Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2

Päätoimittajalta

artikkeli 6879, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2013). Tiedejulkaisemisen kotikenttäedut. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6879. https://doi.org/10.14214/ma.6879
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6881, Tutkimusartikkeli
Markku Nygren, Niina Ikonen, Pekka Helenius. (2013). Siementen itäminen ja taimien orastuminen männyn äeskylvössä – tapaustutkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6881. https://doi.org/10.14214/ma.6881
Original keywords: uudistaminen; maanmuokkaus; konekylvö; kylvö; orastuminen
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa seurattiin männyn taimien orastumista neljällä äeskylvöalueella – Heinolassa, Kuorevedellä, Ruovedellä ja Sonkajärvellä. Kymmeneltä uudistusalalta laskettiin elävien männyn taimien lukumäärä muokkausjäljessä satunnaisesti sijoitetuilta 0,6 m2:n koealoilta kolmesti kylvökesänä sekä sitä seuraavan kasvukauden alussa ja lopussa. Kuudella alalla tehtiin käsinkylvöt samalla siemenerällä kuin konekylvöissä. Kylvö-muokkauskoneen toimintaa äeskylvössä seurattiin erillisessä kokeessa käyttämällä värjättyjä siemeniä ja laskemalla äesjäljistä löytyneet siemenet välittömästi kylvön jälkeen. Loppuinventoinnissa toisen vuoden syksyllä taimia oli Heinolan Kommerinkankaalla keskimäärin 2,93, Ruoveden Siikakankaalla 2,99, Kuorevedellä 2,79 ja Sonkajärvellä 0,56 kappaletta äesmetrillä. Tyhjien koealojen osuus vaihteli 14 prosentista 59 prosenttiin. Taimien frekvenssijakaumat olivat oikealle vinoja kaikissa inventoinneissa. Käsinkylvössä orastui noin puolet kylvetystä siemenestä ja kylvökohdissa oli keskimäärin 10–12 sirkkatainta elossa ensimmäisen kasvukauden lopulla. Värjätyn siemenen äeskylvössä kivennäismaapinnalle päätyi noin neljännes kokonaissiemenmäärästä. Tulosten mukaan muokkausjäljen laatuun ja siementen tasaiseen kylväytymiseen äesjälkeen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Lisätutkimuksin on selvitettävä kylvökoneen toimintaa kenttäolosuhteissa sekä haettava ratkaisuja, joiden avulla siementen orastumista voidaan varmentaa.

  • Nygren, Sähköposti: markku.nygren@metla.fi (sähköposti)
  • Ikonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Helenius, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6880, Tutkimusartikkeli
Mervi Kokkila. (2013). Simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6880. https://doi.org/10.14214/ma.6880
Original keywords: simulointi; CoupModel; mallit; kuljetus; puutavara
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella metsätiestön runkokelirikon keston ja vaikeuden muutoksia jaksoilla 2011–2020 ja 2021–2030 oletuksella, että ilmasto muuttuu Ilmatieteen laitoksen ACCLIM-tutkimushankkeessa esittämien keskilämpötilan ja sademäärän muutoksen mediaaniskenaarioiden mukaisesti. Tutkimuksessa simuloitiin säägeneraattorin ja maaperämallin avulla pohjamaaltaan routivaa hiekkamoreenia olevan lumettoman aluetien tieprofiilin lämpö- ja kosteusoloja Juupajoen, Maaningan ja Kajaanin oloissa. Simuloinnit tehtiin vertailuilmastona käytetylle jaksolle 1971–2000 sekä muutosjaksoille 2011–2020 ja 2021–2030. Simuloinneissa havaittiin kuljetusolosuhteisiin vaikuttavia olosuhdemuutoksia. Tutkimuksessa kuvatun aluetien routaantuminen tapahtui nykyistä myöhemmin ja hitaammin. Hitaampi routaantuminen näkyi runkokelirikon vaikeusluokittelussa vaikeiksi luokiteltujen runkokelirikkokeväiden yleistymisenä (25 %:sta 35 %:iin) ja helppojen runkokelirikkokeväiden harvinaistumisena (25 %:sta 15 %:iin). Simuloinneissa myös roudan keskimääräinen tunkeumasyvyys pieneni ja sulaminen sekä nopeutui että aikaistui. Ajallisesti tiestön routakausi ja sulamisjakson pituus lyhenivät tarkastelujaksolla molemmat n. 10 vrk. Tutkimuksessa ei tarkasteltu talvikauden olosuhdevaihtelua, mutta erityisesti Juupajoen osalta oli nähtävissä leutojen talvien yleistyminen ja mahdollisuus talviaikaisen kelirikkoon. Maantieteellisesti muutokset voidaan tulkita siten, että tässä tutkimuksessa määritetyt routaa kuvaavat tunnusluvut ovat Kajaanissa kaudella 2021–2030 varsin samanlaisia kuin Juupajoen vertailujakson 1971–2000 tunnusluvut.

  • Kokkila, Sähköposti: mervi.kokkila@kotikone.fi (sähköposti)

Tiedonanto

artikkeli 6882, Tiedonanto
Marja-Liisa Juntunen. (2013). Metsänhoitoyhdistykset metsänhoidon työpalvelujen tuottajina. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6882. https://doi.org/10.14214/ma.6882
Original keywords: kyselytutkimus; metsuri; metsäpalveluyritys; työvoima; ikä
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Metsänhoitoyhdistysten keskeisiin tehtäviin kuuluu metsänhoidon edistäminen ja työpalvelujen tuottaminen metsänomistajille. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kuva metsänhoitoyhdistysten työvoiman rakenteesta ja metsänhoidon työpalvelujen toteutuksesta vuosina 2010 ja 2016. Tilannetta selvitettiin yhdistysten toiminnanjohtajille tehdyllä kyselyllä, johon vastasi 63 (60 %) vuonna 2011 toimineesta 105 yhdistyksestä. Vastanneet yhdistykset olivat maksaneet vuoden 2010 aikana palkkaa tai korvausta 1148 työsuhteiselle työntekijälle 483 metsänhoidon henkilötyövuodesta. Viidenneksen tuotetuista työpalveluista eli 140 henkilötyövuotta yhdistykset olivat ostaneet alihankkijoilta. Vakinaiset metsurit muodostivat yhdistysten työvoiman rungon tekemällä henkilötyövuosista 45 prosenttia. Kausivakinaisilla metsureilla oli myös merkittävä rooli työpalvelujen tuottamisessa, varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Määräaikaisten työntekijöiden määrä oli suurin, 446 työntekijää, mutta heidän osuutensa henkilötyövuosista oli vain yhdeksän prosenttia. Lähes puolet vakinaisista metsureista oli täyttänyt 55 vuotta tai enemmän vuonna 2010, joten suurin osa heistä on eläkkeellä vuoteen 2016 mennessä. Kausivakinaiset työntekijät olivat vakinaisia hiukan nuorempia, mutta vähintään kolmannes heistäkin on siirtynyt eläkkeelle seuraavan viiden vuoden sisällä. Vuonna 2016 vastanneiden yhdistysten metsänhoidon työpalveluista tuotetaan keskimäärin puolet yhdistysten työsuhteisella työvoimalla ja toinen puoli ostetaan alihankkijoilta, joten työpalvelujen kysyntä muilta metsäpalveluyrityksiltä lisääntyy huomattavasti. Koneyritysten merkitys kylvöjen ja nuoren metsän kunnostusten toteuttajana kasvaa entisestään. Istutuksissa ja taimikonhoidossa koneyritysten osuuden työpalveluiden määrästä arvioitiin olevan keskimäärin 10 prosenttia.

  • Juntunen, Sähköposti: marja-liisa.juntunen@metla.fi (sähköposti)

Tieteen tori

artikkeli 6888, Tieteen tori
Saska Lohi. (2013). Pohjois-Amerikan lepakkokato ja White-nose -syndrooma. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6888. https://doi.org/10.14214/ma.6888
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Lohi, Sähköposti: saska.lohi@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6887, Tieteen tori
Anna-Kaisa Kosenius, Markku Ollikainen. (2013). Kuinka suomalaiset arvostavat uusiutuvan energian lähteitä, tuotannon ulkoisvaikutuksia ja energiapolitiikkaa? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6887. https://doi.org/10.14214/ma.6887
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kosenius, Sähköposti: anna-kaisa.kosenius@ptt.fi (sähköposti)
  • Ollikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 6894, Tutkimusseloste
Hermanni Aaltonen. (2013). Boreaalinen metsänpohja on merkittävä reaktiivisten yhdisteiden lähde. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6894. https://doi.org/10.14214/ma.6894
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Aaltonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6893, Tutkimusseloste
Outi Manninen, Rainer Peltola. (2013). Poiminnan vaikutus mustikan, puolukan ja variksenmarjan marjantuotantoon Pohjois-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6893. https://doi.org/10.14214/ma.6893
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Manninen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Peltola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6892, Tutkimusseloste
Lauri Korhonen, Inka Pippuri, Petteri Packalén, Ville Heikkinen, Matti Maltamo, Juho Heikkilä. (2013). Taimikonhoitotarpeen määrittäminen korkean resoluution kaukokartoitusaineistojen avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6892. https://doi.org/10.14214/ma.6892
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Pippuri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Packalén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heikkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heikkilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6891, Tutkimusseloste
Heimo Karppinen, Mika Korhonen. (2013). Onko metsänomistajilla erilaiset arvot? Schwartzin arvoteorian sovellus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6891. https://doi.org/10.14214/ma.6891
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Karppinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kirjallisuutta

artikkeli 6890, Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2013). Peruskartta maankäytön suunnittelun ja luonnonvarojen kartoituksen pohjaksi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6890. https://doi.org/10.14214/ma.6890
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Päivänen, Sähköposti: juhani.paivanen@helsinki.fi (sähköposti)

Puheenvuoro

artikkeli 6889, Puheenvuoro
Veli-Pekka Järveläinen. (2013). Näkökohtia metsätalouden kannattavuudesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6889. https://doi.org/10.14214/ma.6889
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Järveläinen, Sähköposti: vpjarvel@nic.fi (sähköposti)

Tieteen tori

Metsätalouden vesistövaikutuksia

artikkeli 6886, Tieteen tori|Metsätalouden vesistövaikutuksia
Samu Valpola. (2013). Turvemaiden maankäytön aiheuttamia muutoksia järvien sedimenttikertymään - täyttyvätkö Suomen järvet? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6886. https://doi.org/10.14214/ma.6886
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Valpola, Sähköposti: samu.valpola@gtk.fi (sähköposti)
artikkeli 6885, Tieteen tori|Metsätalouden vesistövaikutuksia
Päivi Saari, Pia Högmander. (2013). Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun kehittämishanke - TASO. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6885. https://doi.org/10.14214/ma.6885
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Saari, Sähköposti: paivi.saari@ely-keskus.fi (sähköposti)
  • Högmander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6884, Tieteen tori|Metsätalouden vesistövaikutuksia
Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä, Risto Jalkanen, Harri Koivusalo, Mika Nieminen. (2013). Kunnostusojituskriteerit tarkentuvat – miten puusto ja ojasyvyys vaikuttavat ojitustarpeeseen? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6884. https://doi.org/10.14214/ma.6884
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Sarkkola, Sähköposti: sakari.sarkkola@metla.fi (sähköposti)
  • Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Koivusalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6883, Tieteen tori|Metsätalouden vesistövaikutuksia
Samuli Joensuu. (2013). Vesilaki uudistui - Miten se näkyy metsätaloudessa? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli 6883. https://doi.org/10.14214/ma.6883
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Joensuu, Sähköposti: samuli.joensuu@tapio.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit