Viimeisin julkaistu artikkeli: 29.12.2022, id 10774 ja
pääkirjoitus id 10797

Artikkelit kirjoittajalta Seppo Ruotsalainen

Katsaus

artikkeli 9929, Katsaus
Seppo Ruotsalainen. (2018). Raivolan lehtikuusikon ja Suomessa viljeltyjen lehtikuusten alkuperästä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 9929. https://doi.org/10.14214/ma.9929
Original keywords: metsänviljely; alkuperä; siemenviljelys; sopeutuminen; vieraat puulajit
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Siperianlehtikuusen (Larix sibirica Ledeb.) Suomessa viljellyn aineiston tarkkaa alkuperää ei tunneta. Vallitsevan käsityksen mukaan se pohjautuu Karjalankannaksella kasvavaan 1700- ja 1800-luvuilla viljeltyyn Raivolan lehtikuusikkoon, mutta tämän todellisesta alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Ensimmäisen vaiheen viljely tehtiin käyttäen Arkangelista peräisin olevaa siementä, mutta myöhempien viljelysten alkuperästä vallitsee epävarmuutta. Eräiden tietojen mukaan niihin olisi käytetty Arkangelia huomattavasti eteläisempää Ufan alkuperää Uralvuoriston eteläosista. Tässä katsauksessa tarkastellaan kirjallisuudessa esitettyjä alkuperätietoja, sekä verrataan julkais­tun tutkimustiedon perusteella Raivolan kannan kasvurytmi- ja kestävyysominaisuuksia esitettyihin alkuperävaihtoehtoihin. Tulosten perusteella Arkangeli näyttää Ufaa todennäköisemmältä Raivolan alkuperän lähteeltä. Jalostuspopulaatiossa ja siemenviljelyksillä olevien pluspuiden tarkastelu paljastaa kuitenkin, että kaikki käytössä oleva jalostus- ja metsänviljelyaineisto ei ole Raivolan kantaa, vaan mukana on huomattava määrä myös alkuerältään tuntemattomia ja useita venäläisiä alkuperiä edustavia pluspuita.

  • Ruotsalainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Finlandiantie 18, 58450 Punkaharju Sähköposti: seppo.ruotsalainen@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 6441, Katsaus
Seppo Ruotsalainen. Metsänjalostuksen populaatiokäsitteet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli 6441. https://doi.org/10.14214/ma.6441
Original keywords: metsänjalostus; jalostusohjelma; jalostussykli; peruspopulaatio; jalostuspopulaatio
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Metsänjalostuksen populaatiot eroavat ekologiassa ja muissa luonnontieteissä tarkasteltavista populaatioista sikäli, että ne ovat keinotekoisia, operatiivisia yksiköitä. Niiltä puuttuu luonnollinen jatkuvuus ja uudistuvuus, mikä on ominaista luonnonpopulaatioille.

Artikkelissa tarkastellaan metsänjalostuksen populaatiokäsitteiden syntyä ja niiden käyttöä lähinnä englanninkielisessä kirjallisuudessa sekä määritellään keskeiset käsitteet suomeksi. Käsitteistö on syntynyt viimeisten 25 vuoden aikana, ja se on varsin nopeasti omaksuttu käyttöön Suomessakin. Käytetty terminologia ei kuitenkaan ole kovin yhtenäistä, joten esitettyjä jalostusohjelmia tarkasteltaessa on otettava selvää mitä kullakin käsitteellä itse asiassa tarkoitetaan. Yhtenäinen käsitteistö helpottaisi suuresti jalostusohjelmien laatimista ja niiden vertailua.

Puusukupolvesta toiseen jatkuvassa metsänjalostuksessa jalostuksen eteneminen pitkällä aikavälillä on erotettava lisäysaineiston tuotantoon tähtäävästä jalostustoiminnasta. Pitkän tähtäyksen jalostuksessa ei voida käyttää kovin tehokasta valintaa, koska sukupolvesta toiseen jatkuessaan se johtaisi pian haitallisen suureen sukusiitokseen. Lisäysaineiston tuotannossa valinnan on puolestaan oltava tehokasta, jotta saataisiin riittävän suuri jalostushyöty. Tästä seuraa että näihin eri päämääriin käytettävät populaatiotkin eroavat toisistaan ainakin toiminnallisesti, mutta yleensä myös fyysisesti. Pitkäntähtäyksen jalostus tapahtuu ns. jalostussyklissä, jonka keskeiset populaatiot ovat peruspopulaatio ja jalostuspopulaatio. Jalostuksen tulokset siirretään käytäntöön jalostussyklin ulkopuolisen lisäyspopulaation kautta.

  • Ruotsalainen, Sähköposti: seppo.ruotsalainen@metla.fi (sähköposti)

Tutkimusseloste

artikkeli 5715, Tutkimusseloste
Matti Haapanen, Seppo Ruotsalainen. (2016). Täsmätietoa männyn alkuperäsiirtojen vaikutuksista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 3-4 artikkeli 5715. https://doi.org/10.14214/ma.5715
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Haapanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Ruotsalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5941, Tutkimusseloste
Antti J. Lukkarinen, Seppo Ruotsalainen, Teijo Nikkanen, Heli Peltola. (2011). Venäläisten lehtikuusialkuperien elävyys, pituuskasvu ja tuhot maastokokeilla Punkaharjulla ja Kivalossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5941. https://doi.org/10.14214/ma.5941
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Lukkarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Ruotsalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nikkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Peltola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5770, Tutkimusseloste
Antti J. Lukkarinen, Seppo Ruotsalainen, Teijo Nikkanen, Heli Peltola. (2009). Venäläisten lehtikuusialkuperien kasvurytmi ja pituuskasvu kasvihuoneessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli 5770. https://doi.org/10.14214/ma.5770
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Lukkarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Ruotsalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nikkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Peltola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6878, Tutkimusseloste
Martti Venäläinen, Seppo Ruotsalainen. Metsänjalostuksen jälkeläiskoetulosten käsittely: mallitapauksena Suomen mäntykokeet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6878. https://doi.org/10.14214/ma.6878
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Venäläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Ruotsalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit