Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2
Päätoimittajalta
Tutkimusartikkeli
Perinteinen Suomessa käytössä oleva metsäsuunnittelumalli ei pysty riittävän tehokkaasti tarkastelemaan moniarvoistuneiden yksityismetsänomistajien metsien käytön tavoitteita. Monimuotoisuuteen ja -käyttöön liittyvien näkökohtien syvällisempi tarkastelu metsäsuunnittelussa edistäisi sekä metsänomistajien omien että metsä- ja luonnonsuojelupolitiikan tavoitteiden täyttämistä. Tässä tutkimuksessa eritellään metsänomistajuudestaan ja metsään liittyvästä päätöksenteostaan puhuvien metsänomistajien asenteita monimuotoisuuden turvaamista ja monikäyttöä kohtaan. Tutkimus perustuu 30 metsänomistajan haastatteluaineiston laadulliseen analyysiin, jossa sovellettiin metsiin liittyvien arvojen ja asenteiden viitekehystä. Metsäsuunnittelun kehittämiskohteita olivat mm. metsänomistajien luontoasenteiden tunnistaminen ja vapaaehtoiseen, metsänomistajille syystä tai toisesta tärkeiden kohteiden omaehtoiseen suojeluun kannustaminen. Tutkimuksessa ehdotetaan luontokohteiden turvaamisen ja sopimusperusteisen vapaaehtoisen suojelun päätöksenteon tukemisen tiivistä integrointia metsäsuunnittelupalveluihin. Metsäsuunnittelijat tarvitsevat keinoja, taitoja ja kannustimia pystyäkseen tarjoamaan asiakaslähtöistä monimuotoisuus- ja monikäyttökonsultointia omistajille. Esimerkiksi luonnonarvokauppaan ja määräaikaiseen suojelusopimukseen liittyville vertailulaskelmille ja käytännön päätöstuelle olisi tarvetta. Vapaaehtoisen suojelun keinojen tarjoamien mahdollisuuksien tiedostaminen ja kunnioittaminen metsän yhtenä käyttömuotona eri suunnittelun tasoilla tulee olemaan yksi metsäpolitiikan seuraavien vuosien haaste.
-
Laitila,
Sähköposti:
mikko.kurttila@metla.fi
- Hujala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Tikkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Kurttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Nykyisin lähes kaikki metsiä koskevat päätökset, yksittäisistä hakkuu- ja hoitopäätöksistä aina metsänhoito-suositusten muotoiluun ja metsäpoliittisiin päätöksiin perustuvat kasvusimulaattoreihin. Tutkimustietoa kasvun ja erityisesti luonnonpoistuman ennusteiden tarkkuudesta on kuitenkin vähän, etenkin pidemmiltä ennustejaksoilta. Luotettavuutta tyypillisesti arvioidaan keskimäärin koko testiaineistossa, jolloin tietoa mallin käyttäytymisestä soveltamisalueensa rajoilla on vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten MOTTI mallit ennustavat metsien kehitystä ylitiheissä metsiköissä. Erityisesti tarkasteltiin itseharvenemisen ennusteiden onnistumista. Tulokset osoittavat, että metsät voivat kasvaa luontaisesti huomattavasti tiheämpinä kuin käytetyt mallit ennustavat. Tällöin erityisen tiheiden metsien pohjapinta-alan kehitys aliarvioidaan, vaikka tavanomaisempien metsiköiden kasvuennusteet ovat melko tarkkoja. Se voi vaikuttaa paitsi yksittäisten metsiköiden käsittelysuosituksiin, myös mallien perusteella laadittuihin hoitosuosituksiin.
-
Välimäki,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tiedonanto
Voimakas trombi kaatoi 10 000 kuutiota männikköä Höytiäisen saaressa Pohjois-Karjalassa vuonna 2004. Koska alue kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan, Metsähallitus jätti puut korjaamatta, minkä pelättiin lisäävän hyönteistuhoriskiä ympäröivissä mäntymetsissä. Tässä tutkimuksessa kvantifioitiin ytimennävertäjien (Tomicus spp.) kasvainsyöntiä eri etäisyyksillä trombiaukon reunasta vuosina 2006 ja 2008. Vuonna 2008 syötyjen kasvainten tiheys oli 2–3-kertainen verrattuna vuoteen 2006. Neljän vuoden yhteenlaskettu kasvaintiheys oli suurimmillaan 10 metrin päässä aukon reunasta: 9,5 kpl/m2 eli 54–165 kpl/elävä mänty puuston tiheydestä riippuen. Vastaavan suuruisen kasvainsyönnin ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu aiheuttaneen taloudellisesti merkittäviä kasvutappioita. Ytimennävertäjien kasvainsyönti myös väheni nopeasti trombiaukolta poispäin: pudonneiden kasvainten tiheys oli 40–60 metrin päässä enää puolet niiden enimmäistiheydestä ja noin 120 metrin etäisyydellä se vastasi talousmetsille tyypillistä taustatasoa. Emokäytävien ja ulostuloreikien alhainen tiheys viittaa siihen, että ytimennävertäjien kannan koko saaressa on ollut melko pieni suhteessa kuolleen puun määrään ja leviäminen mantereelta on ollut vähäistä. Seurannaistuhojen riski alueella on pieni, sillä trombin kaatama puusto on jo suurelta osin ytimennävertäjille sopimatonta.
-
Komonen,
Sähköposti:
atte.komonen@ekol.slu.se
- Laatikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Similä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Martikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
-
Salemaa,
Sähköposti:
maija.salemaa@metla.fi
- Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Derome, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Helmisaari, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Koski,
Sähköposti:
vekoski@saunalahti.fi
- Raulo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Sulkinoja, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Valanne, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Holopainen,
Sähköposti:
markus.holopainen@helsinki.fi
- Viitanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimusseloste
-
Heikkilä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Sirén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Ahtikoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Hynynen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Sauvala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Lehtonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Islam,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Kurttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Mehtätalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Haara, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Riihelä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Manninen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Lukkarinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Ruotsalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Nikkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Peltola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kankaanhuhta,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Saksa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Smolander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kirjallisuutta
-
Ruuhijärvi,
Sähköposti:
rauno.ruuhijarvi@kolumbus.fi
-
Päivänen,
Sähköposti:
juhani.paivanen@netsonic.fi
