Perttu Anttila (email), Vesa Nivala, Olli Salminen, Markus Hurskainen, Janne Kärki, Tomi J. Lindroos, Antti Asikainen

Alueellinen metsähaketase vuonna 2030

Anttila P., Nivala V., Salminen O., Hurskainen M., Kärki J., Lindroos T. J., Asikainen A. (2018). Alueellinen metsähaketase vuonna 2030. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 9999. https://doi.org/10.14214/ma.9999

Tekijät
  • Anttila, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu ORCID ID:Sähköposti perttu.anttila@luke.fi (email)
  • Nivala, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Rovaniemi ORCID ID:Sähköposti vesa.nivala@luke.fi
  • Salminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID ID:Sähköposti olli.salminen@luke.fi
  • Hurskainen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut, Jyväskylä ORCID ID:Sähköposti markus.hurskainen@vtt.fi
  • Kärki, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut, Jyväskylä ORCID ID:Sähköposti janne.karki@vtt.fi
  • Lindroos, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät, Espoo ORCID ID:Sähköposti tomi.j.lindroos@vtt.fi
  • Asikainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu ORCID ID:Sähköposti antti.asikainen@luke.fi

Vastaanotettu 4.5.2018 Hyväksytty 4.5.2018 Julkaistu 7.5.2018

Katselukerrat 2845

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.9999 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi full-model-article9999

Seloste artikkelista Anttila P., Nivala V., Salminen O., Hurskainen M., Kärki J., Lindroos T.J., Asikainen A. (2018). Regional balance of forest chip supply and demand in Finland in 2030. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 9902. https://doi.org/10.14214/sf.9902

Vuonna 2016 laaditun Suomen energia- ja ilmastostrategian toteuttaminen edellyttää puuenergian tuotannon huomattavaa lisäämistä. Erityisesti metsähakkeen käytön tulisi noin kaksinkertaistua nykytasolta. Koko maan tasolla metsähakkeen tekninen hankintapotentiaali eli metsänhoidon suositusten sekä energiapuun korjuusuositusten mukainen suurin hankintamahdollisuus on riittävä ennakoidun kysynnän kasvun tyydyttämiseen. Sekä hankintapotentiaali että kysyntä jakautuvat kuitenkin alueellisesti epätasaisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella metsähakkeen alueellista riittävyyttä vuonna 2030 ns. metsähaketaseiden avulla. Metsähaketaseella tarkoitetaan tässä metsähakkeen teknisen hankintapotentiaalin ja kysynnän erotusta, joka lasketaan paikka­tietoanalyysinä.

Metsähakkeen tekniset hankintapotentiaalit laskettiin nuorista metsistä saatavalle pienpuulle sekä uudistushakkuista kertyvälle latvusmassalle ja kannoille viidelletoista yhden tai kaksi maakuntaa käsittävälle laskenta-alueelle. Potentiaalit laskettiin Luonnonvarakeskuksen MELA-mallilla 11. valtakunnan metsien inventoinnin aineistoon perustuen. Toimenpidevaihtoehtoina nuorissa metsissä oli ainespuun korjuu sekä energiapuun korjuu rankana, kokopuuna tai integroituna ainespuun korjuun kanssa. Latvusmassan ja kantojen tekniset hankintapotentiaalit perustuivat oletukseen, että ainespuun hakkuukertymä olisi suurimmalla kestävällä tasolla.

Seuraavaksi maakunnittaiset potentiaalit levitettiin karttamuotoon puuntuotannon metsämaalle. Latvusmassa- ja kantopotentiaalit jaettiin neliökilometrin hilaruutuihin painottaen monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin vastaavilla biomassoilla. Esimerkiksi kuusen latvusmassapotentiaali jaettiin hilaan suhteessa kuusen elävien oksien biomassaan. Pienpuu­potentiaalin jakamista varten valittiin ensin hilaruudut, joiden katsottiin edustavan pienpuun korjuukohteita.

Metsähakkeen käyttömäärät perustuivat kolmeen eri skenaarioon: WEM (perusskenaario), WAM (politiikkaskenaario) ja TEM (työ- ja elinkeinoministeriöstä syyskuussa 2016 saatu käyttö­määräarvio). WEM- ja WAM-skenaarioiden käyttömäärät saatiin VTT:n TIMES-mallitarkastelujen tuloksista, ja ne erittelivät metsähakkeen kokonaiskäytön lämmön- ja sähköntuotantoon ja liikenteen biopolttonesteiden tuotantoon sekä tuontihakkeen määrän. TIMES-mallin tulosten mukaan metsä­hakkeen käyttö vuonna 2030 olisi WEM-skenaariossa 13,4 milj. m3/v ja WAM-skenaariossa 14,9 milj. m3/v. WEM-skenaariossa kokonaiskäytöstä lämmön ja sähkön tuotantoon ohjautuisi 12,1 milj. m3/v ja biopolttonesteiden tuotantoon 1,3 milj. m3/v. WAM-skenaariossa vastaavat luvut ovat 11,1 milj. m3/v ja 3,8 milj. m3/v. Kokonaiskäyttömäärästä ulkomaista alkuperää olisi WEM-skenaariossa 1,0 milj. m3/v ja WAM-skenaariossa 1,1 milj. m3/v. TEM-skenaariossa käyttömäärä oli 13,4 milj. m3/v, mikä oletettiin olevan kotimaista alkuperää ja käytettävän kokonaisuudessaan lämmön ja sähkön tuotantoon.

Jotta käyttömääriä voitiin tarkastella paikkaan sidottuna, jaettiin kokonaiskäyttömäärät ensin lämmön, sähkön ja biopolttonesteiden tuotantolaitoksille. Lämmön ja sähkön tuotanto metsähakkeella oletettiin laitoksille, jotka olivat Luken tilastojen mukaan käyttäneet metsähaketta vuonna 2015 sekä laitoksille, joista oli tehty investointipäätös lokakuussa 2016. Lopuksi laitoskohtainen kysyntä levitettiin hankintamallin avulla laitoksen ympäristöön.

Pienpuun tekniseksi hankintapotentiaaliksi saatiin 6,6 milj. m3, mutta jos vain alle 10,5-senttiset puut laskettiin mukaan, oli potentiaali 3,8 milj. m3. Latvusmassan potentiaali oli 10,8 milj. m3 ja kantojen 11,0 milj. m3. Alueellisesti latvusmassan ja kantojen potentiaali painottui Etelä- ja Itä-Suomeen. Pienpuupotentiaali oli suurin Länsi-Lapissa ja Kemijärven pohjoispuolella.

Mikäli ainespuun mitat täyttävä puu jätettäisiin pääosin potentiaalin ulkopuolelle (pienpuu­potentiaalissa läpimitta < 10,5 cm), olisi pienpuutase valtakunnan tasolla TEM-skenaariossa 2,7 milj. m3/v, WEM-skenaariossa 2,4 milj. m3/v ja WAM-skenaariossa 3,1 milj. m3/v alijäämäinen, ja maakuntatasolla ainoastaan Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa ylijäämäinen (WAM-skenaariossa myös Lappi alijäämäinen) (kuva 1). Jos pienpuun kysyntä siis nousee tässä ennakoidulle tasolle, korvautuu puuttuva määrä kuitupuumittaisen puun käytöllä tai tuonnilla. Toisaalta jakeiden suhteet perustuvat menneisiin käyttömääriin, joten myös jakeiden välillä voi tapahtua siirtymää.

1

Kuva 1. Pienpuun, latvusmassan ja kantojen tase skenaariossa WEM (Energia- ja ilmastostrategian perusskenaario).

TEM-skenaariossa latvusmassatase oli negatiivinen Uudellamaalla, kun taas WEM- ja WAM-skenaarioissa tase oli positiivinen maakuntatasolla koko maassa. Suuret käyttöpisteet Etelä-Suomessa ja Perämeren rannikolla erottuvat kartoilla sinisinä.

Kantojen tekninen hankintapotentiaali suhteessa ennakoituun käyttöön oli huomattavan suuri johtuen osittain männyn kantojen lukemisesta mukaan. Tämän vuoksi taseet olivat koko maassa ja alueittain positiiviset kaikissa skenaarioissa.

Yllä olevien metsähaketasekarttojen perusteella alueellinen kilpailutilanne eri jakeissa näyttäisi olevan skenaariosta riippumatta samansuuntainen: pienpuun käytön lisäämismahdollisuudet painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen, kun taas latvusmassan ja etenkin kantojen korjuumahdollisuuksia olisi lähes koko maassa, jos ainespuun hakkuumäärät nousisivat suurimmalle kestävälle tasolle. Koska metsähakkeen potentiaalin ja kysynnän kasvun painopisteet sijaitsevat etäällä toisistaan, kasvaa tehokkaiden logististen ratkaisujen tarve tulevaisuudessa.


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset