Tutkimusartikkeli
artikkeli 6486,
Tutkimusartikkeli
Henna Höglund,
Teppo Hujala,
Jouni Pykäläinen,
Lauri Mehtätalo.
(2013).
Metsikkökohtaiset käsittelyvaihtoehdot metsänomistajan oppimisen ja päätöksenteon tukena.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
4
artikkeli 6486.
https://doi.org/10.14214/ma.6486
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää tietämystä siitä, mitä mieltä metsänomistajat ovat metsikkökohtaisten käsittelyvaihtoehtojen esittämisestä metsäsuunnittelussa, miten omistajat suhtautuvat erilaisiin vaihtoehtojen havainnollistamistapoihin ja millainen on erilaisten välittävien kohteiden (vaihtoehdot esittävä metsikköseloste, kartta, vanha metsäsuunnitelma) rooli keskustelun ja oppimisen jäsentäjänä. Kahden tapaustutkimuksen aineistona olivat haastattelutapaamiset yhteensä 26 itäsuomalaisen metsänomistajan kanssa. Metsikkökohtaisia käsittelyvaihtoehtoja havainnollistava dokumentti, ns. metsikköseloste, sai erityisesti kokemattomammat metsänomistajat kiinnostumaan erilaisten käsittelyvaihtoehtojen vertailusta. Haastatellut katsoivat, että vaihtoehdot tarjoavat näkökulmia neuvontakeskusteluun ja mahdollistavat aiempaa itsenäisemmän päätöksenteon. Moninaiset näkemykset eri havainnollistamistapojen mielekkyydestä viittaavat yksilökohtaisiin tapoihin hahmottaa metsää koskevaa tietoa. Tilan kuviokartta toimi yleisenä keskustelun jäsentäjänä ja erityisesti kokeneilla metsänomistajilla oma keskustelun tueksi tuotu materiaali, kuten metsäsuunnitelma, täydensi vuorovaikutusta.
-
Höglund,
Sähköposti:
teppo.hujala@metla.fi
-
Hujala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Pykäläinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Mehtätalo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6456,
Tutkimusartikkeli
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa johdetaan metsäsuunnittelun ja tulevaisuudentutkimuksen teorioista sekä ennakoinnin yleisistä periaatteista ns. ennakoivan alueellisen metsäohjelman (AMO) keskeiset piirteet. Lisäksi selvitetään toimintatutkimuksen keinoin näiden piirteiden mukaisen ennakoivan AMOn toteutettavuutta. Lähtökohtana on, että yhdistämällä metsäohjelmatyössä yhteiskuntaa ja aluetaloutta koskeva ennakointi metsää ja sen käyttöä koskevaan ennakointiin voitaisiin nykyistä paremmin hahmottaa metsäalan tulevaisuuden mahdollisuudet alueella ja siten ohjata tehokkaammin mm. tutkimus- ja kehityshankkeiden resursointia. Toimintatutkimuksessa käytettiin ennakointia Pohjois-Karjalan AMOn tavoiteasettelun tukena. Ennakointimenetelmänä käytettiin tulevaisuustaulukon sovellusta. Eräs keskeinen havainto oli, että perinteisille toiminnoille tärkeissä kysymyksissä ennakoinnin osallistujat painottivat vahvasti tulevaisuuteen vaikuttamista ja perustelivat nykytoimintaa metsän tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisellä. Alalle uusissa tai uusia merkityksiä saaneissa toiminnoissa toimintaympäristön tulevaisuuskuvia ja tavoitteita perusteltiin myös metsään pohjautuvien tuotteiden ja palvelujen kysynnällä. Ennakointi otettiin lähestymistapana hyvin vastaan AMOn valmistelutyöryhmässä ja alueellisessa metsäneuvostossa. Ennakoinnin tuloksia hyödynnettiin myös Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kaakkois-Suomen AMOjen tavoiteasettelun tukena.
-
Pykäläinen,
Sähköposti:
teppo.hujala@metla.fi
-
Hujala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6286,
Tutkimusartikkeli
Jyrki Kangas,
Timo Pukkala,
Jouni Pykäläinen.
Vuorovaikutteinen heuristinen optimointi yksityismetsien suunnittelussa|231-244.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
1996
numero
3
artikkeli 6286.
https://doi.org/10.14214/ma.6286
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Artikkelissa esitetään HERO-nimisen heuristisen optimointimenetelmän sovellus vuorovaikutteiseen metsäsuunnitteluun. Vuorovaikutteisessa eli interaktiivisessa yksityismetsien suunnittelussa metsänomistaja ja suunnittelija käyttävät suunnitteluohjelmistoa yhteisessä suunnitteluistunnossa toistaen suunnittelulaskelmia tarvittaessa useaan kertaan.
Metsänomistajan tavoitteet pyritään kuvaamaan mahdollisimman kattavasti jo ensimmäisessä suunnittelulaskelmassa. Ohjelmistolta saatavan välittömän palautteen pohjalta voidaan muuttaa tavoitemuuttujiksi määriteltyjä metsää ja sen kehitystä kuvaavia tunnuksia sekä niiden tärkeyssuhteita, jos laadittu suunnitelma ei tyydytä metsänomistajaa. Tavoitemuuttujia ja niiden painoarvoja tai muita optimoinnin perusteita muutetaan kunnes aikaansaatu suunnitelma tyydyttää metsänomistajaa. Suunnittelulaskelmien myötä opitaan tilan tai metsäalueen tuotantomahdollisuudet ja nähdään miten erilaiset metsän hoidon ja käytön tavoitemallit vaikuttavat metsästä saataviin hyötyihin sekä metsän kehittymiseen.
Vuorovaikutteista optimointia testattiin Pohjois-Karjalan metsälautakunnan yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittämishankkeessa. Kymmenen metsänomistajaa osallistui testiin. Useimmille testiin osallistuneista metsänomistajista kyettiin tuottamaan ensimmäistä suunnittelulaskelmaa tyydyttävämpi suunnitelma muuttamalla optimointitehtävää yhteen tai useampaan kertaan, mikä osoittaa vuorovaikutteisen suunnittelun hyödyllisyyden. Vuorovaikutteisuus parantaa asiakaslähtöisen suunnittelun edellytyksiä.
-
Kangas,
Sähköposti:
jyrki.kangas@metla.fi
-
Pukkala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Pykäläinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Katsaus
artikkeli 6258,
Katsaus
Mikko Kurttila,
Jouni Pykäläinen,
Leena A. Leskinen.
Metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkostot ja yksityismetsien aluetason metsäsuunnittelu.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2005
numero
1
artikkeli 6258.
https://doi.org/10.14214/ma.6258
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Metsäluonnon monimuotoisuuden yhteistoimintaverkoston metsäsuunnittelu voidaan toteuttaa erilaisiin suunnitteluprosesseihin ja -menetelmiin tukeutuen. Eri osapuolten osallistumisen kannalta suunnitteluprosessit voivat olla avoimia tai rajattuja. Avoin prosessi tarkoittaa vapaata osallistumismahdollisuutta kaikille asiasta kiinnostuneille. Rajatussa prosessissa varsinaiset päätöksentekijät eli alueen metsänomistajat päättävät, ketkä muut voivat osallistua. Osallistujien välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta suunnitteluprosessit voidaan luokitella yhdistettyihin ja eriytettyihin prosesseihin. Yhdistetyssä prosessissa päätöksentekijät ja osallistujat tietävät toistensa tavoitteet ja mielipiteet, kun taas eriytetyssä prosessissa eri tahot osallistuvat erikseen tietämättä ainakaan kovin tarkkaan toistensa tavoitteista. Lisäksi vaihtoehtoisia, suunnittelualueen tuotantopotentiaalia kuvaavia metsäsuunnitelmia voidaan lähteä tuottamaan koko alueen tasolta tai yksittäisten tilojen tasolta. Suunnittelu on kuitenkin joustavinta, jos suunnittelumenetelmä pystyy samanaikaisesti käsittelemään molempien tasojen tavoitteita. Tässä katsauksessa esitellään suunnittelumenetelmiä monimuotoisuuden yhteistoimintaverkostojen metsäsuunnitteluun sekä esimerkkiprosessit kahden rakenteeltaan erilaisen yhteistoimintaverkoston metsäsuunnittelusta. Katsauksen näkökulma ja esimerkkiprosessit korostavat kokonaisvaltaisen, yhtä aikaa metsän eri käyttömuotoja tarkastelevan lähestymistavan käytön tarpeellisuutta yhteistoimintaverkostojen metsien käytön suunnittelun yhteydessä.
-
Kurttila,
Sähköposti:
mikko.kurttila@metla.fi
-
Pykäläinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Leskinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tiedonanto
artikkeli 6032,
Tiedonanto
Mikko Kurttila,
Jouni Pykäläinen,
Teppo Hujala.
(2013).
Optimoinnin käyttö yksityismetsien tilatason metsäsuunnittelussa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2013
numero
1
artikkeli 6032.
https://doi.org/10.14214/ma.6032
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin optimoinnin käyttöä ja kehittämismahdollisuuksia yksityismetsien tila tason metsäsuunnittelussa. Aineisto (n = 25) kerättiin puhelimitse teemahaastatteluilla, joiden kohteena olivat Metsäkeskuksen alueiden metsäsuunnittelupäälliköt ja -asiantuntijat. Haastattelujen perusteella optimointia ei juuri käytetä ainakaan Metsäkeskuksen toteuttamassa yksityismet sien tilatason suunnittelussa lukuun ottamatta varsinaisen suunnittelukauden jälkeisen pidemmän aikavälin ennustelaskentaa. Syyt optimoinnin vähäiseen käyttöön ryhmiteltiin tutkimuksessa kysyntä-, tarjonta-, työkalu- ja suunnittelukulttuurisyihin. Kysyntäsyyt liittyvät omistajien vähäiseen kiinnostukseen optimointilaskelmia kohtaan. Tarjontasyyt liittyvät suunnittelijoiden taitoihin tai muihin edellytyksiin toteuttaa optimointilaskelmia osana tilatason suunnittelua. Työkalusyyt viittaavat suunnitteluohjelmiston käytön vaikeuteen tai käytössä ilmenneisiin ongelmiin, jotka voivat laskea luottamusta optimoinnista saataviin tuloksiin. Suunnittelukulttuurisyyt sisältävät käytäntöjä, joissa metsän käsittelyjä tarkastellaan pelkästään metsikkötasolla ja jotka perustuvat tavoitteeseen noudattaa metsänhoitosuosituksia. Optimoinnin vähäisestä käytöstä huolimatta haastatellut nostivat esiin useita optimoinnin mahdollisia käyttötilanteita ja hyötyjä. Esim. alustavan suunnitelman laatiminen optimointilaskelmien avulla ennen toimenpide-ehdotusten maastotarkastuksia nähtiin mielenkiintoiseksi mahdollisuudeksi. Tällöin suunnittelija voi kuviolla keskittyä arvioimaan optimoinnin valitsemaa toimenpidettä, mikä voi säästää suunnitteluun käytettyä aikaa ja siten pienentää suunnittelukustannuksia. Optimoinnin käyttö metsäsuunnittelussa ei ole itseisarvo, vaan siitä on oltava hyötyä suunnittelun tilaavalle omistajalle tai sen toteuttajalle. Mahdolliset käyttötilanteet kannattaisikin selvittää ja niistä saatavat hyödyt arvioida kunnolla.
-
Kurttila,
Sähköposti:
mikko.kurttila@metla.fi
-
Pykäläinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hujala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimusseloste
artikkeli 24003,
Tutkimusseloste
Anu Laakkonen,
Katri Rusanen,
Teppo Hujala,
Mika Gabrielsson,
Jouni Pykäläinen.
(2024).
Kestävyyssiirtymä vaatii perustavanlaatuisia muutoksia suomalaisen sellu- ja paperiteollisuuden arvonluontilogiikkaan.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2024
artikkeli 24003.
https://doi.org/10.14214/ma.24003
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Laakkonen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
https://orcid.org/0000-0002-6384-7773
Sähköposti:
anu.laakkonen@uef.fi
-
Rusanen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
https://orcid.org/0000-0003-1705-5561
Sähköposti:
katri.rusanen@uef.fi
-
Hujala,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
https://orcid.org/0000-0002-7905-7602
Sähköposti:
teppo.hujala@uef.fi
-
Gabrielsson,
Kauppakorkeakoulu Hanken, Markkinoinnin laitos, Helsinki; Itä-Suomen yliopisto, Kauppatieteiden laitos, Joensuu
https://orcid.org/0000-0002-0633-6918
Sähköposti:
mika.gabrielsson@hanken.fi
-
Pykäläinen,
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu
https://orcid.org/0000-0002-0633-6918
Sähköposti:
jouni.pykalainen@uef.fi
artikkeli 23001,
Tutkimusseloste
Anu Laakkonen,
Teppo Hujala,
Jouni Pykäläinen.
(2023).
Suomen sellu- ja paperiteollisuuden liiketoimintaverkoston kehittyminen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2023
artikkeli 23001.
https://doi.org/10.14214/ma.23001
artikkeli 6843,
Tutkimusseloste
Mikko Kurttila,
Pekka Leskinen,
Jouni Pykäläinen,
Tiina Ruuskanen.
(2008).
Metsänomistajien päätöstuki vapaaehtoisissa monimuotoisuuden suojeluhankkeissa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
4
artikkeli 6843.
https://doi.org/10.14214/ma.6843
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Kurttila,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Leskinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Pykäläinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Ruuskanen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6511,
Tutkimusseloste
Annika Kangas,
Jyrki Kangas,
Jouni Pykäläinen.
Outranking-menetelmät työkaluina strategisessa luonnonvarasuunnittelussa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2001
numero
2
artikkeli 6511.
https://doi.org/10.14214/ma.6511
artikkeli 6922,
Tutkimusseloste
Jouni Pykäläinen.
Teemahaastattelu vuorovaikutteisessa metsäsuunnittelussa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2000
numero
1
artikkeli 6922.
https://doi.org/10.14214/ma.6922
Tieteen tori
Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen
artikkeli 6763,
Tieteen tori|Alueellisten metsäohjelmien kehittäminen
Jukka Tikkanen,
Annika Kangas,
Jouni Pykäläinen,
Teppo Hujala,
Mikko Kurttila,
Pekka Leskinen.
(2009).
Vaikuttava ja hyväksyttävä alueellinen metsäohjelma: ehdotus metsäohjelman laadinnan kehittämiseksi.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2009
numero
3
artikkeli 6763.
https://doi.org/10.14214/ma.6763
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Tikkanen,
Sähköposti:
jukka.tikkanen@oamk.fi
-
Kangas,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Pykäläinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hujala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kurttila,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Leskinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
Yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittäminen
artikkeli 6948,
Tieteen tori|Yksityismetsien metsäsuunnittelun kehittäminen
Teppo Hujala,
Mikko Kurttila,
Jouni Pykäläinen.
(2011).
Metsänomistajien päätöksenteko metsiensä käytöstä ja metsäsuunnittelupalvelut.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2010
numero
4
artikkeli 6948.
https://doi.org/10.14214/ma.6948