Päätoimittajalta
artikkeli 6418,
Päätoimittajalta
Tutkimusartikkeli
artikkeli 6419,
Tutkimusartikkeli
Matti Närhi,
Matti Maltamo,
Petteri Packalén,
Heli Peltola,
Janne Soimasuo.
(2008).
Kuusen taimikoiden inventointi ja taimikonhoidon kiireellisyyden määrittäminen laserkeilauksen ja metsäsuunnitelmatietojen avulla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
1
artikkeli 6419.
https://doi.org/10.14214/ma.6419
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Taimikonhoidon tarve määritetään perinteisesti maastoinventoinnilla, joka on kuitenkin hidasta ja kallista. Viime aikoina onkin pohdittu mahdollisuutta hyödyntää kaukokartoitusmateriaaleja taimikonhoitotarpeen määrittämisessä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää laserkeilauksen soveltuvuutta varttuneiden kuusen taimikoiden inventointiin ja taimikonhoitotarpeen määrittämiseen. Tutkimuksessa hyödynnetty maastoaineisto mitattiin Pohjois-Savossa Sonkajärven kunnan alueella ja se koostui yhteensä 25 taimikosta inventoidusta 195 koealaryppäästä. Kaukokartoitusmateriaalina käytettiin pistetiheydeltään 0,5 pulssia per neliömetri olevaa laserpisteaineistoa.
Laserpisteaineiston tunnuksilla ja metsätaloussuunnitelmatiedoilla ennustettiin lineaarisilla sekamalleilla koealojen puustojen keskipituutta ja tiheyttä. Taimikonhoidon kiireellisyysluokitus tuotettiin sekä lineaarisella erotteluanalyysillä käyttäen selittäjinä suoraan lasertunnuksia että luokittelemalla, jolloin hyödynnettiin laadittuja malleja puuston tiheydestä ja pituudesta. Laskettuja estimaatteja verrattiin maastossa mitatuille koealoille tehtyyn taimikonhoidon kiireellisyysluokitukseen virhematriisin avulla.
Taimikonhoidon kiireellisyysluokittelu onnistui hieman paremmin suoralla erotteluanalyysillä (oikeinluokitusprosentti 71,8 %) verrattuna sekamalleihin perustuvien puuston pituus- ja tiheys–estimaattien käyttöön luokittelussa (oikeinluokitusprosentti 69,2 %). Tulokset antavat viitteitä siitä, että laserkeilausta voitaneen tulevaisuudessa hyödyntää myös varttuneiden taimikoiden inventointiin ja taimikonhoidon kiireellisyyden määrittämiseen.
-
Närhi,
Sähköposti:
matti.maltamo@joensuu.fi
-
Maltamo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Packalén,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Peltola,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Soimasuo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tiedonanto
artikkeli 6420,
Tiedonanto
Heimo Karppinen,
Magnus Ahlberg.
(2008).
Metsänomistajakunnan rakenne 2020: Yleiseen väestömuutokseen perustuvat ennustemallit.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
1
artikkeli 6420.
https://doi.org/10.14214/ma.6420
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa selitetään metsänomistajakunnan rakennemuutosta väestö-, koulutus- ja elinkeinorakenteen kehityksellä regressiomallien avulla ja metsänomistuksen rakenne-ennusteet laaditaan sijoittamalla malleihin vastaavat koko väestöä koskevat ennusteet. Lisäksi tehdään lineaariset ja epälineaariset trendiennusteet. Eri vuosilta olevien metsänomistaja-aineistojen ohella käytetään yleisiä väestötilastoja ja -ennusteita.
Väestön ikääntyminen ja asutuksen keskittyminen sekä elinkeinorakenteen muutos jatkuvat myös tulevaisuudessa. Yksityismetsänomistajakunnan rakennemuutoksen voi siten odottaa jatkuvan samansuuntaisena kuin aikaisemmin. Tulevaisuuden metsänomistajakunnassa on nykyistä enemmän iäkkäitä, eläkeläisiä ja naisia sekä entistä vähemmän maatalousyrittäjiä. Metsänomistajat ovat myös keskimäärin paremmin koulutettuja kuin nykyään. Vaikka maatalousyrittäjien osuus pienenee, se ei näy selvänä palkansaajien osuuden nousuna. Ikääntymiskehityksen seurauksena myös uudet metsänomistajat ovat usein eläkeiässä.
Metsänomistusrakenteen ja siihen mahdollisesti liittyvä metsänomistajien käyttäytymisen muutos on metsäpolitiikan näkökulmasta jatkuvan kiinnostuksen kohde. Mikäli väestöllisillä tekijöillä voitaisiin riittävän luotettavasti ennustaa metsänomistajakunnan kehitystä, voitaisiin ennusteita tarkentaa lyhyin aikavälein ilman työlästä ja kallista erillisen metsänomistaja-aineiston keräämistä. Tutkimus osoitti kuitenkin, ettei nykyisillä aineistoilla voida vielä laatia riittävän luotettavia ennustemalleja.
-
Karppinen,
Sähköposti:
heimo.karppinen@helsinki.fi
-
Ahlberg,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
artikkeli 6422,
Tieteen tori
Esa-Jussi Viitala.
(2008).
Kiinteistö- ja sijoitusrahastot uusina metsänomistusmuotoina.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
1
artikkeli 6422.
https://doi.org/10.14214/ma.6422
artikkeli 6421,
Tieteen tori
Tuula Nuutinen,
Teppo Hujala.
(2008).
Metsäsuunnittelun tulevaisuuskuva – tilannekatsaus Kuortaneen metsäsuunnittelutapahtumasta.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
1
artikkeli 6421.
https://doi.org/10.14214/ma.6421
Tutkimusseloste
artikkeli 6433,
Tutkimusseloste
Henri Vanhanen.
(2008).
Tulokaslajit Euroopassa – maailmankaupan ja ilmastonmuutoksen vaikutus lajien levinneisyyteen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
1
artikkeli 6433.
https://doi.org/10.14214/ma.6433
artikkeli 6432,
Tutkimusseloste
Sirpa Thessler.
(2008).
Alankosademetsien kasvilajiston vaihtelun kartoittaminen satelliittikuvilta.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
1
artikkeli 6432.
https://doi.org/10.14214/ma.6432
artikkeli 6431,
Tutkimusseloste
Mart-Jan Schelhaas.
(2008).
Tuhojen vaikutus Euroopan metsävarojen kehitykseen: mallitarkasteluja puu- ja metsikkötasolta alueellisiin skenaarioihin.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
1
artikkeli 6431.
https://doi.org/10.14214/ma.6431
artikkeli 6430,
Tutkimusseloste
Tiina Rajala.
(2008).
Kuusiyksilöiden vaikutus metsämaan mikrobeihin.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
1
artikkeli 6430.
https://doi.org/10.14214/ma.6430
artikkeli 6429,
Tutkimusseloste
Minna Malmivaara-Lämsä.
(2008).
Virkistyskäytön ja pirstoutumisen vaikutukset kaupunkimetsien aluskasvillisuuteen ja maaperän mikrobiyhteisöihin.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
1
artikkeli 6429.
https://doi.org/10.14214/ma.6429
artikkeli 6428,
Tutkimusseloste
Tuula Jyske.
(2008).
Harvennuksen ja lannoituksen vaikutus kuusen puuaineen ja kuitujen ominaisuuksiin – tuloksia pitkään seuratuilta kenttäkokeilta.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
1
artikkeli 6428.
https://doi.org/10.14214/ma.6428
artikkeli 6427,
Tutkimusseloste
Miina Rautiainen,
Matti Mõttus,
Pauline Stenberg,
Sanna Ervasti.
(2008).
Latvusmuodon mittaus ja mallitus metsän fysikaalisia heijastusmalleja varten.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
1
artikkeli 6427.
https://doi.org/10.14214/ma.6427
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Rautiainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Mõttus,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Stenberg,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Ervasti,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6426,
Tutkimusseloste
Yrjö Nuutinen,
Kari Väätäinen,
Jaakko Heinonen,
Antti Asikainen,
Dominik Röser.
(2008).
Työntutkijan vaikutus maastotallentimella mitatun aikatutkimuksen mittaustarkkuuteen hakkuukonesimulaattorihakkuussa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
1
artikkeli 6426.
https://doi.org/10.14214/ma.6426
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Nuutinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Väätäinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Heinonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Asikainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Röser,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6425,
Tutkimusseloste
Mika Nieminen,
Mikko Moilanen,
Sirpa Piirainen.
(2008).
Tuhkalannoitteiden fosforin pidättyminen turpeeseen – miksi pidättyminen on tehokasta turpeen huonosta sitomiskyvystä huolimatta?
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
1
artikkeli 6425.
https://doi.org/10.14214/ma.6425
artikkeli 6424,
Tutkimusseloste
Mikko Havimo,
Juha Rikala,
Jari Sirviö,
Marketta Sipi.
(2008).
Trakeidien poikkileikkausdimensioiden jakaumia kuusen rungon eri osissa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
1
artikkeli 6424.
https://doi.org/10.14214/ma.6424
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Havimo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Rikala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Sirviö,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Sipi,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Kirjallisuutta
artikkeli 6423,
Kirjallisuutta