Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2026

Hävityn Hattujen sodan (1741–1743) jälkeen Ruotsin hallitus ryhtyi vahvistamaan Suomen puolustusta. Osana tätä hanketta laivanrakennukseen erikoistuneelle Fredrik Henrik Chapmanille annettiin tehtäväksi rakentaa Suomen olosuhteisiin soveltuva sotalaivasto. Sotalaivanrakennukseen perinteisesti käytetyn tammen hupenemisen vuoksi Chapman päätti korvata sen vähemmän kestävällä mutta saatavuudeltaan runsaammalla männyllä. Vastaavasti Chapmanin oli tiedettävä, mistä löytyisi riittävästi mäntypuutavaraa laivaveistämöille ja asian selvittämiseksi hän suoritti talvella 1758–1759 Länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle suuntautuneen metsien arviointimatkan. Lisäksi hän kiinnitti huomiota puun hintaan, kuljetusmahdollisuuksiin sekä sopiviin laivaveistämöpaikkoihin. Chapman teki myös vuosilustomittauksia kaadetuista puista puun laadun selvittämiseksi. Arviointimatka osoitti laivanrakennukseen soveltuvien metsien olevan vähissä etenkin Pohjanmaan rannikkoalueella. Sen sijaan sisämaasta löytyi tarkoitukseen soveltuvia metsävaroja, kuten Tammelan alueelta ja Pohjois-Satakunnasta. Chapman suunnitteli myös laivaveistämön rakentamisesta Ahlaisten Anttooran saarelle. Länsipohjassa Tornionjokilaakson molemmin puolin Chapman toteaa laivanrakennukseen soveltuvat metsävarat runsaiksi. Verrattaessa Chapmanin reittiä nykyisiin luonnonsuojelualueisiin runsaspuustoisempia löytyy alueita nykyisten Liesjärven ja Salamajärven kansallispuistojen maisemista, sekä Oulun seudun laajempien soidensuojelualueiden lähistöltä. Lustomittauksissa Chapman jakoi puun poikkileikkauksen 50 vuoden jaksoihin ja raportoi kunkin jakson leveyden. Voisi olettaa Chapmanin olleen tässä kiinnostunut laivanveistämisen kannalta toivottavasta tasaisesta kasvusta. Chapmanin matkaa on pidettävä Pohjoismaiden ensimmäisenä metsävarojen arviointina ja se antaa käsityksen vanhojen metsien määrästä ja niiden maantieteellisestä jakaantumisesta 1750-luvun lopussa läntisessä Suomessa. Chapmanin matkalla oli merkittävä vaikutus sekä Ruotsin sotalaivaston että kauppalaivaston kehitykselle ja Chapmanin matka edisti suuresti kauppalaivojen rakentamista Pohjanlahden rannikolla. Chapmanin ja Viaporin rakentajan Augustin Ehrensvärdin sotalaivaston uudistustyön tuloksena syntyivät tunnetut alustyypit ”Uusimaa”, ”Turunmaa”, ”Hämeenmaa” ja ”Pohjanmaa”. Laivatyyppien nimeäminen Suomen maakuntien mukaan kuvastaa osaltaan Ruotsin kasvavaa huolta Suomen puolustuksesta.​

• Niemelä, Turun yliopisto, Hammaslääketieteen laitos, Turku https://orcid.org/0000-0002-1334-3120 Sähköposti: pekka.niemela@utu.fi
• Aakala, Metsätieteiden osasto, Joensuu https://orcid.org/0000-0003-0160-6410 Sähköposti: tuomas.aakala@uef.fi
• af Hällström, https://orcid.org/0009-0003-8441-1121 Sähköposti: magdalena.afhallstrom@letco.fi
• Koivikko, Museovirasto, Kulttuuriympäristöpalvelut, Helsinki https://orcid.org/0000-0002-1959-764X Sähköposti: minna.koivikko@museovirasto.fi

Elämme keskellä globaalia ympäristön monikriisiä, jonka taustasyyksi on esitetty yhteiskuntamme rakenteellista kyvyttömyyttä käsitellä kestävyysongelmien juurisyitä. Ratkaisuksi on esitetty paradigmaattisia muutoksia ihmisten ajattelu- ja toimintatavoissa sekä yhteiskuntaa ohjaavissa rakenteissa, kuten luontokatoa merkittävästi aiheuttavissa liike-elämän toiminnoissa. Vastauksena edellä kuvattuihin haasteisiin maailmalla on yleistynyt kestävyysongelmien juurisyihin pureutuva ja systeemiseen ajatteluun nojautuva uudistavan kestävyyden toimintamalli (engl. regenerative sustainability/practice), joka määrittää toiminnan kestävyystavoitteet uudella tavalla. Uuden, vakiintumattoman toimintamallin käyttöön liittyy kuitenkin haasteita, sillä kuluttajien ja yritystoimijoiden voi olla vaikea hahmottaa toimintamalliin liitettyjä ympäristölupauksia. Artikkelimme edesauttaa näiden haasteiden ratkaisemista määrittämällä tieteelliseen kirjallisuuteen nojaavat uudistavan kestävyyden periaatteet sekä ehdottamalla keinoja näiden periaatteiden soveltamiseksi suomalaisen metsien käytön viitekehyksessä. Määrittelytyömme perustui kirjallisuuskatsaukseen sekä kirjoittajaryhmän sisäisiin työpajoihin, joita alustivat uudistavan kestävyyden ja metsäekologian asiantuntijat. Työn perusteella tunnistimme uudistavan metsien käytön tavoitteeksi jatkuvan sosioekologisen systeemin tilaa parantavan dynamiikan käynnistämisen. Katsoimme tavoitteen saavuttamisen edellyttävän viittä yleisen tason teemaa: ihmisen ja luonnon keskinäisriippuvuuden ymmärrystä, ihmisen ja muun luonnon yhteistyöhön perustuvaa vuorovaikutusta, luontoa toimijana ja oppaana, paikan sekä paikallisyhteisön ymmärrystä ja kunnioitusta, sekä oppimista ja muutoskykyä. Lisäksi katsoimme tavoitteen edellyttävän teemoihin kuuluvien yhdentoista tarkemman periaatteen huomioimista. Käsittelemme artikkelissa myös uudistavan kestävyyden soveltamisen tila- ja aikamittakaavoja uudistavan metsien käytön viitekehyksessä sekä esittelemme uudistavan metsien käytön seurannan mahdollisia indikaattoreita. Tunnistamme uudistavan metsien käytön saavuttamisen vaativaksi tavoitteeksi nykyiset yhteiskunnalliset metsänkäyttöä ohjaavat vakiintuneet rakenteet ja ajattelutavat huomioiden. Siksi ehdotamme myös ekologisesti perusteltua aikaikkunaa uudistavan metsien käytön tavoitteiden saavuttamiseksi sekä pohdimme laajemmin yhteiskunnallisia muutostarpeita uudistavan metsien käytön edistämiseksi.

• Hohti, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä; Jyväskylän yliopisto, JYU.Wisdom Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylä https://orcid.org/0009-0002-4536-6412 Sähköposti: jani.hohti@jyu.fi
• Kovács, Aalto-yliopisto, Johtamisen laitos, Espoo https://orcid.org/0009-0008-9962-7028 Sähköposti: claudia.kovacs@aalto.fi
• Nieminen, Aalto-yliopisto, Johtamisen laitos, Espoo https://orcid.org/0009-0005-7944-429X Sähköposti: martta.nieminen@aalto.fi
• Hannonen, Luontoa Oy, Helsinki Sähköposti: paloma@luontoaconsulting.fi
• Haapala, Luontoa Oy, Helsinki Sähköposti: johanna@luontoaconsulting.fi
• Halme, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä; Jyväskylän yliopisto, JYU.Wisdom Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylä; Luontoa Oy, Helsinki; Suomen ympäristökeskus, Helsinki https://orcid.org/0000-0002-1751-5858 Sähköposti: panu.halme@jyu.fi

• Repo, https://orcid.org/0000-0002-7443-6275 Sähköposti: tapani.v.repo@gmail.com

• Laakkonen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu https://orcid.org/0000-0002-6384-7773 Sähköposti: anu.laakkonen@uef.fi
• Koivisto, Ylöjärven seurakunta, Ylöjärvi https://orcid.org/0009-0009-0933-2363 Sähköposti: jyrki.e.koivisto@evl.fi
• Pasanen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu https://orcid.org/0009-0005-6182-8965 Sähköposti: hannes.pasanen@uef.fi
• Rovamo, Itä-Suomen yliopisto, Kauppatieteiden laitos, Joensuu https://orcid.org/0009-0009-3786-3874 Sähköposti: mirkka.rovamo@uef.fi
• Rusanen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu https://orcid.org/0000-0003-1705-5561 Sähköposti: katri.rusanen@uef.fi
• Salmi, Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos, Jyväskylä https://orcid.org/0000-0002-5964-7146 Sähköposti: jelena.j.salmi@jyu.fi
• Tenhunen, Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos, Jyväskylä https://orcid.org/0000-0002-8661-8762 Sähköposti: sirpa.l.tenhunen@jyu.fi
• Takala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu https://orcid.org/0000-0003-2234-0615 Sähköposti: tuomo.takala@uef.fi

• Mönkkönen, Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä https://orcid.org/0000-0001-8897-3314 Sähköposti: mikko.monkkonen@jyu.fi
• Hujala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu https://orcid.org/0000-0002-7905-7602 Sähköposti: teppo.hujala@uef.fi
• Repo, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki https://orcid.org/0000-0001-9708-2847 Sähköposti: anna.repo@luke.fi
• Takala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu https://orcid.org/0000-0003-2234-0615 Sähköposti: tuomo.takala@uef.fi

• Hökkä, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu https://orcid.org/0000-0003-2426-0539 Sähköposti: ext.hannu.hokka@luke.fi
• Laurén, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki https://orcid.org/0000-0002-6835-9568 Sähköposti: annamari.lauren@helsinki.fi
• Palviainen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki https://orcid.org/0000-0001-9963-4748 Sähköposti: marjo.palviainen@helsinki.fi
• Väänänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki https://orcid.org/0000-0002-9987-6584 Sähköposti: paivi.vaananen@luke.fi
• Repola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi https://orcid.org/0000-0001-7086-0549 Sähköposti: jaakko.repola@luke.fi
• Korhonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu https://orcid.org/0000-0002-6198-853X Sähköposti: kari.t.korhonen@luke.fi

• Kaitera, Luonnonvarakeskus (Luke), Oulu https://orcid.org/0000-0003-2549-7001 Sähköposti: juha.kaitera@luke.fi
• Piri, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: tuula.piri@gmail.com
• Männistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi https://orcid.org/0000-0001-9390-1104 Sähköposti: minna.mannisto@luke.fi
• Vinblad, Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi https://orcid.org/0009-0009-1131-6143 Sähköposti: sanna.vinblad@lapinamk.fi
• Väätäjä, Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi https://orcid.org/0000-0003-3324-9497 Sähköposti: heli.vaataja@lapinamk.fi
• Mäkitalo, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi Sähköposti: kari.makitalo@outlook.com

• Kumpu, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki https://orcid.org/0000-0001-9547-1697 Sähköposti: atte.kumpu@helsinki.fi
• Peltoniemi, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: mikko.peltoniemi@luke.fi
• Forsius, Suomen ympäristökeskus (Syke), Luontoratkaisut, Helsinki https://orcid.org/0000-0003-0125-5120 Sähköposti: martin.forsius@syke.fi
• Mäkelä-Carter, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki https://orcid.org/0000-0001-9633-7350 Sähköposti: annikki.makela@helsinki.fi