Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4

Päätoimittajalta

artikkeli 6161, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Metsien käyttö ja suojelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli 6161. https://doi.org/10.14214/ma.6161
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6163, Tutkimusartikkeli
Harri Hänninen, Heimo Karppinen, Ville Ovaskainen, Pekka Ripatti. Metsänomistajan uudistamiskäyttäytyminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli 6163. https://doi.org/10.14214/ma.6163
Original keywords: metsäsuunnittelu; yksityismetsänomistus; taimikonhoito; metsänomistuksen tavoitteet; julkinen tuki; metsän uudistaminen
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkastellaan yksityismetsälöiden uudistusalojen varhais- ja jälkihoitotöiden toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Uudistusalan varhaishoidolla tarkoitetaan uudistusalan viljelyä ja täydennysistutusta, jälkihoidolla taimikon perkausta ja harvennusta sekä verhopuuston ja siemenpuiden poistoa. Hoitotöiden toteutuneen pinta-alan ja todetun tarpeen erotusta selitetään regressiomallien avulla. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna uusina piirteinä ovat hoitotarpeen ja selitettävän muuttujan entistä täsmällisempi määrittely sekä metsänomistuksen tavoitteiden kytkeminen käyttäytymismalliin. Tutkimus perustuu Kaakkois-Suomesta koottuun metsänomistaja-aineistoon ja koskee metsälöillä vuosina 1991–95 tehtyjä uudistamistöitä.

Tulosten mukaan omistajan tavoitteilla ja muilla ominaisuuksilla sekä julkisella tuella oli merkitystä uudistusalojen hoidolle. Varhaishoidon toteutumista edistivät alueen korkea kantohintataso, omistajan omatoimisuus ja taloudellisen turvallisuuden korostuminen omistajan tavoitteissa (vertailuryhmänä virkistystavoitteita korostavat). Heikentävästi vaikuttivat tilan metsäalan suuruus ja omistajan asuminen sijaintikunnan ulkopuolella. Uudistusalojen jälkihoitotöiden toteutumista edistivät omistajan omatoimisuus, tieto mahdollisuudesta saada julkista tukea sekä säännöllisten myynti- ja työtulojen tärkeys omistajalle. Julkisten tukien tuntemus siis edisti odotetusti uudistusalojen jälkihoitoa, mutta vaikutus niiden varhaishoitoon oli yllättävästi pikemminkin negatiivinen. Tämän mukaan tuki saattaa toivotun vaikutuksensa ohella ohjata metsänomistajia tekemään tuettua taimikonhoitoa osittain metsänviljelytöiden kustannuksella. Metsäsuunnitelmalla ei ollut vaikutusta uudistusalan hoitoon.

  • Hänninen, Sähköposti: etunimi.sukunimi@metla.fi (sähköposti)
  • Karppinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ovaskainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ripatti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6162, Tutkimusartikkeli
Matti Sirén, Vesa Tanttu. Pienet hakkuukoneet ja korjuri rämemännikön talvikorjuussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli 6162. https://doi.org/10.14214/ma.6162
Original keywords: ensiharvennus; korjuujälki; hakkuukone; korjuri; turvemaat; kustannukset
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa vertailtiin pienten hakkuukoneiden ja korjurin työn tuottavuutta, korjuujälkeä ja työmenetelmiä rämemännikön ensiharvennuksessa. Hakkuukoneilla tutkittiin kahta menetelmävaihtoehtoa. Ensimmäisessä metsäkuljetusurat sijoitettiin ojien päälle ja ojalinjojen keskiväliin. Metsäkuljetusuraväli oli 20 metriä. Hakkuukone työskenteli metsäkuljetusurilla ja tarvittaessa niiltä poikkeavilla pistourilla. Toisessa vaihtoehdossa metsäkuljetusurat sijoitettiin ainoastaan ojien päälle. Metsäkuljetusuraväliksi tuli tällöin 40 metriä. Metsäkuljetusurien väliin sijoitettiin kaksi hakkuu-uraa. Hakkuukone työskenteli metsäkuljetusurilla ja hakkuu-urilla. Korjurilla ajouraväli oli 20 metriä.

Työn tuottavuus hakkuukoneilla oli keskimäärin 8,6–12,5 ja korjurilla 5,0 m3 tehotunnissa. Hakkuukoneilla työn tuottavuus käytettäessä 20 metrin ajouraväliä oli 9 % korkeampi kuin hakkuu-uramenetelmällä. Hakkuukoneilla vauriopuiden osuus jäävän puuston runkoluvusta oli 20 metrin uravälillä 2,7 % ja hakkuu-uramenetelmällä 5,9 %. Hakkuu-uramenetelmällä vauriopuiden osuus lähellä kapeita hakkuu-uria, joilla vain hakkuukone kulkee, oli 10,0 %. Luvut sisältävät myös metsäkuljetuksen vauriot. Korjurilla vaurioitui 2,2 % jäävästä puustosta. Jäävän puuston määrä vastasi kaikilla tutkituilla vaihtoehdoilla ohjeita. Hakkuu-uramenetelmällä jäävä puusto jakautui tasaisemmin kuin 20 metrin uravälillä.

Korjuukustannukset ja korjuujäljen seurauskustannukset sisältävää korjuun kokonaistaloutta verrattiin tutkituilla hakkuukone-kuormatraktoriketjun ajouravaihtoehdoilla. Korjuujäljen kustannukset laskettiin kiertoajalle. Nyt todetun korjuujäljen oletettiin toteutuvan myös 15 vuoden kuluttua tehtävässä toisessa harvennuksessa. Käytettäessä 20 metrin uraväliä korjuukustannukset olivat 3 685 mk/ha. Puustovaurioiden ja ajourien nykyarvo 3 %:n korolla oli 278 mk/ha. Hakkuu-uramenetelmällä korjuukustannukset olivat 3 855 mk/ha ja korjuujäljen kustannukset vastaavasti 196 mk/ha. Hakkuu-uramenetelmän käyttö on perusteltua laadultaan epätasaisissa männiköissä.

  • Sirén, Sähköposti: matti.siren@metla.fi (sähköposti)
  • Tanttu, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6171, Tieteen tori
Antti Otsamo, Riikka Otsamo. Viljelymetsätalouden monipuoliset mahdollisuudet Indonesiassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli 6171. https://doi.org/10.14214/ma.6171
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Otsamo, Sähköposti: antti.otsamo@storaenso.com (sähköposti)
  • Otsamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6170, Tieteen tori
Miika Kajanus. Sosiaalista kestävyyttä ja innovaatioita metsäsuunnitteluun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli 6170. https://doi.org/10.14214/ma.6170
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kajanus, Sähköposti: miika.kajanus@pspt.fi (sähköposti)
artikkeli 6169, Tieteen tori
Mika Rekola. Kansalaisten metsien suojelua koskevien arvostusten mittaaminen. Millä käsitteillä metsien suojelusta pitäisi keskustella? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli 6169. https://doi.org/10.14214/ma.6169
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Rekola, Sähköposti: mika.rekola@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6168, Tieteen tori
Juhani Päivänen. Metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen – metsälain tarkoittamien kohteiden tunnistaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli 6168. https://doi.org/10.14214/ma.6168
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Päivänen, Sähköposti: juhani.paivanen@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6167, Tieteen tori
Simo Hannelius. Metsäomaisuuden arviointi kaipaa standardointia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli 6167. https://doi.org/10.14214/ma.6167
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hannelius, Sähköposti: simo.hannelius@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6166, Tieteen tori
Mervi Kokkila. Paikkatietopohjainen kulkukelpoisuusarviointi puunkorjuun suunnittelun ja toteutuksen apuvälineenä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli 6166. https://doi.org/10.14214/ma.6166
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kokkila, Sähköposti: mervi.kokkila@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6165, Tieteen tori
Kaarlo Rieppo. Konekehityksellä yhä parempaan korjuujälkeen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli 6165. https://doi.org/10.14214/ma.6165
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Rieppo, Sähköposti: kaarlo.rieppo@metsateho.fi (sähköposti)
artikkeli 6164, Tieteen tori
Erkki Annila. Toimiiko laki hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta riittävän hyvin? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli 6164. https://doi.org/10.14214/ma.6164
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Annila, Sähköposti: erkki.annila@metla.fi (sähköposti)

Tutkimusseloste

artikkeli 6173, Tutkimusseloste
Matti Maltamo, Kalle Eerikäinen. Khasinmännyn ei-parametrinen tuotosmalli. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli 6173. https://doi.org/10.14214/ma.6173
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Eerikäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6172, Tutkimusseloste
Henrik Heräjärvi. Raudus- ja hieskoivun tekniset ominaisuudet sahauksen kannalta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 4 artikkeli 6172. https://doi.org/10.14214/ma.6172
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Heräjärvi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit