Päätoimittajalta
artikkeli 6499,
Päätoimittajalta
Tutkimusartikkeli
artikkeli 6500,
Tutkimusartikkeli
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa tarkastellaan valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) ehdotettujen ensiharvennuskohteiden korjuukelpoisuutta ojitetuilla turvemailla ja tutkittiin mahdollisuuksia korjuukelpoisuuden parantamiseksi. Lisäksi tarkasteltiin eri tietolähteissä, VMI:ssa ja aluesuunnitelmissa (AS), olevia eroavaisuuksia ensiharvennuskohteiden ominaisuuksista. Aineistona oli Pohjois-Savon metsäkeskuksen alueelta 47 kpl VMI9:ssa mitattua metsikkökuviota, niiltä kerätty maastomittausaineisto sekä aluesuunnitelmatiedot.
Kohteiden korjuukelpoisuus osoittautui heikoksi. Koneellisessa korjuussa 6 % ja metsurikorjuussa 21 % kohteista alitti korjuukelpoisuusrajaksi asetetun kustannustason. Kun korjuukelpoisuusmittarina oli hakkuukertymä, korjuukelpoisten kohteiden osuus oli 38 %. Korjuukelvottomuuden syinä olivat lähinnä pieni rungon koko ja hakkuukertymä. Korjuukelpoisuuden parantamiseksi tutkitut vaihtoehdot eivät ratkaisevasti parantaneet korjuun edellytyksiä.
VMI:ssa ja aluesuunnitelmissa ehdotetut turvemaiden ensiharvennusten määrät ja hakkuukiireellisyysarviot vastasivat hyvin toisiaan. Sen sijaan tilavuusarvioissa oli merkittäviä poikkeamia. VMI:n ensiharvennusalat kuvaavat metsänhoidollista tarvetta ja tämän tutkimuksen mukaan vain pieni osa VMI:n ensiharvennusehdotuksista on taloudellisesti korjattavissa. Toisaalta ensiharvennusten tekeminen nopeuttaa metsiköiden järeytymistä ja siten parantaa tulevien hakkuiden kannattavuutta.
-
Ylimartimo,
Sähköposti:
mikko.ylimartimo@metla.fi
-
Harstela,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Korhonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Sirén,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
artikkeli 6506,
Tieteen tori
Simo Poso.
Metsänarvioimistiede osana suomalaista tietoyhteiskuntaa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2001
numero
2
artikkeli 6506.
https://doi.org/10.14214/ma.6506
Tutkimusseloste
artikkeli 6513,
Tutkimusseloste
artikkeli 6512,
Tutkimusseloste
Sakari Tuominen,
Simo Poso.
Monilähteisen inventoinnin tehostaminen tietolähteitä painottamalla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2001
numero
2
artikkeli 6512.
https://doi.org/10.14214/ma.6512
artikkeli 6511,
Tutkimusseloste
Annika Kangas,
Jyrki Kangas,
Jouni Pykäläinen.
Outranking-menetelmät työkaluina strategisessa luonnonvarasuunnittelussa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2001
numero
2
artikkeli 6511.
https://doi.org/10.14214/ma.6511
artikkeli 6510,
Tutkimusseloste
Maarit Kallio.
Sahatukki-, kuitupuu- ja hakemarkkinoiden vuorovaikutukset huomioiva oligopsonimalli ja sen sovellutus Suomen puumarkkinoille.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2001
numero
2
artikkeli 6510.
https://doi.org/10.14214/ma.6510
artikkeli 6509,
Tutkimusseloste
artikkeli 6508,
Tutkimusseloste
Anneli Jalkanen.
Hirvituhon todennäköisyys taimikoissa eteläisessä Suomessa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2001
numero
2
artikkeli 6508.
https://doi.org/10.14214/ma.6508
artikkeli 6507,
Tutkimusseloste
Eeva Hellström.
Konfliktikulttuurit – metsiin liittyvien ympäristökiistojen kansainvälinen vertailu.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2001
numero
2
artikkeli 6507.
https://doi.org/10.14214/ma.6507
Tieteen tori
Hyönteis- ja eläintuhot metsissä
artikkeli 6505,
Tieteen tori|Hyönteis- ja eläintuhot metsissä
artikkeli 6504,
Tieteen tori|Hyönteis- ja eläintuhot metsissä
artikkeli 6503,
Tieteen tori|Hyönteis- ja eläintuhot metsissä
artikkeli 6502,
Tieteen tori|Hyönteis- ja eläintuhot metsissä
artikkeli 6501,
Tieteen tori|Hyönteis- ja eläintuhot metsissä
Erkki Annila.
Kaarnakuoriaistuhot vältettävissä hyvällä metsänhoidolla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2001
numero
2
artikkeli 6501.
https://doi.org/10.14214/ma.6501