Päätoimittajalta
artikkeli 5846,
Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti.
(2012).
Silva Fennica ja Metsätieteen aikakauskirja arvioitu korkeatasoisiksi.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
1
artikkeli 5846.
https://doi.org/10.14214/ma.5846
Tutkimusartikkeli
artikkeli 6487,
Tutkimusartikkeli
Juha Siitonen,
Reijo Penttilä,
Antti Ihalainen.
(2013).
METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
4
artikkeli 6487.
https://doi.org/10.14214/ma.6487
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää METSO-ohjelmaan kuuluvien uusien suojelukohteiden laatua. Tutkimusalueelta inventoitiin yhteensä 40 pysyvästi tai määräaikaisesti suojeltua kohdetta, joiden yhteispinta-ala oli 126 hehtaaria. Kohteet kuvioitiin ja niiltä mitattiin kuvioittain metsikkötunnukset sekä inventoitiin kääpä-, kovakuoriais- ja epifyyttilajisto. Lisäksi arvioitiin, mihin METSO-ohjelman luonnontieteellisissä valintaperusteissa kuvattuun elinympäristötyyppiin ja laatuluokkaan kukin kuvio kuului. Kookkaiden lehtipuiden ja lahopuun määriä METSO-kohteilla verrattiin keskimääräisiin talousmetsiin VMI10:n tulosten avulla.
Tutkitut kohteet olivat ekologiselta laadultaan valtaosin hyviä. Niissä esiintyi keskimäärin selvästi enemmän arvokkaita rakennepiirteitä kuin vastaavien kasvupaikkatyyppien varttuneissa talousmetsissä. Lahopuun keskitilavuus kohteilla oli 16,7 m3/ha. Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja tavattiin kohteilta yhteensä 43 lajia ja 197 havaintoa. I-laatuluokan kohteilla sekä kokonaislajimäärä että uhanalaisten lajimäärä ja havaintotiheys olivat selvästi suuremmat kuin II- tai III-luokan kohteilla.
Yksinkertainen laatuluokittelu eli METSO-valintaperusteet näyttää toimivan hyvin sekä rakennepiirteiltään että myös lajistoltaan arvokkaimpien kohteiden tunnistamisessa. Määräaikaisissa ympäristötukisopimuksissa ytimenä toimivan metsälakikuvion laajennus III-laatuluokan kuvioilla ei ole yleensä perusteltua.
-
Siitonen,
Sähköposti:
juha.siitonen@metla.fi
-
Penttilä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Ihalainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6486,
Tutkimusartikkeli
Henna Höglund,
Teppo Hujala,
Jouni Pykäläinen,
Lauri Mehtätalo.
(2013).
Metsikkökohtaiset käsittelyvaihtoehdot metsänomistajan oppimisen ja päätöksenteon tukena.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
4
artikkeli 6486.
https://doi.org/10.14214/ma.6486
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää tietämystä siitä, mitä mieltä metsänomistajat ovat metsikkökohtaisten käsittelyvaihtoehtojen esittämisestä metsäsuunnittelussa, miten omistajat suhtautuvat erilaisiin vaihtoehtojen havainnollistamistapoihin ja millainen on erilaisten välittävien kohteiden (vaihtoehdot esittävä metsikköseloste, kartta, vanha metsäsuunnitelma) rooli keskustelun ja oppimisen jäsentäjänä. Kahden tapaustutkimuksen aineistona olivat haastattelutapaamiset yhteensä 26 itäsuomalaisen metsänomistajan kanssa. Metsikkökohtaisia käsittelyvaihtoehtoja havainnollistava dokumentti, ns. metsikköseloste, sai erityisesti kokemattomammat metsänomistajat kiinnostumaan erilaisten käsittelyvaihtoehtojen vertailusta. Haastatellut katsoivat, että vaihtoehdot tarjoavat näkökulmia neuvontakeskusteluun ja mahdollistavat aiempaa itsenäisemmän päätöksenteon. Moninaiset näkemykset eri havainnollistamistapojen mielekkyydestä viittaavat yksilökohtaisiin tapoihin hahmottaa metsää koskevaa tietoa. Tilan kuviokartta toimi yleisenä keskustelun jäsentäjänä ja erityisesti kokeneilla metsänomistajilla oma keskustelun tueksi tuotu materiaali, kuten metsäsuunnitelma, täydensi vuorovaikutusta.
-
Höglund,
Sähköposti:
teppo.hujala@metla.fi
-
Hujala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Pykäläinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Mehtätalo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6740,
Tutkimusartikkeli
Marika Salomäki,
Pentti Niemistö,
Jori Uusitalo.
(2012).
Ensiharvennuksen toteutusvaihtoehdot ja niiden vaikutukset männikön tuotokseen ja kasvatuksen kannattavuuteen ojitetuilla turvemailla – simulointitutkimus.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
3
artikkeli 6740.
https://doi.org/10.14214/ma.6740
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Harvennushakkuiden kannattavuutta turvemailla heikentävät puuston epätasaisuus, pieni hakkuu kertymä ja runkokoko sekä puunkorjuuta rajoittava ojaverkosto ja maan huono kantavuus. Tavanomaisesta poikkeava ensiharvennus voi vaikuttaa hakkuun onnistumiseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen. Puuntuotosta ja taloudellista tuottoa tutkittiin erilaisilla ajourien sijoitteluilla ja leveyksillä sekä harvennettavien, avohakattavien tai harventamatta jäävien vyöhykkeiden yhdistelmillä. Aineistona oli VMI10-lohkoilta poimitut 14 ensiharvennusmännikköä Etelä-Pohjanmaalla, joille simuloitiin Motti-ohjelmalla eri käsittelyvaihtoehtojen puuntuotos ja kannattavuus kasvatusajan loppuun.
Koko leimikon tasainen harventaminen ja neljän metrin levyiset ajourat ojien välisellä saralla 20 metrin välein osoittautuivat parhaiksi sekä puuntuotoksessa että taloudellisessa kannattavuudessa. Harventamattomassa puustossa ainespuun tuotos oli lähes yhtä suuri, mutta taloudellinen tulos 3 % korolla oli siinä heikoin kaikista tutkituista käsittelyvaihtoehdoista. Syynä oli hakkuutulojen ajoittuminen kokonaan päätehakkuuseen. Ajouran leventäminen kahdella metrillä pienensi koko kasvatusajan puuntuotosta 5,9 % ja nettotulojen nykyarvoa 4,7 %. Leveän ajouran avaaminen ojan penkoille ja keskelle sarkaa vähensi vastaavasti puuntuotosta 10 %, mutta nettotulojen nykyarvoa vain 4,5 % korkeiden ensiharvennustulojen takia. Erilaiset kaistalehakkuuvaihtoehdot tai harventamattomien vyöhykkeiden jättäminen olivat huonosti kannattavia.
Nykykäytännön mukainen ensiharvennus oli tässä tutkimuksessa edullisin toimintatapa myös turvemailla, mutta ajouria voidaan tulosten mukaan leventää ja sijoittaa joustavasti ojien päälle tai viereen sekä eri osiin sarkaa kannattavuuden siitä suuresti alentumatta. Tällaiset harvennusleimikoiden korjuukelpoisuutta ojitusalueilla parantavat seikat ovat merkittäviä, koska suomänniköiden harventaminen oli sinänsä kannattavaa ja harvennustuloilla oli suuri vaikutus koko kasvatusajan taloustulokseen.
-
Salomäki,
Sähköposti:
pentti.niemisto@metla.fi
-
Niemistö,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Uusitalo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6456,
Tutkimusartikkeli
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tutkimuksessa johdetaan metsäsuunnittelun ja tulevaisuudentutkimuksen teorioista sekä ennakoinnin yleisistä periaatteista ns. ennakoivan alueellisen metsäohjelman (AMO) keskeiset piirteet. Lisäksi selvitetään toimintatutkimuksen keinoin näiden piirteiden mukaisen ennakoivan AMOn toteutettavuutta. Lähtökohtana on, että yhdistämällä metsäohjelmatyössä yhteiskuntaa ja aluetaloutta koskeva ennakointi metsää ja sen käyttöä koskevaan ennakointiin voitaisiin nykyistä paremmin hahmottaa metsäalan tulevaisuuden mahdollisuudet alueella ja siten ohjata tehokkaammin mm. tutkimus- ja kehityshankkeiden resursointia. Toimintatutkimuksessa käytettiin ennakointia Pohjois-Karjalan AMOn tavoiteasettelun tukena. Ennakointimenetelmänä käytettiin tulevaisuustaulukon sovellusta. Eräs keskeinen havainto oli, että perinteisille toiminnoille tärkeissä kysymyksissä ennakoinnin osallistujat painottivat vahvasti tulevaisuuteen vaikuttamista ja perustelivat nykytoimintaa metsän tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisellä. Alalle uusissa tai uusia merkityksiä saaneissa toiminnoissa toimintaympäristön tulevaisuuskuvia ja tavoitteita perusteltiin myös metsään pohjautuvien tuotteiden ja palvelujen kysynnällä. Ennakointi otettiin lähestymistapana hyvin vastaan AMOn valmistelutyöryhmässä ja alueellisessa metsäneuvostossa. Ennakoinnin tuloksia hyödynnettiin myös Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kaakkois-Suomen AMOjen tavoiteasettelun tukena.
-
Pykäläinen,
Sähköposti:
teppo.hujala@metla.fi
-
Hujala,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5847,
Tutkimusartikkeli
Mervi Kasanen,
Hannu I. Heikkinen.
(2012).
Kolme näkökulmaa pohjoispohjanmaalaisten metsänomistajien valintoihin.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
1
artikkeli 5847.
https://doi.org/10.14214/ma.5847
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tässä ympäristöantropologisessa tutkimuksessa selvitettiin metsänomistajien perusteluita ja käsityksiä metsänhoidon vaiheista haastattelemalla 24 henkilöä (39 haastattelukertaa), jotka omistavat metsää Pohjois-Pohjanmaalla. Laadullisen aineiston avulla selvitettiin tasaikäisen ja eri-ikäisen metsän kasvatukseen liittyvää päättelyä. Metsänomistajien käsityksiä verrattiin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksiin. Aineistona olivat myös neljän eri puolilla Suomea tapahtuneen metsänuudistamista ja hakkuita koskeneen oikeustapauksen asiakirja-aineistot vuosilta 2004–2008.
Analyysissä hyödynnettiin kolmea näkökulmaa: poliittista ekologiaa, kognitiivista antropologiaa ja toimijaverkkoteoriaa. Poliittisen ekologian näkökulmassa metsänomistajien käsityksiä tarkasteltiin osana Suomen metsätalouden ja metsäkeskustelun kehitystä. Kognitiivisen antropologian kulttuuristen mallien käsitettä soveltaen haastateltavien päättelystä koostettiin kaksi yleistävää ajattelumallia: vakiintuneen metsänhoidon malli ja vaihtoehtoisen metsänhoidon malli, jossa painottui metsänhoitomenetelmien joustava yhdisteleminen tarpeen mukaan. Toimijaverkkoteoria jäsensi oikeustapausaineistoja, joissa tiivistyivät kulttuurisissa malleissa esiintyneet käsitykset metsänhoidosta. Vakiintuneen metsänhoidon malli mukaili Hyvän metsänhoidon suosituksissa esitettyä linjaa. Vaihtoehtoisen metsänhoidon malli erosi suosituksista, mutta vain osittain. Esitetyn kritiikin pohjalta metsähallinnoinnissa olisi huomioitava metsänomistajien vaihtelevat käsitykset, toimintansa perustelut ja tarpeet entistä monipuolisemmin.
-
Kasanen,
Sähköposti:
mervi.kasanen@oulu.fi
-
Heikkinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Katsaus
artikkeli 6488,
Katsaus
Teijo Rytteri,
Leena A. Leskinen.
(2013).
Metsänhoidon taloudellisen kestävyyden tulkintojen muutos suomalaisissa metsäalan oppikirjoissa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
4
artikkeli 6488.
https://doi.org/10.14214/ma.6488
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Kun metsiin kohdistuneet tarpeet ovat muuttuneet, on omaksuttu uusia tapoja arvioida hyödyntämisen kestävyyttä ja on otettu käyttöön uusia keinoja turvata tulevien sukupolvien oletetut tarpeet. Artikkelissa esitetään käsitteellinen jäsennys metsänhoidon taloudellisen kestävyyden keskeisistä osa-alueista ja sovelletaan tätä kehystä metsätieteen oppikirjojen analysointiin. Tarkasteltaessa taloudellisen kestävyyden käsitteen historiaa nousee esiin muutoin helposti näkymättömiin jääviä tulkintojen muutoksia. Artikkelissa asetetaan tapahtuneet muutokset historialliseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiinsa. Artikkelin tuloksena suomalaisen metsätalouden historia jaotellaan vaiheisiin, joissa kestävyyden määrittelyssä keskeisellä sijalla on ollut biologinen tulkinta, tekninen tulkinta, boniteettitulkinta, progressiivinen tulkinta ja pääomatulkinta.
-
Rytteri,
Sähköposti:
teijo.rytteri@uef.fi
-
Leskinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
artikkeli 6491,
Tieteen tori
Leila Korpela.
(2013).
Kansainvälinen suo- ja turvekongressi Tukholmassa kesällä 2012.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
4
artikkeli 6491.
https://doi.org/10.14214/ma.6491
artikkeli 6490,
Tieteen tori
Michael M. Müller,
Tuula Piri,
Jarkko Hantula.
(2013).
Ilmaston lämpeneminen haastaa nykyistä tehokkaampaan juurikäävän torjuntaan.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
4
artikkeli 6490.
https://doi.org/10.14214/ma.6490
artikkeli 6489,
Tieteen tori
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Mäkinen,
Sähköposti:
harri.makinen@metla.fi
-
Nöjd,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Jyske,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Mielikäinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kalliokoski,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Repo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Lumme,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6745,
Tieteen tori
Kari Heliövaara.
(2012).
Monokulttuurien vaarat – esimerkki Kiinasta.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
3
artikkeli 6745.
https://doi.org/10.14214/ma.6745
artikkeli 6744,
Tieteen tori
Mikko Hyppönen,
Martti Varmola,
Kari Mikkola,
Risto Jalkanen.
(2012).
Metsien uudistuminen suojametsäalueella ja Pohjois-Suomen korkeilla mailla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
3
artikkeli 6744.
https://doi.org/10.14214/ma.6744
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Hyppönen,
Sähköposti:
mikko.hypponen@metla.fi
-
Varmola,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Mikkola,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Jalkanen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6468,
Tieteen tori
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Rajala,
Sähköposti:
tiina.rajala@metla.fi
-
Peltoniemi,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Valentin-Carrera,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Pennanen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Mäkipää,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6467,
Tieteen tori
Raisa Mäkipää.
(2012).
Ilmastonmuutos ja metsien hoito vaikuttavat metsien hiilitaseeseen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
2
artikkeli 6467.
https://doi.org/10.14214/ma.6467
artikkeli 6466,
Tieteen tori
Samuli Launiainen,
Ari Laurén.
(2012).
Vihreää vettä ja jalanjälkeä – onko mitään järkeä?
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
2
artikkeli 6466.
https://doi.org/10.14214/ma.6466
artikkeli 5849,
Tieteen tori
artikkeli 5848,
Tieteen tori
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Koivula,
Sähköposti:
matti.koivula@metla.fi
-
Hallman,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kouki,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kuuluvainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Siitonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Valkonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimusseloste
artikkeli 6498,
Tutkimusseloste
Juha Laitila.
(2013).
Menetelmä nuorten metsien energiapuun korjuumenetelmän valintaan.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
4
artikkeli 6498.
https://doi.org/10.14214/ma.6498
artikkeli 6497,
Tutkimusseloste
Kalle Kärhä.
(2013).
Vertaileva aikatutkimus kahdesta kannonnostolaitteesta päätehakkuukuusikossa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
4
artikkeli 6497.
https://doi.org/10.14214/ma.6497
artikkeli 6496,
Tutkimusseloste
Marjut Turtiainen,
Olli Saastamoinen,
Kari Kangas,
Matti Vaara.
(2013).
Suomalaisten kotitalouksien luonnonsienten poiminta vuosina 1997–1999 ja 2011.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
4
artikkeli 6496.
https://doi.org/10.14214/ma.6496
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Turtiainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Saastamoinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kangas,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Vaara,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6495,
Tutkimusseloste
Mirja Rantala,
Teppo Hujala,
Mikko Kurttila.
(2013).
Sosiokulttuurisen kestävyyden mittaaminen metsien monimuotoisuuden yhteistoimintaverkostoissa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
4
artikkeli 6495.
https://doi.org/10.14214/ma.6495
artikkeli 6494,
Tutkimusseloste
Sanna Hautamäki,
Antti Mutanen,
Jari Viitanen.
(2013).
Raakapuuvirtojen korvautuvuus Suomen metsäteollisuuden puunhankinnassa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
4
artikkeli 6494.
https://doi.org/10.14214/ma.6494
artikkeli 6757,
Tutkimusseloste
artikkeli 6756,
Tutkimusseloste
Mikko Vastaranta.
(2012).
Metsien kartoitus ja seuranta aktiivisella 3D-kaukokartoituksella.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
3
artikkeli 6756.
https://doi.org/10.14214/ma.6756
artikkeli 6755,
Tutkimusseloste
Sanna Härkönen.
(2012).
Uusia malleja tulevaisuuden metsän kasvun ennustamiseen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
3
artikkeli 6755.
https://doi.org/10.14214/ma.6755
artikkeli 6754,
Tutkimusseloste
Tarja Wallenius,
Risto Laamanen,
Jussi Peuhkurinen,
Lauri Mehtätalo,
Annika Kangas.
(2012).
Lentolaserkeilaukseen perustuvan metsän inventoinnin ja erillisen maastokontrollimittauksen vastaavuuden arviointi.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
3
artikkeli 6754.
https://doi.org/10.14214/ma.6754
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Wallenius,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Laamanen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Peuhkurinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Mehtätalo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kangas,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6753,
Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen,
Lasse Aro.
(2012).
Koivikon biomassatuotos ja ravinnetalous suonpohjalla: 37 vuoden tuloksia.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
3
artikkeli 6753.
https://doi.org/10.14214/ma.6753
artikkeli 6752,
Tutkimusseloste
Jaana Luoranen,
Heli Viiri.
(2012).
Maanmuokkaus vähentää tukkimiehentäin syöntiriskiä sekä kivennäismailla että turvemailla vuosi istutuksen jälkeen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
3
artikkeli 6752.
https://doi.org/10.14214/ma.6752
artikkeli 6472,
Tutkimusseloste
Anna Rytkönen.
(2012).
Phytophthora-munasienisuvun kasvitaudinaiheuttajia myös Suomen taimitarhoilla – tulevaisuuden uhka taimituotannolle?
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
2
artikkeli 6472.
https://doi.org/10.14214/ma.6472
artikkeli 6471,
Tutkimusseloste
Paula Jylhä.
(2012).
Karsimaton ensiharvennusmänty sulfaattisellun ja energian tuotannossa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
2
artikkeli 6471.
https://doi.org/10.14214/ma.6471
artikkeli 6470,
Tutkimusseloste
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Kataja-aho,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Smolander,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Fritze,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Norrgård,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Haimi,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5860,
Tutkimusseloste
Anu Hynninen.
(2012).
Typpikuormituksen vähentäminen pintavalutuskenttien avulla metsävaluma-alueilla: Pidätystehokkuus ja ympäristövaikutukset.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
1
artikkeli 5860.
https://doi.org/10.14214/ma.5860
artikkeli 5859,
Tutkimusseloste
Liisa Kulmala.
(2012).
Yleisen pintakasvillisuuslajiston hiilensidonta on ennustettavissa ympäristötekijöiden avulla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
1
artikkeli 5859.
https://doi.org/10.14214/ma.5859
artikkeli 5858,
Tutkimusseloste
Joonas Järvinen,
Jaakko Linnakangas.
(2012).
Yritysten kyvykkyydet Suomen metsäklusterissa: vertailuja "itseorganisoituvan kartan" avulla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
1
artikkeli 5858.
https://doi.org/10.14214/ma.5858
artikkeli 5857,
Tutkimusseloste
Tuomas Aakala.
(2012).
Kuolleen puun määrän ja laadun vaihtelu vanhoissa boreaalisissa metsissä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
1
artikkeli 5857.
https://doi.org/10.14214/ma.5857
artikkeli 5856,
Tutkimusseloste
Raisa Mäkipää,
Tapio Linkosalo.
(2012).
Nopea maastokelpoinen menetelmä lahopuun tiheyden mittaamiseen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
1
artikkeli 5856.
https://doi.org/10.14214/ma.5856
artikkeli 5855,
Tutkimusseloste
Meeri Pearson,
Markku Saarinen,
Kari Minkkinen,
Niko Silvan,
Jukka Laine.
(2012).
Mätästys ja laikutus ojitusaluemetsien uudistamisessa: männyn viljelyn onnistumiseen vaikuttavat tekijät.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
1
artikkeli 5855.
https://doi.org/10.14214/ma.5855
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Pearson,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Saarinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Minkkinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Silvan,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Laine,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Kirjallisuutta
artikkeli 6493,
Kirjallisuutta
Juhani Päivänen.
(2013).
Suokasvupaikkojen tunnistaminen sekä syvenee että laajenee.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
4
artikkeli 6493.
https://doi.org/10.14214/ma.6493
artikkeli 6492,
Kirjallisuutta
artikkeli 6751,
Kirjallisuutta
Matti Leikola.
(2012).
Tropiikin metsäkadon syitä mietiskellessä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
3
artikkeli 6751.
https://doi.org/10.14214/ma.6751
artikkeli 6750,
Kirjallisuutta
Sakari Sarkkola.
(2012).
Uusinta uutta suometsistä englanniksi.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
3
artikkeli 6750.
https://doi.org/10.14214/ma.6750
artikkeli 6749,
Kirjallisuutta
Jorma Vierula.
(2012).
Metsänuudistamisen tutkimusta käytännön ohjeiksi.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
3
artikkeli 6749.
https://doi.org/10.14214/ma.6749
artikkeli 6748,
Kirjallisuutta
artikkeli 6469,
Kirjallisuutta
Matti Leikola.
(2012).
Ihmisen suhde luontoon suomalaisessa kaunokirjallisuudessa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
2
artikkeli 6469.
https://doi.org/10.14214/ma.6469
artikkeli 5854,
Kirjallisuutta
Juha Siitonen,
Seppo Nevalainen.
(2012).
Tiivis kuvaopas metsätuhojen tunnistamisen avuksi.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
1
artikkeli 5854.
https://doi.org/10.14214/ma.5854
artikkeli 5853,
Kirjallisuutta
Pekka T. Rajala.
(2012).
Painavaa asiaa puutavaran kuljetuksesta.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
1
artikkeli 5853.
https://doi.org/10.14214/ma.5853
artikkeli 5852,
Kirjallisuutta
artikkeli 5851,
Kirjallisuutta
Juhani Päivänen.
(2012).
Ympäristöopas valtion vai peräti valtakunnan metsien vastuulliselle hoidolle?
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
1
artikkeli 5851.
https://doi.org/10.14214/ma.5851
Puheenvuoro
artikkeli 6747,
Puheenvuoro
Pekka Nygren.
(2012).
Onko "indeksikorotus" tutkimuksen päätavoite?
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
3
artikkeli 6747.
https://doi.org/10.14214/ma.6747
artikkeli 6746,
Puheenvuoro
Heikki Smolander.
(2012).
Tutkimustiedon siirto käytäntöön – vettä hanhen selkään.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
3
artikkeli 6746.
https://doi.org/10.14214/ma.6746
artikkeli 5850,
Puheenvuoro
Esa-Jussi Viitala.
(2012).
Raakapuukartelliin liittyvien vahinkojen vanhentuminen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
1
artikkeli 5850.
https://doi.org/10.14214/ma.5850
Tieteen tori
Kustannustehokasta metsänhoitoa
artikkeli 6460,
Tieteen tori|Kustannustehokasta metsänhoitoa
Veli-Matti Saarinen.
(2012).
Metsäpalveluiden kehittäminen ja kasvumahdollisuudet.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
2
artikkeli 6460.
https://doi.org/10.14214/ma.6460
artikkeli 6459,
Tieteen tori|Kustannustehokasta metsänhoitoa
artikkeli 6458,
Tieteen tori|Kustannustehokasta metsänhoitoa
Ville Kankaanhuhta,
Timo Saksa.
(2012).
Omavalvonnasta työkalu metsänhoidon laadun hallintaan.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
2
artikkeli 6458.
https://doi.org/10.14214/ma.6458
artikkeli 6457,
Tieteen tori|Kustannustehokasta metsänhoitoa
Juho Rantala.
(2012).
Metsänhoidon kustannustehokkuuden merkitys metsätaloudessa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
2
artikkeli 6457.
https://doi.org/10.14214/ma.6457
Tieteen tori
Luoteis-Venäjän metsä- ja puutaloutta
artikkeli 6465,
Tieteen tori|Luoteis-Venäjän metsä- ja puutaloutta
Juhani Marttila,
Pekka Ollonqvist.
(2012).
Kuluttaja-arvostusten vaikutukset suomalaisen puurakentamisen kilpailukykyyn Luoteis-Venäjällä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
2
artikkeli 6465.
https://doi.org/10.14214/ma.6465
artikkeli 6464,
Tieteen tori|Luoteis-Venäjän metsä- ja puutaloutta
Kari Väätäinen,
Yuri Gerasimov,
Viktor Senkin.
(2012).
Koneellisen tavaralajimenetelmähakkuun tuottavuus Luoteis-Venäjän päätehakkuukohteilla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
2
artikkeli 6464.
https://doi.org/10.14214/ma.6464
artikkeli 6463,
Tieteen tori|Luoteis-Venäjän metsä- ja puutaloutta
Erkki Verkasalo,
Sanna Hautamäki,
Harri Kilpeläinen.
(2012).
Mänty- ja kuusisahatavaran laatujakaumat ja sahatukin laatu Suomessa ja Luoteis-Venäjällä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
2
artikkeli 6463.
https://doi.org/10.14214/ma.6463
artikkeli 6462,
Tieteen tori|Luoteis-Venäjän metsä- ja puutaloutta
Jari Viitanen,
Antti Mutanen.
(2012).
Venäjän sahateollisuus menestyy vientimarkkinoilla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
2
artikkeli 6462.
https://doi.org/10.14214/ma.6462
artikkeli 6461,
Tieteen tori|Luoteis-Venäjän metsä- ja puutaloutta
Elina Välkky,
Timo Leinonen.
(2012).
Suomen ja Venäjän metsänkäsittelyohjeiden vertailu.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
2
artikkeli 6461.
https://doi.org/10.14214/ma.6461
Tieteen tori
Puutavaran ja energiapuun kaukokuljetus
artikkeli 6743,
Tieteen tori|Puutavaran ja energiapuun kaukokuljetus
artikkeli 6742,
Tieteen tori|Puutavaran ja energiapuun kaukokuljetus
Johanna Routa,
Tapio Ranta.
(2012).
Energiapuun rautatiekuljetuksissa kehittämispotentiaalia tutkimuksia Suomesta ja Ruotsista.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
3
artikkeli 6742.
https://doi.org/10.14214/ma.6742
artikkeli 6741,
Tieteen tori|Puutavaran ja energiapuun kaukokuljetus
Perttu Anttila,
Antti Korpilahti,
Kari Väätäinen.
(2012).
Puutavaran maantiekuljetusten kehittämispyrkimyksiä Suomessa ja Ruotsissa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
3
artikkeli 6741.
https://doi.org/10.14214/ma.6741