Artikkelit kirjoittajalta Seppo Nevalainen

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6025, Tutkimusartikkeli
Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Heli Viiri, Juha Heikkinen, Helena M. Henttonen, Juha-Pekka Hotanen, Helena Mäkelä, Seppo Nevalainen, Juho Pitkänen. (2013). Suomen metsät 2004–2008 ja niiden kehitys 1921–2008. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 3 artikkeli 6025. https://doi.org/10.14214/ma.6025
Original keywords: Valtakunnan metsien inventointi; metsävarat; metsien kasvu; metsien monimuotoisuus; metsänhoidollinen tila; maaluokat; kasvupaikat
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tässä julkaisusssa esitetään valtakunnan metsien 10. inventointiin (VMI10) perustuvat tiedot Suomen metsävaroista ja metsien tilasta. Maastotiedot on kerätty vuosina 1996–2004. Tulokset esitetään metsäkeskusalueittain, osa tuloksista myös puuntuotannon rajoitusten ja metsänomistajaryhmän mukaan jaoteltuna. Metsien kehitystä tarkastellaan vertailemalla tuloksia aiempien inventointien tuloksiin 1920-luvun alun VMI1:stä lähtien. Julkaisussa esitetään myös VMI10:ssä käytetyt mittaus- ja laskentamenetelmät. Suomen metsien puumäärä on jatkanut lisäystään. Puuston kokonaistilavuus on 2,2 miljardia kuutiometriä, kun 1920-luvun alussa nykyisen Suomen puuston määrä oli 1,4 miljardia kuutiometriä. Puuston vuotuinen kasvu oli inventointia edeltäneillä 5 vuoden mittausjaksoilla lähes 100 miljoonaa kuutiometriä. Suomen metsissä nuorien metsien osuus on suuri, mikä selittää puumäärän lisäystä ja puuston lisääntyvää kasvua. Soiden ojitus on lisännyt metsämaan alaa noin 1,5 miljoonaa hehtaaria, mikä myös selittää puuston määrän ja kasvun lisäystä. Edelliseen inventointiin verrattuna metsämaan ala on kuitenkin pienentynyt maanrakennustoiminnan vaikutuksesta. Metsien terveydentila on hyvä, vakavia tuhoja havaittiin inventoinnissa vain noin 4 %:lla metsä maan alasta. Metsähoidollinen tila on tyydyttävä – 73 % puuntuotannon metsämaan metsistä on metsänhoidolliselta tilataan hyviä tai tyydyttäviä. Nuorissa metsissä on kuitenkin aiempaa enemmän kiireelliä taimikonhoito- ja ensiharvennustarpeita. Metsä-, kitu- ja joutomaan alasta noin 2 %:lla on arvokkaita biotooppeja, jotka VMI:n maasto arvion mukaan todennäköisesti täyttävät metsälain 10 pykälän kriteerit lukuun alueellista yleisyyttä, johon VMI:n arvioinnissa ei ole otettu kantaa. Arvokkaat elinympäristöt on otettu hyvin huomioon metsien käsittelyssä. Lahopuuston määrä on edelliseen inventointiin verrattuna lisääntynyt Etelä-Suomessa, mutta näyttäisi hieman pienentyneen Pohjois-Suomessa.

  • Korhonen, Sähköposti: kari.t.korhonen@metla.fi (sähköposti)
  • Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Viiri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heikkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Henttonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hotanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäkelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nevalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pitkänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 10310, Tieteen tori
Seppo Nevalainen, Tuula Piri. (2020). Metsätuhoriskit tasa- ja eri-ikäismetsätaloudessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10310. https://doi.org/10.14214/ma.10310
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nevalainen, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti: seppo.nevalainen@gmail.com
  • Piri, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: tuula.piri@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusseloste

artikkeli 10692, Tutkimusseloste
Markus Melin, Tiina Ylioja, Leena Aarnio, Katri Hamunen, Seppo Nevalainen, Antti Pouttu, Heli Viiri. (2022). Ytimennävertäjien lisääntyminen metsässä varastoiduissa mäntypinoissa sekä tästä aiheutuva seurannaistuhojen riski pinoja ympäröiville metsille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10692. https://doi.org/10.14214/ma.10692
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Melin, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi (sähköposti)
  • Ylioja, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: tiina.ylioja@luke.fi
  • Aarnio, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: leena.aarnio@luke.fi
  • Hamunen, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: katri.hamunen@luke.fi
  • Nevalainen, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: seppo.nevalainen@gmail.com
  • Pouttu, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: antti.pouttu@kolumbus.fi
  • Viiri, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu; UPM-Kymmene Oyj, Tampere Sähköposti: heli.viiri@upm.com
artikkeli 5716, Tutkimusseloste
Teija Ruuhola, Ari Nikula, Vesa Nivala, Seppo Nevalainen, Juho Matala. (2016). Kallioperä ja maalaji vaikuttavat hirvivahinkojen määrään. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 3-4 artikkeli 5716. https://doi.org/10.14214/ma.5716
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Ruuhola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Nikula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nivala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nevalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Matala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5977, Tutkimusseloste
Seppo Nevalainen, Juho Matala, Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Ari Nikula. (2016). Hirvituhot lisääntyneet – haapavaltaiset metsiköt alttiimpia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 1 artikkeli 5977. https://doi.org/10.14214/ma.5977
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nevalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Matala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nikula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6877, Tutkimusseloste
Seppo Nevalainen. Topografian vaikutus männynversosurman esiintymiseen Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6877. https://doi.org/10.14214/ma.6877
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Nevalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)

Kirjallisuutta

artikkeli 5854, Kirjallisuutta
Juha Siitonen, Seppo Nevalainen. (2012). Tiivis kuvaopas metsätuhojen tunnistamisen avuksi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 1 artikkeli 5854. https://doi.org/10.14214/ma.5854
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Siitonen, Sähköposti: juha.siitonen@metla.fi (sähköposti)
  • Nevalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Metsävarat

artikkeli 5735, Metsävarat
Hannu Yli-Kojola, Seppo Nevalainen. Metsätuhojen esiintyminen Suomessa 1986–94. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli 5735. https://doi.org/10.14214/ma.5735
Original keywords: Valtakunnan metsien inventointi; metsätuhot; metsien terveydentila
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa esitetään tulokset metsätuhojen esiintymisestä metsikkö- ja puutasolla koko maassa valtakunnan metsien 8. inventoinnin aineiston mukaan. Kahdeksas inventointi tehtiin metsälautakunnittain vuosina 1986–1994.

Metsämaan pinta-alasta koko maassa 39,8 %:lla todettiin esiintyvän eriasteisia tuhoja, joista 45,9 % oli lieviä, 42,8 % todettavia, 10,5 % vakavia ja 0,9 % täydellisiä tuhoja. Täydellisiä tuhoja oli yhteensä 72 000 hehtaarilla. Etelä-Suomessa tuhoja esiintyi 30,1 %:lla ja Pohjois-Suomessa 52,8 %:lla metsämaan pinta-alasta. Tuhojen aste oli Pohjois-Suomen metsissä keskimäärin selvästi vakavampi kuin Etelä-Suomessa.

Puuston kokonaistilavuudesta koko maassa 32,8 %:lla todettiin esiintyvän eriasteisia tuhoja, joista 35,2 % oli lieviä, 56,5 % vaurioita jättäviä, 3,2 % tappavia tuhoja ja 5,1 % kuollutta puustoa. Etelä-Suomessa puuston kokonaistilavuudesta tuhonalaista puustoa oli 25,8 % ja Pohjois-Suomessa 49,1 %. Pohjois-Suomessa yksittäisten puiden tuhojen aste oli keskimäärin selvästi vakavampi kuin Etelä-Suomessa. Kuolevan ja käyttökelpoisen kuolleen puuston tilavuus oli koko maan metsissä yhteensä 2,7 % puuston kokonaistilavuudesta.

Kuusivaltaisissa metsissä tuhoja esiintyi koko maassa suhteellisesti vähemmän kuin mänty- ja lehtipuuvaltaisissa metsissä. Kuitenkin Pohjois-Suomessa tuhoja esiintyi kuusivaltaisissa metsissä suhteellisesti eniten ja tuhot olivat vakavimpia.

Metsätuhoja esiintyi eniten taimikkovaiheessa ja vanhoissa metsissä. Pinta-aloina tarkasteltuna koko maassa yleisimpiä tuhojen aiheuttajia olivat erilaiset sienitaudit kuten versosurma, lahottajasienet, tervasroso ja muut sienitaudit sekä hirvet ja muut selkärankaiset. Muita merkittäviä tuhonaiheuttajia olivat mm. tuuli ja lumi.

Metsiköiden harsuuntumista esiintyi Etelä-Suomessa 13,3 %:lla ja Pohjois-Suomessa 22,3 %:lla metsämaan alasta. Yksittäisten havupuiden harsuuntuminen oli pääosin lievää.

  • Yli-Kojola, Sähköposti: seppo.nevalainen@metla.fi (sähköposti)
  • Nevalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Metsien sienitaudit

artikkeli 6687, Tieteen tori|Metsien sienitaudit
Seppo Nevalainen, Ulla Mattila. Mitkä tekijät lisäävät männynversosurmaa Etelä-Suomessa? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli 6687. https://doi.org/10.14214/ma.6687
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nevalainen, Sähköposti: seppo.nevalainen@metla.fi (sähköposti)
  • Mattila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit