Jari Lindblad, Harri Kilpeläinen, Juha Heikkinen. (2018). Hakkuukonemittauksen tyvifunktio männyn tyviosan tilavuuden määrityksessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 7805. https://doi.org/10.14214/ma.7805

Original keywords: mittaus; puutavaranmittaus; runkokäyrä; mittauslaki; hakkuukonemittaus; tyvifunktio

Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hakkuukonemittauksessa tyvipölkkyjen tyviosan läpimitat määritetään laskennallisesti puulajikohtaisilla tyvifunktioilla. Tyviosalla tarkoitetaan 1,3 metrin pituista rungonosaa kaatosahauksesta lähtien. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastaa ja tarvittaessa korjata hakkuukonemittauksessa käytettävä männyn tyvifunktio. Tutkimukseen valittiin 33 eri puolella Suomea sijaitsevaa mäntymetsikköä, joista valittiin 825 koepuuta. Koepuiden mittauksia tehtiin metsässä, ja hakkuiden jälkeen koepuiden tyvipölkyille tehtiin mittauksia kuudella eri tehtaalla. Koetyvipölkkyjen tyviosien vertailutilavuudet määritettiin upotusmittauksella. Tyvifunktioissa tyviosan suhteellinen muoto muuttuu tyvipölkyn järeyden, siis 130 senttimetrin etäisyydeltä kaatosahauksesta mitatun läpimitan, mukaan. Tässä tutkimuksessa tyvifunktio tuotti pienillä puilla suurempia, ja suurilla puilla pienempiä läpimittoja koepuiden tyviosista saksimittauksella mitattuihin läpimittoihin verrattuna. Koetyvipölkkyaineistossa tyviosan suhteellinen muoto ei muuttunut pölkkyjen järeyden mukaan, vaan oli likimäärin vakio. Tyvifunktion korjaus muodostui kahdesta vaiheesta, niin sanotuista oikaisukorjauksesta ja tasokorjauksesta. Tyvifunktion oikaisukorjaus tehtiin koepuiden tyviosista saksimittauksella mitattujen läpimitta-aineistojen perusteella. Näin korjatun tyvifunktion perusteella määritetyt koetyvipölkkyjen tyviosan tilavuudet olivat noin viisi prosenttia tyviosien upotustilavuuksia suurempia kaikilla järeyksillä. Edelleen tyvifunktiolle tehtiin tasokorjaus siten, että tyvifunktion perusteella määritetyt tyviosan tilavuudet vastasivat upotustilavuutta. Tyvifunktion korjauksen vaikutus sillä määritettyyn tyviosan tilavuuteen oli pienillä noin 50 litran rungoilla (rinnankorkeusläpimitta noin 10 senttimetriä) noin –8,5 prosenttia ja suurilla noin 1750 litran rungoilla (rinnankorkeusläpimitta noin 45 senttimetriä) noin –2,9 prosenttia. Kun tyvifunktion korjaus suhteutetaan koko rungon tilavuuksiin, olivat vastaavat osuudet noin –2,3 ja –0,4 prosenttia. Kun korjaus suhteutetaan Suomen kokonaishakkuukertymäarvioissa esitettyihin järeysluokkien osuuksiin, on kokonaisvaikutus suuntaa-antavasti noin yhden prosentin vähennys männyn kokonaistilavuudessa.

Lindblad, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: jari.lindblad@luke.fi
Kilpeläinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: harri.kilpelainen@luke.fi
Heikkinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Soveltava tilastotiede, Helsinki Sähköposti: juha.heikkinen@luke.fi

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin

Nuutinen T., Hanski I. K. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5910 (poista) | Muokkaa kommenttia

Uotila K., Rantala J. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5929 (poista) | Muokkaa kommenttia

Sikström U., Hökkä H. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 2 artikkeli 5961 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hyppönen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2 artikkeli 6012 (poista) | Muokkaa kommenttia

Huurinainen S., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 2 artikkeli 6120 (poista) | Muokkaa kommenttia

Maltamo M., Haara A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6180 (poista) | Muokkaa kommenttia

Rautiainen O., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6205 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kangas J., Pukkala T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 3 artikkeli 6286 (poista) | Muokkaa kommenttia

Maltamo M., Peuhkurinen J. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6350 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korpilahti E., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 3 artikkeli 6387 (poista) | Muokkaa kommenttia

Laurén A., Palviainen M. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 3 artikkeli 6406 (poista) | Muokkaa kommenttia

Väkevä J., Lipponen K. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 3 artikkeli 6474 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korpela L., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 4 artikkeli 6491 (poista) | Muokkaa kommenttia

Uuttera J., Maltamo M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6579 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hotanen J.-P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6678 (poista) | Muokkaa kommenttia

Lilja A., Heikkilä R. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2 artikkeli 6702 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hyppönen M., Varmola M. et al. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6744 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hujala T., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6779 (poista) | Muokkaa kommenttia

Kurttila M., Jokimäki J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 2 artikkeli 6866 (poista) | Muokkaa kommenttia

Sarkkola S., Hökkä H. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 2 artikkeli 6884 (poista) | Muokkaa kommenttia

Himanen K., Nygren M. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 3 artikkeli 6935 (poista) | Muokkaa kommenttia

Valkonen S., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6967 (poista) | Muokkaa kommenttia

Päivänen J., (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10063 (poista) | Muokkaa kommenttia