Artikkelit jotka sisältää sanan 'ajourat'

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6740, Tutkimusartikkeli
Marika Salomäki, Pentti Niemistö, Jori Uusitalo. (2012). Ensiharvennuksen toteutusvaihtoehdot ja niiden vaikutukset männikön tuotokseen ja kasvatuksen kannattavuuteen ojitetuilla turvemailla – simulointitutkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli 6740. https://doi.org/10.14214/ma.6740
Avainsanat: puunkorjuu; puuntuotos; ajourat; harvennukset; ojitusalueet
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Harvennushakkuiden kannattavuutta turvemailla heikentävät puuston epätasaisuus, pieni hakkuu kertymä ja runkokoko sekä puunkorjuuta rajoittava ojaverkosto ja maan huono kantavuus. Tavanomaisesta poikkeava ensiharvennus voi vaikuttaa hakkuun onnistumiseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen. Puuntuotosta ja taloudellista tuottoa tutkittiin erilaisilla ajourien sijoitteluilla ja leveyksillä sekä harvennettavien, avohakattavien tai harventamatta jäävien vyöhykkeiden yhdistelmillä. Aineistona oli VMI10-lohkoilta poimitut 14 ensiharvennusmännikköä Etelä-Pohjanmaalla, joille simuloitiin Motti-ohjelmalla eri käsittelyvaihtoehtojen puuntuotos ja kannattavuus kasvatusajan loppuun.

Koko leimikon tasainen harventaminen ja neljän metrin levyiset ajourat ojien välisellä saralla 20 metrin välein osoittautuivat parhaiksi sekä puuntuotoksessa että taloudellisessa kannattavuudessa. Harventamattomassa puustossa ainespuun tuotos oli lähes yhtä suuri, mutta taloudellinen tulos 3 % korolla oli siinä heikoin kaikista tutkituista käsittelyvaihtoehdoista. Syynä oli hakkuutulojen ajoittuminen kokonaan päätehakkuuseen. Ajouran leventäminen kahdella metrillä pienensi koko kasvatusajan puuntuotosta 5,9 % ja nettotulojen nykyarvoa 4,7 %. Leveän ajouran avaaminen ojan penkoille ja keskelle sarkaa vähensi vastaavasti puuntuotosta 10 %, mutta nettotulojen nykyarvoa vain 4,5 % korkeiden ensiharvennustulojen takia. Erilaiset kaistalehakkuuvaihtoehdot tai harventamattomien vyöhykkeiden jättäminen olivat huonosti kannattavia.

Nykykäytännön mukainen ensiharvennus oli tässä tutkimuksessa edullisin toimintatapa myös turvemailla, mutta ajouria voidaan tulosten mukaan leventää ja sijoittaa joustavasti ojien päälle tai viereen sekä eri osiin sarkaa kannattavuuden siitä suuresti alentumatta. Tällaiset harvennusleimikoiden korjuukelpoisuutta ojitusalueilla parantavat seikat ovat merkittäviä, koska suomänniköiden harventaminen oli sinänsä kannattavaa ja harvennustuloilla oli suuri vaikutus koko kasvatusajan taloustulokseen.

  • Salomäki, Sähköposti: pentti.niemisto@metla.fi (sähköposti)
  • Niemistö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Uusitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Nuutinen T., Hirvelä H. et al. (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6735 (poista) | Muokkaa kommenttia
Karlsson K., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5800 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hytönen J., Jylhä P. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 3 artikkeli 5786 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pennanen O., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 4 artikkeli 6276 (poista) | Muokkaa kommenttia
Sipi M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 2 artikkeli 6127 (poista) | Muokkaa kommenttia
Päivinen R., (1995) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 1 artikkeli 6383 (poista) | Muokkaa kommenttia
Makkonen-Spiecker K., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 2 artikkeli 6132 (poista) | Muokkaa kommenttia