Jari Hynynen, Anneli Viherä-Aarnio, Risto Kasanen. Nuorten haapaviljelmien alkukehitys. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6864. https://doi.org/10.14214/ma.6864

Original keywords: haapa; hybridihaapa; mustaversotauti; Populus tremula; Populus tremula x tremuloides; Venturia tremulae var. tremulae; pituuskehitys; taimikkotuhot

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten haapaviljelmien alkukehitystä erilaisilla kasvupaikoilla ja erilaisissa kasvatustiheyksissä ja verrattiin hybridihaavan ja kotimaisen haavan kehitystä ja alttiutta mustaversotaudille istutusta seuranneiden 3–5 vuoden aikana.

Tutkimuksen aineiston muodostivat neljä vuosina 1997–99 perustettua kenttäkoetta, jotka sijaitsevat Lohjalla, Lapinjärvellä ja Pornaisissa. Kaksi viljelystä perustettiin metsämaalle (OMT) ja kaksi entiselle peltomaalle. Kokeissa vertailtiin neljää eri viljelytiheyttä (400, 800, 1200 ja 1600 tainta/ha), joita tutkittiin kolmella hybridihaapakloonilla sekä kotimaisen haavan siemensyntyisellä taimierällä.

Hybridihaapa osoittautui tavallista haapaa nopeakasvuisemmaksi. Pituuskasvu oli hybridihaavalla lähes 50% nopeampi kuin haavalla. Kolmen kasvukauden jälkeen hybridihaavan taimet olivat keskimäärin n. 180 cm:n pituisia, kun haavat olivat vastaavasti kasvaneet n. 120 cm:n pituisiksi. Kasvutulokset ovat saman suuntaisia kuin onnistuneilta haapaviljelyksiltä aikaisemmin saadut tutkimustulokset. Yhdellä muokkaamattomalle pellolle perustetulla koealueella puuston alkukehitys oli poikkeuksellisen hidasta taimien ollessa vain noin metrin pituisia kolmen kasvukauden jälkeen.

Taimituhoja esiintyi viljelyksillä vähän, koska viljelykset oli istutuksen yhteydessä suojattu nisäkästuhoja vastaan. Hybridihaavan taimet osoittautuivat elävyyden ja taimien elinvoimaisuuden osalta tavallista haapaa paremmiksi. Kuolleiden taimien osuus oli hybridihaavikossa keskimäärin 4,6% ja haavikoissa vastaavasti 14,2%.

Maastomittauksissa havaittiin mustaversotaudille tyypillisiä oireita; pieniä mustia lehtilaikkuja ja joitakin kuolleita versoja. Mustaverson oireiden esiintyminen vaihteli runsaasti koealueittain. Niitä todettiin merkitsevästi enemmän haavalla, keskimäärin 37%:lla taimista, mutta hybridihaavallakin 13%:lla taimista. Maastossa todetuista oireista huolimatta hybridihaavan lehdistä tai kuolleista versoista ei pystytty myöhemmin laboratoriossa eristämään mustaversotautia aiheuttavaa Venturia tremulae -sientä.

Hynynen, Sähköposti: jari.hynynen@metla.fi
Viherä-Aarnio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kasanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 9992, Tutkimusseloste

Jyrki Hytönen, Egbert Beuker, Anneli Viherä-Aarnio. (2018). Hybridihaavan kloonien välinen puun, kuoren ja oksien tiheyden, kosteuden ja lämpöarvon vaihtelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 9992. https://doi.org/10.14214/ma.9992

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hytönen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Kokkola http://orcid.org/0000-0001-8475-3568 Sähköposti: jyrki.hytonen@luke.fi
Beuker, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Savonlinna Sähköposti: egbert.beuker@luke.fi
Viherä-Aarnio, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Helsinki Sähköposti: anneli.vihera-aarnio@luke.fi

artikkeli 6352, Tutkimusseloste

Anneli Viherä-Aarnio. (2009). Siemenalkuperän leveysasteen vaikutus rauduskoivun pituuskasvun päättymiseen ja menestymiseen maastossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6352. https://doi.org/10.14214/ma.6352

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Viherä-Aarnio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5841, Tutkimusseloste

Anneli Viherä-Aarnio, Pirkko Velling. (2009). Rauduskoivun siemensiirrot Baltian maista Suomeen – vaikutus kasvuun ja rungon laatuun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5841. https://doi.org/10.14214/ma.5841

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Viherä-Aarnio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Velling, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6555, Tutkimusseloste

Anneli Viherä-Aarnio, Pirkko Velling. Mikrolisättyjen rauduskoivujen menestyminen ja kloonien väliset erot kenttäkokeissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli 6555. https://doi.org/10.14214/ma.6555

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Viherä-Aarnio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Velling, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kirjallisuutta

artikkeli 6536, Kirjallisuutta

Anneli Viherä-Aarnio. (2015). Koivukulttuurin käsikirja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 2 artikkeli 6536. https://doi.org/10.14214/ma.6536

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Viherä-Aarnio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6647, Kirjallisuutta

Anneli Viherä-Aarnio. (2011). Kotimaisten metsäpuiden erikoismuotojen rikkautta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6647. https://doi.org/10.14214/ma.6647

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Viherä-Aarnio, Sähköposti: anneli.vihera-aarnio@metla.fi

artikkeli 6955, Kirjallisuutta

Anneli Viherä-Aarnio. (2011). Taimituotannon historiaa – ja nykypäivää. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli 6955. https://doi.org/10.14214/ma.6955

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Viherä-Aarnio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit