Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 numero 0

Päätoimittajalta

artikkeli 10102, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2018). Metsätieteen aikakauskirjan neljännesvuosisata. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 10102. https://doi.org/10.14214/ma.10102
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Suomen Metsätieteellinen Seura ry, Helsinki Sähköposti: eeva.korpilahti@metsatiede.org (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 7808, Tutkimusartikkeli
Hannu Hökkä, Jaakko Repola. (2018). Pienaukkohakkuun uudistumistulos Pohjois-Suomen korpikuusikossa 10 vuoden kuluttua hakkuusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 7808. https://doi.org/10.14214/ma.7808
Original keywords: pituus; luontainen uudistaminen; pituuskasvu; runkoluku; alkukehitys; korpi; pienaukko; uudistumistulos
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkastellaan pienaukkohakkuun uudistumistulosta kahdessa korpikuusikkoon perustetussa kenttäkokeessa. Talvella 2004–2005 hakattiin Tervolan Lintupirtillä 24 kpl läpimitaltaan 10, 15 ja 20 m pienaukkoa ja Oulun Asmonkorvessa 18 kpl läpimitaltaan 15, 20 ja 25 m:n pienaukkoa. Keväällä 2015 inventoitiin yli 20 cm pituisten kasvatuskelpoisten taimien määrä, taimien keskipituus ja pituuskasvu. Taimien pituuskasvulle laadittiin regressiomalli, jolla ennustettiin rinnankorkeuden saavuttamisikää. Tulosten mukaan kummassakin kokeessa 10 vuoden kuluttua hakkuusta pienaukoilla oli kasvatuskelpoisia kuusia hieman yli 2200 ha–1 (vaihtelu 0–3000 ha–1) ja niiden keskipituus oli Tervolassa 73 cm ja Oulussa 84 cm. Taimien keskipituus ja koivun taimien osuus kasvoivat aukon koon kasvaessa. Tervolan pienillä avohakkuualoilla (pinta-alaltaan 0,2–0,3 ha) oli keskimäärin 750 kasvatuskelpoista kuusta ja 650 koivua hehtaarilla. Tulosten perusteella pienaukkohakkuun uudistumistulos korpikuusikossa oli keskimäärin varsin hyvä ja selvästi ylitti metsälain vähimmäisvaatimuksen 10 vuodessa, joten sitä voidaan suositella korpikuusikoiden luontaisen uudistamisen menetelmäksi.

  • Hökkä, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu Sähköposti: hannu.hokka@luke.fi (sähköposti)
  • Repola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi Sähköposti: jaakko.repola@luke.fi
artikkeli 7805, Tutkimusartikkeli
Jari Lindblad, Harri Kilpeläinen, Juha Heikkinen. (2018). Hakkuukonemittauksen tyvifunktio männyn tyviosan tilavuuden määrityksessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 7805. https://doi.org/10.14214/ma.7805
Original keywords: mittaus; puutavaranmittaus; runkokäyrä; mittauslaki; hakkuukonemittaus; tyvifunktio
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hakkuukonemittauksessa tyvipölkkyjen tyviosan läpimitat määritetään laskennallisesti puulaji­kohtaisilla tyvifunktioilla. Tyviosalla tarkoitetaan 1,3 metrin pituista rungonosaa kaatosahauksesta lähtien. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastaa ja tarvittaessa korjata hakkuukonemittauksessa käytettävä männyn tyvifunktio. Tutkimukseen valittiin 33 eri puolella Suomea sijaitsevaa mäntymetsikköä, joista valittiin 825 koepuuta. Koepuiden mittauksia tehtiin metsässä, ja hakkuiden jälkeen koepuiden tyvipölkyille tehtiin mittauksia kuudella eri tehtaalla. Koetyvipölkkyjen tyviosien vertailutilavuudet määritettiin upotusmittauksella. Tyvifunktioissa tyviosan suhteellinen muoto muuttuu tyvipölkyn järeyden, siis 130 senttimetrin etäisyydeltä kaatosahauksesta mitatun läpimitan, mukaan. Tässä tutkimuksessa tyvifunktio tuotti pienillä puilla suurempia, ja suurilla puilla pienempiä läpimittoja koepuiden tyviosista saksimittauksella mitattuihin läpimittoihin verrattuna. Koetyvipölkkyaineistossa tyviosan suhteellinen muoto ei muuttunut pölkkyjen järeyden mukaan, vaan oli likimäärin vakio. Tyvifunktion korjaus muodostui kahdesta vaiheesta, niin sanotuista oikaisukorjauksesta ja tasokorjauksesta. Tyvifunktion oikaisukorjaus tehtiin koepuiden tyviosista saksimittauksella mitattujen läpimitta-aineistojen perusteella. Näin korjatun tyvifunktion perusteella määritetyt koetyvipölkkyjen tyviosan tilavuudet olivat noin viisi prosenttia tyviosien upotustilavuuksia suurempia kaikilla järeyksillä. Edelleen tyvifunktiolle tehtiin tasokorjaus siten, että tyvifunktion perusteella määritetyt tyviosan tilavuudet vastasivat upotustilavuutta. Tyvifunktion korjauksen vaikutus sillä määritettyyn tyviosan tilavuuteen oli pienillä noin 50 litran rungoilla (rinnankorkeusläpimitta noin 10 senttimetriä) noin –8,5 prosenttia ja suurilla noin 1750 litran rungoilla (rinnankorkeusläpimitta noin 45 senttimetriä) noin –2,9 prosenttia. Kun tyvifunktion korjaus suhteutetaan koko rungon tilavuuksiin, olivat vastaavat osuudet noin –2,3 ja –0,4 prosenttia. Kun korjaus suhteutetaan Suomen kokonaishakkuukertymäarvioissa esitettyihin järeysluokkien osuuksiin, on kokonaisvaikutus suuntaa-antavasti noin yhden prosentin vähennys männyn kokonaistilavuudessa.

  • Lindblad, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: jari.lindblad@luke.fi (sähköposti)
  • Kilpeläinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: harri.kilpelainen@luke.fi
  • Heikkinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Soveltava tilastotiede, Helsinki Sähköposti: juha.heikkinen@luke.fi
artikkeli 7802, Tutkimusartikkeli
Jari Miina, Pentti Niemistö, Hannamaria Potila, Eira-Maija Savonen. (2018). Kuusentaimikon kerkkäsato ja keruun vaikutus kuusen kasvuun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 7802. https://doi.org/10.14214/ma.7802
Original keywords: metsien monikäyttö; luonnontuotteet; yhteistuotanto
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Luonnontuotteiden kasvava kysyntä on lisännyt kiinnostusta kuusenkerkkien hyödyntämiseen terveys- ja hyvinvointituotteissa. Kerkkiä kerätään kuusentaimikoista, mutta keruun vaikutusta kuusikon kehitykseen ei tunneta. Tässä työssä tutkittiin Ikaalisissa ja Joensuussa sijaitsevien keruukokeiden avulla 3–4-metristen kuusten kerkkäsatoa ja kerkkien keruuseen kuluvaa aikaa. Ikaalisissa koepuut kairattiin rinnankorkeudelta ja sädekasvu mitattiin 13 vuodelta keruun jälkeen. Kerkkä­sadon tuorepaino oli keskimäärin 0,4 kg puu–1, jolloin täystiheän taimikon (1800 kuusta ha–1) kerkkäsato olisi yhteensä 720 kg ha–1. Keruutyön tuottavuus oli 1,64 kg h–1. Kerkkien keruun jälkeen vuotuinen sädekasvu oli tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,05) pienempi vain, jos kerkkiä oli kerätty kahtena peräkkäisenä vuotena. Keruukertojen vaikutus keruuta seuraavan 5-vuotisjakson keskikasvuun oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,008); kerran kerättyjen kuusten keskikasvu oli 95% kontrollipuiden kasvusta, ja vastaavasti 80%, kun kerkät oli kerätty kahdesti. Kerkkien keruu koko latvuksen alueelta alensi kasvua enemmän kuin kerkkien osittainen keruu, mutta keruu­intensiteetin vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tuloksia keruun kasvuvaikutuksista on pidettävä alustavina, koska koepuita oli suhteellisen vähän ja keruukäsittelyt tehtiin puutasolla, ei koealoittain. Kasvun hidastumisen ja hakkuutulojen viivästymisen taloudellinen merkitys laskettiin Motti-simulointien ja keruuhetkelle 3%:n korkokannalla diskontattujen hakkuutulojen nykyarvon avulla. Yhden hakkuutulojen viivevuoden arvoksi saatiin noin 180 euroa ha–1, kun viive on enintään viisi vuotta. Kertakeruulla, jonka kasvuvaikutus kestää vain muutaman vuoden, ei ole juuri vaikutusta kuusikon kehitykseen ja myöhempiin hakkuisiin. Keruun kasvuvaikutus varttuneissa taimikoissa pienenee, kun osa kerkistä (latvan yläosan pääteversot) jätetään keräämättä ja keruu tehdään vain yhtenä vuotena.

  • Miina, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti: jari.miina@luke.fi (sähköposti)
  • Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Seinäjoki Sähköposti: pentti.niemisto@luke.fi
  • Potila, Metsähallitus, Luontopalvelut, Parkano Sähköposti: hannamaria.potila@metsa.fi
  • Savonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Parkano Sähköposti: eira-maija.savonen@ippnet.fi

Katsaus

artikkeli 9929, Katsaus
Seppo Ruotsalainen. (2018). Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 9929. https://doi.org/10.14214/ma.9929
Original keywords: metsänviljely; alkuperä; siemenviljelys; sopeutuminen; vieraat puulajit
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Siperianlehtikuusen (Larix sibirica Ledeb.) Suomessa viljellyn aineiston tarkkaa alkuperää ei tunneta. Vallitsevan käsityksen mukaan se pohjautuu Karjalankannaksella kasvavaan 1700- ja 1800-luvuilla viljeltyyn Raivolan lehtikuusikkoon, mutta tämän todellisesta alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Ensimmäisen vaiheen viljely tehtiin käyttäen Arkangelista peräisin olevaa siementä, mutta myöhempien viljelysten alkuperästä vallitsee epävarmuutta. Eräiden tietojen mukaan niihin olisi käytetty Arkangelia huomattavasti eteläisempää Ufan alkuperää Uralvuoriston eteläosista. Tässä katsauksessa tarkastellaan kirjallisuudessa esitettyjä alkuperätietoja, sekä verrataan julkais­tun tutkimustiedon perusteella Raivolan kannan kasvurytmi- ja kestävyysominaisuuksia esitettyihin alkuperävaihtoehtoihin. Tulosten perusteella Arkangeli näyttää Ufaa todennäköisemmältä Raivolan alkuperän lähteeltä. Jalostuspopulaatiossa ja siemenviljelyksillä olevien pluspuiden tarkastelu paljastaa kuitenkin, että kaikki käytössä oleva jalostus- ja metsänviljelyaineisto ei ole Raivolan kantaa, vaan mukana on huomattava määrä myös alkuerältään tuntemattomia ja useita venäläisiä alkuperiä edustavia pluspuita.

  • Ruotsalainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Finlandiantie 18, 58450 Punkaharju Sähköposti: seppo.ruotsalainen@luke.fi (sähköposti)

Tiedonanto

artikkeli 10031, Tiedonanto
Annika Kangas, Tuula Packalen. (2018). Metsävaratieto metsäalan toimijoiden päätöksenteossa – käyttötilanteet ja hyötyyn vaikuttavat tekijät. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 10031. https://doi.org/10.14214/ma.10031
Original keywords: luotettavuus; kaukokartoitus; metsävaratieto; kuvio; hila; kartta; ajantasaisuus
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kaukokartoitukseen perustuva hilamuotoisen (tai rasterimuotoisen) metsävaratiedon keruu on merkittävä investointi, joka on mitoitettava kustannustehokkaasti. Mitoittaminen edellyttää tietoa kustannusten lisäksi myös tiedon arvosta eli tiedon tuottamista hyödyistä kaikissa niissä päätöstilanteissa, joissa tietoa sovelletaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hilamuotoisen metsävaratiedon käyttöä ja hyötyjä. Tutkimusta varten haastateltiin metsäalan toimijoita metsävaratietoa hyödyntävistä organisaatioista. Haastatteluissa toimijat kuvasivat metsävaratiedon käyttötilanteita, käytettävyyttä eri tilanteissa, käytön laajuutta ja käytöstä arvioituja hyötyjä omasta näkökulmastaan. Tässä tutkimuksessa on koottu yhteen haastateltujen näkemykset. Lisäksi tarkastellaan haastatteluissa esille nousseita hyötyjen realisointiin vaikuttavia tekijöitä ja niiden vaikutuksia.

  • Kangas, Luonnonvarakeskus (Luke), Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu, Joensuu ORCID https://orcid.org/0000-0002-8637-5668 Sähköposti: annika.kangas@luke.fi (sähköposti)
  • Packalen, Luonnonvarakeskus (Luke), Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu, Joensuu Sähköposti: tuula.packalen@luke.fi

Tieteen tori

artikkeli 10123, Tieteen tori
Juhani Päivänen. (2018). Suometsätalous itsenäisessä Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 10123. https://doi.org/10.14214/ma.10123
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Päivänen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti: juhani.paivanen@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 10085, Tieteen tori
Sakari Tuominen, Annika Kangas. (2018). Miehittämättömät lentolaitteet metsien kaukokartoituksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 10085. https://doi.org/10.14214/ma.10085
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Tuominen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: sakari.tuominen@luke.fi (sähköposti)
  • Kangas, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: annika.kangas@luke.fi
artikkeli 10080, Tieteen tori
Aino Smolander. (2018). Typpilannoitus metsämaan viljavuuden parantajana – kestävyysnäkökohtia maan ja ympäristön kannalta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 10080. https://doi.org/10.14214/ma.10080
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Smolander, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: aino.smolander@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 10011, Tieteen tori
Ville Kankaanhuhta, Marko Ämmälä, Jorma Vierula. (2018). Liiketoimintaosaaminen ja kumppanuusverkostot metsäpalveluyrittäjien palvelutarjonnan kasvun avaimia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 10011. https://doi.org/10.14214/ma.10011
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kankaanhuhta, Luonnonvarakeskus (Luke), Kuopio Sähköposti: ville.kankaanhuhta@luke.fi (sähköposti)
  • Ämmälä, Suomen metsäkeskus, Seinäjoki Sähköposti: marko.ammala@metsakeskus.fi
  • Vierula, Suomen metsäkeskus, Seinäjoki Sähköposti: jorma.vierula@metsakeskus.fi
artikkeli 9998, Tieteen tori
Katri Himanen. (2018). Mäntykloonien siementen laatu vaihtelee. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 9998. https://doi.org/10.14214/ma.9998
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Himanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Suonenjoki Sähköposti: katri.himanen@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 9993, Tieteen tori
Esa-Jussi Viitala. (2018). Metsän jättiläisen kiehtova tulevaisuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 9993. https://doi.org/10.14214/ma.9993
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Viitala, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: esa-jussi.viitala@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 9951, Tieteen tori
Panu Kunttu, Tea von Bonsdorff. (2018). Lehtojen luontoarvojen turvaaminen – erityishuomio lakkisieniin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 9951. https://doi.org/10.14214/ma.9951
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kunttu, WWF Suomi, Helsinki Sähköposti: panu.kunttu@wwf.fi (sähköposti)
  • von Bonsdorff, Luomus, kasvitieteen yksikkö, sienitiimi, Helsinki Sähköposti: tea.vonbonsdorff@helsinki.fi

Tutkimusseloste

artikkeli 10091, Tutkimusseloste
Karoliina Hämäläinen, Teemu Tahvanainen, Kaisa Junninen. (2018). Kuolleet puut ja niiden kääpälajisto lehdoissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 10091. https://doi.org/10.14214/ma.10091
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hämäläinen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: karoham@uef.fi (sähköposti)
  • Tahvanainen, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Joensuu Sähköposti: teemu.tahvanainen@uef.fi
  • Junninen, Metsähallitus, Eräpalvelut, Joensuu Sähköposti: kaisa.junninen@metsa.fi
artikkeli 10078, Tutkimusseloste
Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Erkki Verkasalo. (2018). Leimikon puutavaralajikertymien ja kantoraha-arvon ennustaminen männylle ja kuuselle lähimmän naapurin menetelmällä puiden laatutietokantaa hyödyntäen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 10078. https://doi.org/10.14214/ma.10078
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Malinen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: jukka.malinen@uef.fi (sähköposti)
  • Kilpeläinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: harri.kilpelainen@luke.fi
  • Verkasalo, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: erkki.verkasalo@luke.fi
artikkeli 10033, Tutkimusseloste
Matti Maltamo, Tomi Karjalainen, Jaakko Repola, Jari Vauhkonen. (2018). Vaihtoehtoja latvusrajatiedon liittämiseksi laserkeilausinventointiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 10033. https://doi.org/10.14214/ma.10033
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Maltamo, Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: matti.maltamo@uef.fi (sähköposti)
  • Karjalainen, Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: tomimkarjalainen@gmail.com
  • Repola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi Sähköposti: jaakko.repola@luke.fi
  • Vauhkonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: jari.vauhkonen@luke.fi
artikkeli 10024, Tutkimusseloste
Juha Heiskanen, Ville Hallikainen, Jori Uusitalo, Hannu Ilvesniemi. (2018). Maan fysikaalisten ominaisuuksien ja kasvupaikkatekijöiden yhteisvaihtelu Suomen kangasmailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 10024. https://doi.org/10.14214/ma.10024
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Heiskanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Maaperäekosysteemit, Kuopio Sähköposti: juha.heiskanen@luke.fi (sähköposti)
  • Hallikainen,  Luonnonvarakeskus (Luke), Soveltava tilastotiede, Rovaniemi Sähköposti: ville.hallikainen@luke.fi
  • Uusitalo, Luonnonvarakeskus (Luke), Metsäteknologia ja logistiikka, Tampere Sähköposti: jori.uusitalo@luke.fi
  • Ilvesniemi, Luonnonvarakeskus (Luke), Biojalostusteknologiat ja tuotteet, Espoo Sähköposti: hannu.ilvesniemi@luke.fi
artikkeli 10008, Tutkimusseloste
Timo Saksa, Jari Miina, Hilkka Haatainen, Kauko Kärkkäinen. (2018). Jatkuvatoimisen laikkumätästyksen laatu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 10008. https://doi.org/10.14214/ma.10008
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Saksa, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Jyväskylä Sähköposti: timo.saksa@luke.fi (sähköposti)
  • Miina, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti: jari.miina@luke.fi
  • Haatainen, Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: hilkka.haatainen@storaenso.dom
  • Kärkkäinen, Tornator Oyj, Joensuu Sähköposti: kauko.karkkainen@tornator.fi
artikkeli 9999, Tutkimusseloste
Perttu Anttila, Vesa Nivala, Olli Salminen, Markus Hurskainen, Janne Kärki, Tomi J. Lindroos, Antti Asikainen. (2018). Alueellinen metsähaketase vuonna 2030. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 9999. https://doi.org/10.14214/ma.9999
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Anttila, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: perttu.anttila@luke.fi (sähköposti)
  • Nivala, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Rovaniemi Sähköposti: vesa.nivala@luke.fi
  • Salminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: olli.salminen@luke.fi
  • Hurskainen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut, Jyväskylä Sähköposti: markus.hurskainen@vtt.fi
  • Kärki, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut, Jyväskylä Sähköposti: janne.karki@vtt.fi
  • Lindroos, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät, Espoo Sähköposti: tomi.j.lindroos@vtt.fi
  • Asikainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: antti.asikainen@luke.fi
artikkeli 9994, Tutkimusseloste
Jaana Luoranen. (2018). Istutusajankohta vaikuttaa kuusen ja männyn taimien juurten kasvun alkamiseen seuraavana keväänä sekä sitä kautta myöhempään maastomenestymiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 9994. https://doi.org/10.14214/ma.9994
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Luoranen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Helsinki Sähköposti: jaana.luoranen@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 9992, Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen, Egbert Beuker, Anneli Viherä-Aarnio. (2018). Hybridihaavan kloonien välinen puun, kuoren ja oksien tiheyden, kosteuden ja lämpöarvon vaihtelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 9992. https://doi.org/10.14214/ma.9992
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hytönen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Kokkola ORCID http://orcid.org/0000-0001-8475-3568 Sähköposti: jyrki.hytonen@luke.fi (sähköposti)
  • Beuker, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Savonlinna Sähköposti: egbert.beuker@luke.fi
  • Viherä-Aarnio, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Helsinki Sähköposti: anneli.vihera-aarnio@luke.fi
artikkeli 9977, Tutkimusseloste
Pentti Niemistö, Harri Kilpeläinen, Eero Poutiainen. (2018). Laatumäntyä harventamalla – ensiharvennuksen ajankohdan ja harvennustavan vaikutus männikön kasvuun, laatuun ja kasvatuksen kannattavuuteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 9977. https://doi.org/10.14214/ma.9977
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Seinäjoki Sähköposti: pentti.niemisto@luke.fi (sähköposti)
  • Kilpeläinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: harri.kilpelainen@luke.fi
  • Poutiainen, Sähköposti: eero1.poutiainen@dnainternet.net
artikkeli 9952, Tutkimusseloste
Annika Kangas. (2018). Laserkeilausaineiston ja fotogrammetrisen 3D aineiston arvo metsätalouden päätöksenteossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 9952. https://doi.org/10.14214/ma.9952
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kangas, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: annika.kangas@luke.fi (sähköposti)

Kirjallisuutta

artikkeli 10104, Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2018). Pikkukylästä Helsinkiin, Joensuusta maailmalle – metsätalouden puolesta omin sanoin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 10104. https://doi.org/10.14214/ma.10104
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Päivänen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti: juhani.paivanen@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 10083, Kirjallisuutta
Petteri Muukkonen. (2018). En ny illustrerad bok om nordiska kärlväxter. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 10083. https://doi.org/10.14214/ma.10083
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Muukkonen, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsinki Sähköposti: petteri.muukkonen@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 10063, Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2018). Suotyyppiopas jäsentää suoekologista avaruutta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 10063. https://doi.org/10.14214/ma.10063
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Päivänen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti: juhani.paivanen@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 9982, Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2018). Metsäntutkimuksen historian havinaa metsässä ja metsästä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 9982. https://doi.org/10.14214/ma.9982
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Päivänen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti: juhani.paivanen@helsinki.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit