Viimeisin julkaistu artikkeli: 29.12.2022, id 10774 ja
pääkirjoitus id 10797

Artikkelit kirjoittajalta Jaakko Repola

Tutkimusartikkeli

artikkeli 10101, Tutkimusartikkeli
Jari Lindblad, Jaakko Repola. (2019). Mänty- ja koivukuitupuun tuoretiheys paino-otantamittauksessa ja tuoretiheyden mallinnus varastointiajan perusteella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli 10101. https://doi.org/10.14214/ma.10101
Original keywords: tuoretiheys; mittaus; puutavaranmittaus; kuormainvaakamittaus; paino-otantamittaus; kuitupuu
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Puutavaran painon mittaus tehdään puutavaran kuljetuksen yhteydessä metsätraktoreiden ja puutavara-autojen nostureiden vaaoilla tai puutavaran tehdasvastaanoton yhteydessä kiinteillä ajoneuvovaaoilla tai puunkäsittelykoneiden vaaoilla. Ensimmäisestä käytetään nimitystä kuormainvaakamittaus ja jälkimmäisestä nimitystä paino-otantamittaus.
Puutavaran painon muuntamiseen tilavuussuureiden arvoiksi käy­te­tään muuntokertoimia, niin sanottuna tuoretiheyslukuja [kg m–3]. Kuormain­vaaka­mittauksessa tuore­tiheyslukuina käytetään kiinteitä, säädösperusteisia kertoimia. Vastaavasti paino-otanta­mittauksessa tuoretiheysluvut määritetään puutavarasta valittavan otoksen ja otantaeristä tehtävien mittausten perusteella. Paino-otantamittaus tehdään mittauspaikka-, eli tehdaskohtaisesti, jolloin otannan perusjoukko muodostuu tietyn puutavaralajin tehtaalle toimitettavasta puutavarasta.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin mänty- ja koivukuitupuun tuoretiheyttä, sekä laadittiin tuore­tiheyden ennustemalli. Puutavaran tehdasmittauspaikkojen, alkuperämaakuntien ja mittausvuosien välillä tuoretiheydessä oli tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta absoluuttiset erot olivat pieniä. Tärkeimmät tuoretiheyteen vaikuttavat tekijät olivat mittausajankohdan vuodenaika ja varastointiaika, joiden mukaan tuoretiheyden vaihteluväli oli enimmillään noin 100 kg m–3. Tarkasteltaessa samasta maakunnasta eri mittauspaikkoihin toimitettua puutavaraa, suurimmassa osassa tapauksista tuoretiheydessä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja mittauspaikkojen välillä. Tällä perusteella näyttää alustavasti mahdolliselta, että paino-otantamittauksessa otannan perusjoukko muodostettaisiin aluekohtaisesti nykyisen mittauspaikkakohtaisen otannan sijasta. Edellytyksenä kuitenkin on, että eri mittauspaikkoihin toimitettava puutavara on tuoretiheyteen vaikuttavien ominaisuuksien suhteen samankaltaista.
Tutkimuksessa laadituilla malleilla pystytään ennustamaan mänty- ja koivukuitupuun tuoretiheys tehtaalle toimitettaessa, kun tunnetaan puutavaralaji, varastointiaika ja maantieteellinen alkuperä. Jatkossa malleja on tarvittaessa mahdollista hyödyntää kuormainvaakamittauksen kiinteiden tuoretiheyslukujen määrittämisessä.

  • Lindblad, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: jari.lindblad@luke.fi (sähköposti)
  • Repola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi Sähköposti: jaakko.repola@luke.fi
artikkeli 7808, Tutkimusartikkeli
Hannu Hökkä, Jaakko Repola. (2018). Pienaukkohakkuun uudistumistulos Pohjois-Suomen korpikuusikossa 10 vuoden kuluttua hakkuusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 7808. https://doi.org/10.14214/ma.7808
Avainsanat: alkukehitys; korpi; laikutus; luontainen uudistaminen; pienaukko; pituus; pituuskasvu; runkoluku; uudistumistulos
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkastellaan pienaukkohakkuun uudistumistulosta kahdessa korpikuusikkoon perustetussa kenttäkokeessa. Talvella 2004–2005 hakattiin Tervolan Lintupirtillä 24 kpl läpimitaltaan 10, 15 ja 20 m pienaukkoa ja Oulun Asmonkorvessa 18 kpl läpimitaltaan 15, 20 ja 25 m:n pienaukkoa. Keväällä 2015 inventoitiin yli 20 cm pituisten kasvatuskelpoisten taimien määrä, taimien keskipituus ja pituuskasvu. Taimien pituuskasvulle laadittiin regressiomalli, jolla ennustettiin rinnankorkeuden saavuttamisikää. Tulosten mukaan kummassakin kokeessa 10 vuoden kuluttua hakkuusta pienaukoilla oli kasvatuskelpoisia kuusia hieman yli 2200 ha–1 (vaihtelu 0–3000 ha–1) ja niiden keskipituus oli Tervolassa 73 cm ja Oulussa 84 cm. Taimien keskipituus ja koivun taimien osuus kasvoivat aukon koon kasvaessa. Tervolan pienillä avohakkuualoilla (pinta-alaltaan 0,2–0,3 ha) oli keskimäärin 750 kasvatuskelpoista kuusta ja 650 koivua hehtaarilla. Tulosten perusteella pienaukkohakkuun uudistumistulos korpikuusikossa oli keskimäärin varsin hyvä ja selvästi ylitti metsälain vähimmäisvaatimuksen 10 vuodessa, joten sitä voidaan suositella korpikuusikoiden luontaisen uudistamisen menetelmäksi.

  • Hökkä, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu Sähköposti: hannu.hokka@luke.fi (sähköposti)
  • Repola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi Sähköposti: jaakko.repola@luke.fi

Tutkimusseloste

artikkeli 10236, Tutkimusseloste
Lauri Korhonen, Jaakko Repola, Tomi Karjalainen, Petteri Packalen, Matti Maltamo. (2019). Laserkeilauspohjaisten puutason sekamallien soveltaminen ja kalibrointi inventointialueiden välillä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli 10236. https://doi.org/10.14214/ma.10236
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Korhonen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID http://orcid.org/0000-0002-9352-0114 Sähköposti: lauri.korhonen@uef.fi (sähköposti)
  • Repola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi Sähköposti: jaakko.repola@luke.fi
  • Karjalainen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: tomi.karjalainen@uef.fi
  • Packalen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: petteri.packalen@uef.fi
  • Maltamo, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: matti.maltamo@uef.fi
artikkeli 10033, Tutkimusseloste
Matti Maltamo, Tomi Karjalainen, Jaakko Repola, Jari Vauhkonen. (2018). Vaihtoehtoja latvusrajatiedon liittämiseksi laserkeilausinventointiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 10033. https://doi.org/10.14214/ma.10033
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Maltamo, Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: matti.maltamo@uef.fi (sähköposti)
  • Karjalainen, Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: tomimkarjalainen@gmail.com
  • Repola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi Sähköposti: jaakko.repola@luke.fi
  • Vauhkonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: jari.vauhkonen@luke.fi
artikkeli 7794, Tutkimusseloste
Juha Laitila, Anssi Ahtikoski, Jaakko Repola, Johanna Routa. (2017). Esitutkimus rankahakkeen keinokuivaukseen perustuvan hankintaketjun kustannuskilpailukyvystä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 7794. https://doi.org/10.14214/ma.7794
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Laitila, Luonnonvarakeskus (Luke), Uudet liiketoimintamahdollisuudet, Joensuu Sähköposti: juha.laitila@luke.fi (sähköposti)
  • Ahtikoski, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Oulu Sähköposti: anssi.ahtikoski@luke.fi
  • Repola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Rovaniemi Sähköposti: jaakko.repola@luke.fi
  • Routa, Luonnonvarakeskus (Luke), Uudet liiketoimintamahdollisuudet, Joensuu Sähköposti: johanna.routa@luke.fi
artikkeli 6039, Tutkimusseloste
Hannu Hökkä, Jaakko Repola, Mikko Moilanen, Markku Saarinen. (2013). Kuusen luontainen taimettuminen ojitettujen korpien muokatuilla ja muokkaamattomilla pienaukoilla ja pienillä avohakkuualoilla – tapaustutkimus Pohjois-Suomesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli 6039. https://doi.org/10.14214/ma.6039
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Repola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Moilanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6790, Tutkimusseloste
Jaakko Repola. (2010). Männyn ja kuusen biomassamallit Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 1 artikkeli 6790. https://doi.org/10.14214/ma.6790
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Repola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6842, Tutkimusseloste
Jaakko Repola. (2008). Koivun biomassayhtälöt Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6842. https://doi.org/10.14214/ma.6842
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Repola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)

Tieteen tori

Metsätieto ja sähköiset palvelut

artikkeli 10253, Tieteen tori|Metsätieto ja sähköiset palvelut
Jiri Pyörälä, Tapio Räsänen, Jarmo Hämäläinen, Matti Maltamo, Tomi Karjalainen, Jussi Peuhkurinen, Jaakko Repola, Harri Mäkinen, Juha Hyyppä, Markus Holopainen. (2019). Puuston laatutunnusten mittaus ja mallinnus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli 10253. https://doi.org/10.14214/ma.10253
English title: Finnish.
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Pyörälä, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti: jiri.pyorala@helsinki.fi
  • Räsänen, Metsäteho Oy, Vantaa Sähköposti: tapio.rasanen@metsateho.fi
  • Hämäläinen, Metsäteho Oy, Vantaa Sähköposti: jarmo.hamalainen@metsateho.fi
  • Maltamo, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: matti.maltamo@uef.fi
  • Karjalainen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: tomi.karjalainen@uef.fi
  • Peuhkurinen, Arbonaut Oy, Helsinki Sähköposti: jussi.peuhkurinen@arbonaut.fi
  • Repola, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Rovaniemi Sähköposti: jaakko.repola@luke.fi
  • Mäkinen, LuonnonvarakeskusLuonnonvarakeskus, Tuotantojärjestelmät, Espoo Sähköposti: harri.makinen@luke.fi
  • Hyyppä, Paikkatietokeskus, Kaukokartoitus ja fotogrammetria, Masala Sähköposti: juha.coelasr@gmail.com
  • Holopainen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti: markus.holopainen@helsinki.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit