Paula Jylhä, Saija Huuskonen, Anssi Ahtikoski, Jyrki Hytönen, Lasse Aro. (2024). Mänty, kuusi, raudus- ja hieskoivu kivennäismaa- ja turvepeltojen metsityksessä – puuntuotos, hiilensidonta ja yksityistaloudellinen kannattavuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2024 artikkeli 24001. https://doi.org/10.14214/ma.24001

Original keywords: kannattavuus; puuntuotos; pellonmetsitys; hiilensidonta; biomassatuotos; paljaan maan arvo

Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Peltojen metsitystä alettiin tukea Suomessa 1970-luvun alussa, jolloin tavoitteena oli vähentää maataloustuotantoa. Vuosina 2021–2023 voimassa olleella metsitystukilainsäädännöllä edistettiin hiilensidontaa metsittämällä maataloustuotannosta jo poistuneita peltoja ja muita joutoalueita. Tutkimuksessa selvitettiin puuntuotosta, metsityksen kannattavuutta ja hiilensidontaa männyllä ja kuusella sekä raudus- ja hieskoivulla 1990-luvun alussa perustetuilta, onnistuneiksi arvioiduilta pellonmetsityskokeilta kerätyn aineiston avulla. 29–30-vuotiaina mitattujen puustojen jatkokehitystä ennustettiin Motti-ohjelmistolla, ja kannattavuuden mittarina käytettiin paljaan maan arvoa (PMA). Kuusella mitattiin suurin puuntuotos. Sen keskimääräinen vuotuinen tilavuuskasvu oli kivennäismaalla 9,1 m³ ha^-1 ja turvemaalla 7,7 m³ ha^-1. Männyllä vastaavat tuotokset olivat 7,6 ja 7,1 m³ ha^-1 a^-1; rauduskoivulla 8,1 ja 7,1 m³ ha^-1 a^-1 ja hieskoivulla 6,7 ja 7,1 m³ ha^-1 a^-1. PMA oli kuusella ilman metsitystukea 3 %:n korkokannalla kivennäismailla noin 2 500 € ha^-1 ja turvemailla 1 300 € ha^-1. Metsitys oli muilla puulajeilla pääsääntöisesti kannattamatonta ilman tukea. Joutoalueiden metsitystuki olisi nostanut edellä mainitut PMA:t kuusella kivennäismailla 2-kertaiseksi ja turvemailla 2,3-kertaiseksi, ja myös rauduskoivun kasvatuksesta kivennäismailla olisi tullut kannattavaa. Hiilidioksiditonni olisi turvemailla kiertoaikana saatu kuusella sidotuksi 3,4 €:n metsitystuella (laskentakorko 3 %). Kivennäismailla metsitystuen käyttö olisi ollut kuusella ja rauduskoivulla yhtä tehokasta (tuki n. 3,7 € t^-1 CO₂^-1). Männyllä metsitystukea olisi jouduttu käyttämään sidottua hiilidioksiditonnia kohden noin 30 % enemmän kuin kuusella sekä kivennäis- että turvemailla. Korkean puuntuotoksen, kannattavuuden ja tehokkaan hiilensidonnan perusteella pellot kannattaisi metsittää kuusella, elleivät maan ominaisuudet tai maisematekijät rajoita puulajivalintaa.

Jylhä, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Kokkola https://orcid.org/0000-0001-7466-4211 Sähköposti: paula.jylha@luke.fi
Huuskonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: saija.huuskonen@luke.fi
Ahtikoski, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Tampere https://orcid.org/0000-0003-1658-3813 Sähköposti: anssi.ahtikoski@luke.fi
Hytönen, https://orcid.org/0000-0001-8475-3568 Sähköposti: jyrki.hytonen@gmail.com
Aro, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Turku https://orcid.org/0000-0002-0331-9741 Sähköposti: lasse.aro@luke.fi

artikkeli 6272, Tutkimusartikkeli

Jyrki Hytönen. Pellonmetsityksen onnistuminen Keski-Pohjanmaalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli 6272. https://doi.org/10.14214/ma.6272

Original keywords: mänty; koivu; pellonmetsitys; tekninen laatu; tuhot; viat

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa selvitettiin pellonmetsityksen onnistumista Keski-Pohjanmaalla. Inventoitu otos koostui 7–8- ja 15–16-vuotiaista mäntytaimikoista (40 kpl) ja 16–17-vuotiaista rauduskoivutaimikoista (14 kpl). Pellot ryhmiteltiin kivennäis-, multa-, ja turvemaan peltoihin. Yleisin maanmuokkausmenetelmä oli pallekyntö. Vanhemmista mäntytaimikoista oli täydennysviljelty 50 % ja nuoremmista 70 %.

Pahimmat tuhonaiheuttajat olivat hirvi, kasvuhäiriöt ja sienitaudit. Hirvien ja vesojen aiheuttamia tuhoja oli enemmän turvemailla kuin kivennäismailla. Vesoja oli keskimäärin 17 500 kpl/ha, mutta taimikoiden välinen vaihtelu oli erittäin suuri (30–56 000 kpl/ha). Ojien kunto oli huono. Pahimmat vikaisuudet olivat erilaiset latvakasvaimen häiriöt. Kasvatuskelpoisia taimia oli turvepelloilla vähemmän kuin kivennäismaan pelloilla. Koivikoissa oli turvemaalla 410 ja kivennäismaalla 620 alkuperäistä istutustainta hehtaarilla. Nuoremmissa männiköissä oli turvemaalla 950 ja kivennäismaalla 1 040 ja 15–16-vuotiaissa männiköissä turvemailla 640 ja kivennäismailla 1 040 kasvatuskelpoista alkuperäistä istututainta hehtaarilla. Erityisesti luontaiset hieskoivun taimet, vaikkakin olivat ryhmittyneet ojien varteen, täydensivät taimikoita merkittävästi. Luonnontaimien ansiosta kasvatuskelpoisten taimien määrä nousi keskimäärin yli 800 kpl/ha. Taimitiheys ja aukkoisuus huomioonottaen suurin osa taimikoista oli kasvatuskelpoisuudeltaan vähintään tyydyttäviä. Huonoimmin oli onnistunut rauduskoivun viljely, erityisesti turvemaiden pelloille.

Hytönen, Sähköposti: jyrki.hytonen@metla.fi

Katsaus

artikkeli 6925, Katsaus

Jyrki Hytönen, Anna Saarsalmi. (2015). Harmaaleppä energiapuuna. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 3 artikkeli 6925. https://doi.org/10.14214/ma.6925

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hytönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Saarsalmi, Sähköposti: –

Tiedonanto

artikkeli 6853, Tiedonanto

Jyrki Hytönen. Tuhkapellettien hajoaminen maastossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 3 artikkeli 6853. https://doi.org/10.14214/ma.6853

Original keywords: pelletit; tuhka; ravinteiden vapautuminen

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa selvitettiin puutuhkasta sekä puutuhkan ja erilaisten jäteaineiden seoksesta telamatriisipuristimella valmistettujen pellettien hajoamista maastossa neljäntoista kuukauden seurantajakson aikana. Pelletit sijoitettiin verkkopusseissa maan pintaan suolle ja kangasmaalle. Tuhkasta ja tuhkasta sekä biolietteestä koostuneiden pellettien ravinnepitoisuudet analysoitiin seurantajakson alussa ja lopussa.

Pellettien massan aleneminen oli suurinta ensimmäisen kuukauden aikana. Tämän jälkeen muutokset olivat hitaampia. Kun pelletit koostuivat tuhkasta, niiden massa aleni neljäntoista kuukauden aikana kankaalla ja suolla 5–7 %. Suuri orgaanisen aineen määrä (lanta tai liete) nopeutti pellettien hajoamista. Erityisen nopeasti hajosivat pelletit, joissa oli kananlantaa. Niiden massa aleni verkkopusseissa seurantajakson aikana 57–59 %.

Pellettien kaliumpitoisuus aleni seurantajakson aikana alle neljäsosaan alkuperäisestä. Pellettien fosfori- ja kalsiumpitoisuudet nousivat hieman. Näidenkin ravinteiden kokonaismäärä pelleteissä laski, kun huomioidaan pellettien massan aleneminen kokeen aikana.

Hytönen, Sähköposti: jyrki.hytonen@metla.fi

Tutkimusseloste

artikkeli 10428, Tutkimusseloste

Lasse Aro, Anssi Ahtikoski, Jyrki Hytönen. (2020). Männyn kasvatuksen kannattavuus suonpohjilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10428. https://doi.org/10.14214/ma.10428

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Aro, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Turku Sähköposti: lasse.aro@luke.fi
Ahtikoski, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu Sähköposti: anssi.ahtikoski@luke.fi
Hytönen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Kokkola Sähköposti: jyrki.hytonen@luke.fi

artikkeli 10348, Tutkimusseloste

Jyrki Hytönen, Hannu Hökkä. (2020). Rakeistetun tuhkan ja irtotuhkan vertailu suomännikön lannoituksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10348. https://doi.org/10.14214/ma.10348

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hytönen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Kokkola http://orcid.org/0000-0001-8475-3568 Sähköposti: jyrki.hytonen@luke.fi
Hökkä, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu Sähköposti: hannu.hokka@luke.fi

artikkeli 9992, Tutkimusseloste

Jyrki Hytönen, Egbert Beuker, Anneli Viherä-Aarnio. (2018). Hybridihaavan kloonien välinen puun, kuoren ja oksien tiheyden, kosteuden ja lämpöarvon vaihtelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli 9992. https://doi.org/10.14214/ma.9992

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hytönen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Kokkola http://orcid.org/0000-0001-8475-3568 Sähköposti: jyrki.hytonen@luke.fi
Beuker, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Savonlinna Sähköposti: egbert.beuker@luke.fi
Viherä-Aarnio, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Helsinki Sähköposti: anneli.vihera-aarnio@luke.fi

artikkeli 7814, Tutkimusseloste

Jyrki Hytönen, Paula Jylhä, Keith Little. (2017). Tuhkalannoitus ja heinäntorjunta suopellon metsityksessä männyllä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli 7814. https://doi.org/10.14214/ma.7814

Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hytönen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Kokkola Sähköposti: jyrki.hytonen@luke.fi
Jylhä, Luonnonvarakeskus (Luke), Vihreä teknologia, Kokkola Sähköposti: paula.jylha@luke.fi
Little, Nelson Mandela University, George Campus, Etelä-Afrikka Sähköposti: Keith.Little@nmmu.ac.za

artikkeli 6936, Tutkimusseloste

Mikko Moilanen, Jyrki Hytönen, Hannu Hökkä, Anssi Ahtikoski. (2015). Lannoituksen puustovaikutukset ja kannattavuus puolukkaturvekankaan männikössä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 3 artikkeli 6936. https://doi.org/10.14214/ma.6936

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Moilanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hytönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Ahtikoski, Sähköposti: –

artikkeli 6309, Tutkimusseloste

Jyrki Hytönen, Anna Saarsalmi. (2015). Harmaaleppävesakoiden biomassatuotos ja lannoituksen vaikutus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 1 artikkeli 6309. https://doi.org/10.14214/ma.6309

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hytönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Saarsalmi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6753, Tutkimusseloste

Jyrki Hytönen, Lasse Aro. (2012). Koivikon biomassatuotos ja ravinnetalous suonpohjalla: 37 vuoden tuloksia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli 6753. https://doi.org/10.14214/ma.6753

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hytönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Aro, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6394, Tutkimusseloste

Jyrki Hytönen, Paula Jylhä. (2008). Pintakasvillisuuden torjunnan ja taimityypin vaikutus kuusen taimien kuolleisuuteen ja kasvuun metsitetyllä pellolla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli 6394. https://doi.org/10.14214/ma.6394

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hytönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Jylhä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5786, Tutkimusseloste

Jyrki Hytönen, Paula Jylhä. Kilpailevan kasvillisuuden ja pintakasvillisuuden torjunnan vaikutus rauduskoivun taimien kuolleisuuteen, kasvuun ja myyrätuhoihin pellonmetsityksessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 3 artikkeli 5786. https://doi.org/10.14214/ma.5786

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Hytönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Jylhä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5687, Tutkimusseloste

Jyrki Hytönen. Puun, turpeen ja kivihiilen tuhkan vaikutus suopelloille viljeltyjen mäntyjen neulasten ravinnepitoisuuksiin ja kasvuun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli 5687. https://doi.org/10.14214/ma.5687

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Hytönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit