Viimeisin julkaistu artikkeli: 29.12.2022, id 10774 ja
pääkirjoitus id 10797

Artikkelit kirjoittajalta Anneli Viherä-Aarnio

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6864, Tutkimusartikkeli
Jari Hynynen, Anneli Viherä-Aarnio, Risto Kasanen. Nuorten haapaviljelmien alkukehitys. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6864. https://doi.org/10.14214/ma.6864
Original keywords: haapa; hybridihaapa; mustaversotauti; Populus tremula; Populus tremula x tremuloides; Venturia tremulae var. tremulae; pituuskehitys; taimikkotuhot
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten haapaviljelmien alkukehitystä erilaisilla kasvupaikoilla ja erilaisissa kasvatustiheyksissä ja verrattiin hybridihaavan ja kotimaisen haavan kehitystä ja alttiutta mustaversotaudille istutusta seuranneiden 3–5 vuoden aikana.

Tutkimuksen aineiston muodostivat neljä vuosina 1997–99 perustettua kenttäkoetta, jotka sijaitsevat Lohjalla, Lapinjärvellä ja Pornaisissa. Kaksi viljelystä perustettiin metsämaalle (OMT) ja kaksi entiselle peltomaalle. Kokeissa vertailtiin neljää eri viljelytiheyttä (400, 800, 1200 ja 1600 tainta/ha), joita tutkittiin kolmella hybridihaapakloonilla sekä kotimaisen haavan siemensyntyisellä taimierällä.

Hybridihaapa osoittautui tavallista haapaa nopeakasvuisemmaksi. Pituuskasvu oli hybridihaavalla lähes 50% nopeampi kuin haavalla. Kolmen kasvukauden jälkeen hybridihaavan taimet olivat keskimäärin n. 180 cm:n pituisia, kun haavat olivat vastaavasti kasvaneet n. 120 cm:n pituisiksi. Kasvutulokset ovat saman suuntaisia kuin onnistuneilta haapaviljelyksiltä aikaisemmin saadut tutkimustulokset. Yhdellä muokkaamattomalle pellolle perustetulla koealueella puuston alkukehitys oli poikkeuksellisen hidasta taimien ollessa vain noin metrin pituisia kolmen kasvukauden jälkeen.

Taimituhoja esiintyi viljelyksillä vähän, koska viljelykset oli istutuksen yhteydessä suojattu nisäkästuhoja vastaan. Hybridihaavan taimet osoittautuivat elävyyden ja taimien elinvoimaisuuden osalta tavallista haapaa paremmiksi. Kuolleiden taimien osuus oli hybridihaavikossa keskimäärin 4,6% ja haavikoissa vastaavasti 14,2%.

Maastomittauksissa havaittiin mustaversotaudille tyypillisiä oireita; pieniä mustia lehtilaikkuja ja joitakin kuolleita versoja. Mustaverson oireiden esiintyminen vaihteli runsaasti koealueittain. Niitä todettiin merkitsevästi enemmän haavalla, keskimäärin 37%:lla taimista, mutta hybridihaavallakin 13%:lla taimista. Maastossa todetuista oireista huolimatta hybridihaavan lehdistä tai kuolleista versoista ei pystytty myöhemmin laboratoriossa eristämään mustaversotautia aiheuttavaa Venturia tremulae -sientä.

  • Hynynen, Sähköposti: jari.hynynen@metla.fi (sähköposti)
  • Viherä-Aarnio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kasanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 9992, Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen, Egbert Beuker, Anneli Viherä-Aarnio. (2018). Hybridihaavan kloonien välinen puun, kuoren ja oksien tiheyden, kosteuden ja lämpöarvon vaihtelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 9992. https://doi.org/10.14214/ma.9992
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hytönen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Kokkola ORCID http://orcid.org/0000-0001-8475-3568 Sähköposti: jyrki.hytonen@luke.fi (sähköposti)
  • Beuker, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Savonlinna Sähköposti: egbert.beuker@luke.fi
  • Viherä-Aarnio, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Helsinki Sähköposti: anneli.vihera-aarnio@luke.fi
artikkeli 6352, Tutkimusseloste
Anneli Viherä-Aarnio. (2009). Siemenalkuperän leveysasteen vaikutus rauduskoivun pituuskasvun päättymiseen ja menestymiseen maastossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli 6352. https://doi.org/10.14214/ma.6352
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Viherä-Aarnio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 5841, Tutkimusseloste
Anneli Viherä-Aarnio, Pirkko Velling. (2009). Rauduskoivun siemensiirrot Baltian maista Suomeen – vaikutus kasvuun ja rungon laatuun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 1 artikkeli 5841. https://doi.org/10.14214/ma.5841
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Viherä-Aarnio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Velling, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6555, Tutkimusseloste
Anneli Viherä-Aarnio, Pirkko Velling. Mikrolisättyjen rauduskoivujen menestyminen ja kloonien väliset erot kenttäkokeissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli 6555. https://doi.org/10.14214/ma.6555
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Viherä-Aarnio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Velling, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kirjallisuutta

artikkeli 6536, Kirjallisuutta
Anneli Viherä-Aarnio. (2015). Koivukulttuurin käsikirja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 2 artikkeli 6536. https://doi.org/10.14214/ma.6536
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Viherä-Aarnio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6647, Kirjallisuutta
Anneli Viherä-Aarnio. (2011). Kotimaisten metsäpuiden erikoismuotojen rikkautta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6647. https://doi.org/10.14214/ma.6647
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Viherä-Aarnio, Sähköposti: anneli.vihera-aarnio@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6955, Kirjallisuutta
Anneli Viherä-Aarnio. (2011). Taimituotannon historiaa – ja nykypäivää. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli 6955. https://doi.org/10.14214/ma.6955
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Viherä-Aarnio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit