Michael M. Müller. (2024). Miksi hömö- ja töyhtötiainen ovat vähentyneet Suomessa? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2024 artikkeli 23002. https://doi.org/10.14214/ma.23002

Original keywords: metsätalous; ilmastonmuutos; hirvieläimet; Lophophanes cristatus; Poecile montanus; linnuston suojelu; taudit

Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Hömötiainen (Poecile montanus) ja töyhtötiainen (Lophophanes cristatus) ovat vähentyneet maassamme viime vuosikymmeninä merkittävästi. Hömötiainen on nyt luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja töyhtötiainen vaarantuneeksi lajiksi. Näiden tiaisten vähenemiselle on esitetty monia syitä, mutta metsänhakkuiden lisääntyminen on noussut muutamissa tutkimusjulkaisuissa sekä julkisuudessa vallitsevaksi selitykseksi. Tässä katsauksessa pohditaan aiheesta julkaistujen tutkimustulosten tulkintaa sekä kysymystä siitä, minkä kokoisia suojeltavien metsäalojen tulisi vähintään olla, jotta metsätaloudesta kärsivien lintulajien elinmahdollisuus olisi niissä turvattu. Katsauksen johtopäätöksenä todetaan, ettei metsänhakkuiden määrän yhteydestä näiden tiaislajien kantojen heikkenemiseen ole yksiselitteistä tutkimusnäyttöä. On hyvin mahdollista, että 1900-luvun puolessa välissä alkaneet soistuneiden kankaiden ojitukset ovat vähentäneet hömötiaiselle sopivien elinympäristöjen määrää. Myös 1950-luvun jälkeen voimakkaasti kasvaneen hirvikannan (Alces alces) ja tällä vuosituhannella kasvaneiden metsäkauris- ja valkohäntäpeurakantojen (Capreolus capreolus ja Odocoileus virginianus) aiheuttamat muutokset metsien alikasvoksessa ja aluskasvillisuudessa ovat voineet heikentää hömötiaisen elinmahdollisuuksia, sillä hömötiainen liikkuu etupäässä metsän alaosissa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan hömötiaisen menestymiselle olisi eduksi, jos kasvatushakkuiden ennakkoraivauksissa jätettäisiin jonkin verran alikasvosta muuten lajille sopiviin metsiköihin. Myös ilmastonmuutos, runsastuneen talitiaisen (Parus major) aiheuttama kilpailu sekä taudit ovat potentiaalisia selityksiä sekä hömö- että töyhtötiaisen ahdingolle. On mahdollista, ellei jopa todennäköistä, että hömö- ja töyhtötiaisen alamäki on usean eri tekijän seuraus.

Müller, Luonnonvarakeskus, Helsinki https://orcid.org/0000-0003-3699-2139 Sähköposti: micms.muller@gmail.com

Tieteen tori

artikkeli 24005, Tieteen tori

Michael M. Müller. (2024). Metsänhakkuut ja hömö- sekä töyhtötiaiskannan taantuminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2024 artikkeli 24005. https://doi.org/10.14214/ma.24005

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Müller, Luonnonvarakeskus, Helsinki https://orcid.org/0000-0003-3699-2139 Sähköposti: micms.muller@gmail.com

artikkeli 6490, Tieteen tori

Michael M. Müller, Tuula Piri, Jarkko Hantula. (2013). Ilmaston lämpeneminen haastaa nykyistä tehokkaampaan juurikäävän torjuntaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 4 artikkeli 6490. https://doi.org/10.14214/ma.6490

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Müller, Sähköposti: michael.muller@metla.fi
Piri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hantula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit