli vuosisataa tientekoa metsänparannusvaroilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli 5681. https://doi.org/10.14214/ma.5681
Original keywords: yksityismetsätalous; metsätiet; metsänparannus; metsäpolitiikka
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Artikkelissa tarkastellaan metsäteiden rakentamista osana sodan jälkeistä metsäpolitiikkaa. Työssä käydään läpi metsäteitä käsittelevät tilastot, komitea-, toimikunta-, ym. mietinnöt, lainsäädäntö, metsätalouden edistämisorganisaatioiden tuottamaa kirjallista materiaali sekä metsäteitä taloudelliselta kannalta käsittelevä kotimainen tutkimus. Tilastoaineiston perusteella varsinainen kirjallisuuskatsaus jaetaan kolmeen ajanjaksoon, joita ovat infrastruktuurin rakentamisen kausi (1949–1977), metsätien tekemisen huippukausi (1978–1992) ja metsätieverkoston viimeistelyn kausi (1992–). Lopuksi arvioidaan yksityismetsien tienrakentamiseen vaikuttaneiden toimijoiden roolia metsäpolitiikan kannalta tärkeässä kuljetusolojen parantamisurakassa.

  • Uotila, Sähköposti: esa.uotila@metla.fi (sähköposti)

Tiedonanto

artikkeli 5680, Tiedonanto
Juho Rantala. Organisaation toimintamallin vaikutus metsänistutustyön kustannustehokkuuteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli 5680. https://doi.org/10.14214/ma.5680
Original keywords: metsänistutus; työn organisointi; kustannustehokkuus; tiimiorganisaatio; aluevastuu; toimihenkilö; kilometrikorvaus; työnjohtokustannus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa selvitettiin työn organisointitapojen vaikutuksia metsänistutustyön kustannuksiin erilaisissa toimintaympäristöissä. Lisäksi tarkasteltiin autoinvestointien kannattavuutta suhteessa työntekijöille maksettuihin oman auton käyttökorvauksiin. Tutkituista toimintamalleista yksi perustui työnjohtajien maantieteelliseen aluevastaavuuteen ja kolme muuta toiminnallista työnjakoa noudattaviin tiimiorganisaatioihin. Kustannustehokkaimmiksi osoittautuivat tiimiorganisaatiot, joissa istutusryhmän koko vaihteli istutustyömaan pinta-alan mukaan. Työyhteisön toimintaympäristö oli autoinvestointien kannattavuuden kannalta ratkaisevaa.

  • Rantala, Sähköposti: juho.rantala@metla.fi (sähköposti)

Tieteen tori

artikkeli 5684, Tieteen tori
Jyrki Kangas, Harri Hänninen. Tilakohtainen metsäsuunnittelu – metsäpolitiikkaa vai metsänomistajan päätöstukea? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli 5684. https://doi.org/10.14214/ma.5684
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kangas, Sähköposti: jyrki.kangas@metla.fi (sähköposti)
  • Hänninen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5683, Tieteen tori
Pertti Harstela. Taimikonhoidon vaikutus kuusen laatuun ja tuottoon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli 5683. https://doi.org/10.14214/ma.5683
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Harstela, Sähköposti: pertti.harstela@metla.fi (sähköposti)

Tutkimusseloste

artikkeli 5689, Tutkimusseloste
Teijo Palander, Katja Turunen, Sanna Laukkanen. Suomalaisten puunostajien asennoituminen metsän tietokonevisualisoinnin toteuttamiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli 5689. https://doi.org/10.14214/ma.5689
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Palander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Turunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Laukkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5688, Tutkimusseloste
Marjut Ihalainen, Kauko Salo, Timo Pukkala. Mustikan ja puolukan tuotoksen ennustemallit Pohjois-Karjalan alueelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli 5688. https://doi.org/10.14214/ma.5688
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Salo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pukkala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5687, Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen. Puun, turpeen ja kivihiilen tuhkan vaikutus suopelloille viljeltyjen mäntyjen neulasten ravinnepitoisuuksiin ja kasvuun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli 5687. https://doi.org/10.14214/ma.5687
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hytönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 5686, Tutkimusseloste
Jarkko Hantula, Eeva Vainio. Spesifiset alukkeet männyn- ja kuusenjuurikäävän tunnistamiseen suoraan infektoituneesta kannosta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli 5686. https://doi.org/10.14214/ma.5686
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Vainio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Puheenvuoro

artikkeli 5685, Puheenvuoro
Olavi Huikari. Metsäpalojen tuhka teki mahdolliseksi Pohjois-Euroopan kiinteän asutuksen jo kivikaudella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli 5685. https://doi.org/10.14214/ma.5685
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Huikari, Sähköposti: olavi.huikari@pp.inet.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit