Tutkimusartikkeli
artikkeli 6242,
Tutkimusartikkeli
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien kahdeksanteen inventointiin (VMI8, 1986–1994) perustuvat tiedot maamme suometsistä, soiden pinta-aloista ja niiden muutoksista VMI3:sta (1951–53) lähtien sekä analysoidaan muutosten syitä. Artikkelissa kuvataan suometsiin liittyviä VMI:n mittauksia, yleispiirteet tulosten laskennasta ja keskivirheen arviointimenetelmä. VMI8:n otantamenetelmää, maastomittauksia ja tulosten laskentaa on kuvattu aikaisemmin Etelä-Suomen julkaisuissa (Salminen 1993, Salminen ja Salminen 1998) sekä Pohjois-Suomen ja koko maan julkaisussa (Tomppo ym. 2001a). Tarkastelujaksolla soiden ala on pienentynyt 9,7 milj. ha:sta 8,9 milj. ha:iin, kun ojitetut ohutturpeiset suot ovat VMI:n luokituksen mukaan muuttuneet kivennäismaiksi tai siirtyneet muuhun maankäyttöluokkaan. VMI8:n mukaan ojitettuja soita on 4,6 milj. ha ja ojitettuja kivennäismaita 1,1 milj. ha. Ojitettujen soiden ala ei enää nouse, joten ojitusala jää 1950- ja 1960-lukujen metsäohjelmien suurimpia arvioita pienemmäksi.
Suometsätalouden vaikutukset soiden puuvarannon ja puuston kasvun lisäykseen ovat kuitenkin vähintään metsäohjelmien arvioiden suuruisia. 1950-luvun alussa puuvaranto oli kasvullisilla ja huonokasvuisilla metsä-maan soilla 252 milj. m3. VMI8:n mukaan puuvaranto on metsä- ja kitumaan soilla 377 milj. m3. Puuston vuotuinen kasvu on noussut 9,9 milj. m3:stä 17,4 milj. m3 :iin. VMI3:ssa soiksi luokiteltujen maiden puu-varannoksi arvioitiin VMI8:ssa 430 milj. m3 ja vuotuiseksi kasvuksi 20,1 milj. m3. Sekä puuvarannon että puuston vuotuisen kasvun suhteelliset lisäykset ovat 1950-luvun alun jälkeen olleet soilla selvästi suuremmat kuin kivennäismailla. Ojituksen lisäksi tähän vaikuttavat puustojen erilaiset lähtötilanteet, nykyisten ikärakenteiden erot sekä se, että soilla hakkuut ovat olleet vähäisempiä kuin kivennäismailla.
VMI8:ssa arvioitiin seuraavalla kymmenvuotiskaudella metsämaan soilla olevan erilaisia hakkuutarpeita 2,35 milj. ha, joista taimikonhoitoja ja ensiharvennuksissa on 1,38 milj. ha. Suometsien hakkuiden painopiste on siis vielä jonkin aikaa nuorissa metsissä. Kunnostusojituksen tarpeessa olevia soita on VMI8:n mukaan runsaat 1,5 milj. ha. Kymmenessä vuodessa toteutettuna se vastaa suurempaa vuotuista kunnostusojitustarvetta kuin kansallisessa metsäohjelmassa on esitetty. Puuntuotantoon soveltumattomia soita on ojitettu 450 000 ha, kun taas puuntuotantoon soveltuvaa ojittamatonta suota on 840 000 ha. Ojittamattomia soita on yhteensä 4,3 milj. ha.
-
Hökkä,
Sähköposti:
hannu.hokka@metla.fi
-
Kaunisto,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Korhonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Päivänen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Reinikainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Tomppo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
artikkeli 10123,
Tieteen tori
artikkeli 6168,
Tieteen tori
Juhani Päivänen.
Metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen – metsälain tarkoittamien kohteiden tunnistaminen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2001
numero
4
artikkeli 6168.
https://doi.org/10.14214/ma.6168
Kirjallisuutta
artikkeli 10696,
Kirjallisuutta
artikkeli 10537,
Kirjallisuutta
Juhani Päivänen.
(2021).
Metsänuudistaminen – tukkipuuaihioiden synnytys ja alkukehityksen ohjaus.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2021
artikkeli 10537.
https://doi.org/10.14214/ma.10537
artikkeli 10536,
Kirjallisuutta
artikkeli 10104,
Kirjallisuutta
Juhani Päivänen.
(2018).
Pikkukylästä Helsinkiin, Joensuusta maailmalle – metsätalouden puolesta omin sanoin.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2018
artikkeli 10104.
https://doi.org/10.14214/ma.10104
artikkeli 10063,
Kirjallisuutta
Juhani Päivänen.
(2018).
Suotyyppiopas jäsentää suoekologista avaruutta.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2018
artikkeli 10063.
https://doi.org/10.14214/ma.10063
artikkeli 9982,
Kirjallisuutta
Juhani Päivänen.
(2018).
Metsäntutkimuksen historian havinaa metsässä ja metsästä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2018
artikkeli 9982.
https://doi.org/10.14214/ma.9982
artikkeli 6606,
Kirjallisuutta
artikkeli 6890,
Kirjallisuutta
Juhani Päivänen.
(2013).
Peruskartta maankäytön suunnittelun ja luonnonvarojen kartoituksen pohjaksi.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2013
numero
2
artikkeli 6890.
https://doi.org/10.14214/ma.6890
artikkeli 6493,
Kirjallisuutta
Juhani Päivänen.
(2013).
Suokasvupaikkojen tunnistaminen sekä syvenee että laajenee.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
4
artikkeli 6493.
https://doi.org/10.14214/ma.6493
artikkeli 5851,
Kirjallisuutta
Juhani Päivänen.
(2012).
Ympäristöopas valtion vai peräti valtakunnan metsien vastuulliselle hoidolle?
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
1
artikkeli 5851.
https://doi.org/10.14214/ma.5851
artikkeli 6957,
Kirjallisuutta
Juhani Päivänen.
(2011).
Metsänarvostelijan muuttuva kokovartalokuva.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2010
numero
4
artikkeli 6957.
https://doi.org/10.14214/ma.6957
artikkeli 5912,
Kirjallisuutta
Juhani Päivänen.
(2010).
Peitteistä metsänkasvatusta ja pienaukkohakkuita.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2010
numero
3
artikkeli 5912.
https://doi.org/10.14214/ma.5912
artikkeli 6787,
Kirjallisuutta
artikkeli 5766,
Kirjallisuutta
Juhani Päivänen.
(2009).
Metsänkasvatuskelpoisuus ojitusalueilla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2009
numero
2
artikkeli 5766.
https://doi.org/10.14214/ma.5766
artikkeli 6324,
Kirjallisuutta
artikkeli 6323,
Kirjallisuutta
artikkeli 5673,
Kirjallisuutta
artikkeli 6551,
Kirjallisuutta
Tieteen tori
Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
artikkeli 6204,
Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Juhani Päivänen,
Sakari Sarkkola.
Ensiharvennuksen ja kunnostusojituksen vaikutus varputurvekankaan männikön kuivatustilaan.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2002
numero
4
artikkeli 6204.
https://doi.org/10.14214/ma.6204
artikkeli 6198,
Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Sarkkola,
Sähköposti:
sakari.sarkkola@helsinki.fi
-
Hökkä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Penttilä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Päivänen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org