Artikkelit kirjoittajalta Tiina Ylioja

Katsaus

Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa

artikkeli 10729, Katsaus - Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa
Matti Koivula, Hanna Koivula, Markus Melin, Heikki Nuorteva, Liisa Vihervuori, Tiina Ylioja, Heli Viiri, Sannakajsa Velmala. (2022). Kotimaisia valtapuulajeja uhkaavat vieraslajihyönteiset – pronssijalosoukko, siperianmäntykehrääjä ja taigamonikirjaaja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10729. https://doi.org/10.14214/ma.10729
Avainsanat: Agrilus anxius; Dendrolimus sibiricus; Dendrolimus superans; karanteenituhooja; Polygraphus proximus; tulokaslaji; vieraslaji
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Ilmastonmuutos edesauttaa useiden hyönteislajien leviämistä alueille, joiden ympäristöolosuhteet eivät ole aiemmin olleet niille tarpeeksi suotuisat. Tällaisia luontaisesti, omin voimin levinneitä tulokaslajeja tavataan Suomessakin. Suurin osa niistä on harmittomia, mutta osa on haitallisia maa- ja metsätaloudelle. Tulokaslajeja potentiaalisesti vaarallisempi ryhmä ovat vieraslajit; ihmisten ja kansainvälisen kaupan mukana leviävät lajit. Uudella alueella vieraslajilta puuttuvat juuri siihen erikoistuneet luontaiset viholliset, kuten loiset ja saalistajat, sekä monet muut kannan kasvua rajoittavat tekijät. Lisäksi uuden alueen eliölajeilla ei välttämättä ole vastuskykyä tai puolustusmekanismeja uutta tuholaista kohtaan. Tällöin vieraslaji voi aiheuttaa merkittävää tuhoa, ja tällaisia esimerkkejä on maailmalta useita. Tässä artikkelissa esittelemme kolme Suomen metsätalouden kannalta mahdollisesti erittäin haitallista vieraslajia: Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva koivun tuholainen pronssijalosoukko (Agrilus anxius LeConte), mäntyjä ja lehtikuusia uhkaava kehrääjälaji siperian­mäntykehrääjä (Dendrolimus sibiricus Chetverikov) sekä useille puulajeille jo sopeutunut, Venäjällä leviävä kaarnakuoriainen taigamonikirjaaja (Polygraphus proximus Blandford). Käymme näiden lajien osalta läpi niiden biologian ja ekologian sisältäen isäntäpuut, loiset ja saalistajat, tuhohistorian sekä kotiseudullaan että vieraslajina, näiden hyönteisten todennäköiset leviämisreitit Suomeen sekä vaikutukset, jos lajit tänne leviäisivät.

  • Koivula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: matti.koivula@luke.fi (sähköposti)
  • Koivula, CSC – Tieteen Tietotekniikan Keskus, Espoo Sähköposti: hanna.koivula@csc.fi
  • Melin, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi
  • Nuorteva, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: heikki.nuorteva@luke.fi
  • Vihervuori, Ruokavirasto, Kasvinterveysyksikkö, Helsinki Sähköposti: liisa.vihervuori@ruokavirasto.fi
  • Ylioja, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: tiina.ylioja@luke.fi
  • Viiri, UPM Metsä, Tampere Sähköposti: heli.viiri@upm.com
  • Velmala, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: sannakajsa.velmala@luke.fi
artikkeli 10728, Katsaus - Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa
Jarkko Hantula, Matti Koivula, Heikki Nuorteva, Tiina Ylioja. (2022). Saarnen merkittävimmät uhkatekijät: saarnensurma, saarnenjalosoukko ja saarnipistiäinen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10728. https://doi.org/10.14214/ma.10728
Avainsanat: Agrilus planipennis; Hymenoscyphus fraxineus; Tomostethus nigritus; metsäpatologia; tuhohyönteiset; vieraslajit
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Ash (Fraxinus excelsior L.) is a relatively rare tree species in Finland, as it is common only in the southernmost part of the country although its distribution area ranges up to Oulu region. Finnish ash trees were free of dangerous pests and pathogens until 1990´s when an ascomycete Hymenoscyptus fraxineus (T. Kowalski) Baral, Queloz & Hosoya causing ash decline was introduced to Europe and changed the situation. Thereafter also hymenopteran Tomosthetus nigritus Fabricius has become more common in Finland due to an unknown reason and can now be considered harmful on the health of ash trees. In addition, the emerald ash borer, Agrilus planipennis Fairmaire, that has caused considerable damage especially in North America, has become a threat to ash trees as it is spreading in Russia towards Finland. In this review we will describe the biology and control possibilities of these three organisms and their distribution history in Finland and elsewhere.

Tieteen tori

artikkeli 6952, Tieteen tori
Sanna Välimäki, Tiina Ylioja, Kari Heliövaara. (2011). Metsien syntyhistorian ja hoitomenetelmien vaikutukset loispistiäisten monimuotoisuuteen Koillis-Kiinassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli 6952. https://doi.org/10.14214/ma.6952
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Välimäki, Sähköposti: sanna.valimaki@helsinki.fi (sähköposti)
  • Ylioja, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heliövaara, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa

artikkeli 10722, Tieteen tori - Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa
Markus Melin, Niko Kulha, Tiina Ylioja, Juha Honkaniemi, Matti Koivula. (2022). Kirjanpainajatuhojen riskeistä erilaisissa metsissä ja niille altistavista tekijöistä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10722. https://doi.org/10.14214/ma.10722
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Melin, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi (sähköposti)
  • Kulha, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: niko.kulha@luke.fi
  • Ylioja, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: tiina.ylioja@luke.fi
  • Honkaniemi, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: juha.honkaniemi@luke.fi
  • Koivula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: matti.koivula@luke.fi

Tutkimusseloste

artikkeli 10692, Tutkimusseloste
Markus Melin, Tiina Ylioja, Leena Aarnio, Katri Hamunen, Seppo Nevalainen, Antti Pouttu, Heli Viiri. (2022). Ytimennävertäjien lisääntyminen metsässä varastoiduissa mäntypinoissa sekä tästä aiheutuva seurannaistuhojen riski pinoja ympäröiville metsille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10692. https://doi.org/10.14214/ma.10692
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Melin, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi (sähköposti)
  • Ylioja, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: tiina.ylioja@luke.fi
  • Aarnio, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: leena.aarnio@luke.fi
  • Hamunen, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: katri.hamunen@luke.fi
  • Nevalainen, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: seppo.nevalainen@gmail.com
  • Pouttu, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: antti.pouttu@kolumbus.fi
  • Viiri, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu; UPM-Kymmene Oyj, Tampere Sähköposti: heli.viiri@upm.com
artikkeli 10655, Tutkimusseloste
Juha Kaitera, Leena Aarnio, Tiina Ylioja, Jouni Karhu. (2021). Mustikanruoste itiöi pintakasvillisuuden lajeilla mutta kuusentuomiruoste vain tuomella kuusen siemenviljelmillä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10655. https://doi.org/10.14214/ma.10655
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kaitera, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu Sähköposti: juha.kaitera@luke.fi (sähköposti)
  • Aarnio, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: leena.aarnio@luke.fi
  • Ylioja, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: tiina.ylioja@luke.fi
  • Karhu, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu Sähköposti: jouni.karhu@luke.fi

Kirjallisuutta

artikkeli 5969, Kirjallisuutta
Tiina Ylioja. (2016). Käytännöllinen käsikirja metsiemme tuhonaiheuttajista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 1 artikkeli 5969. https://doi.org/10.14214/ma.5969
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Ylioja, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Tamminen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6571 (poista) | Muokkaa kommenttia
Luoranen J., Rikala R. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 4 artikkeli 6142 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tuominen S., Balazs A. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6595 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tomppo E., Tuomainen T. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2B artikkeli 5945 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kangas J., (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 2 artikkeli 6532 (poista) | Muokkaa kommenttia
Valkonen S., Ruuska J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 1 artikkeli 5822 (poista) | Muokkaa kommenttia
Melin M., Laakso T. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10522 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Tolvanen A. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10345 (poista) | Muokkaa kommenttia
Päivänen J., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6957 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lilja A., Kokkola M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 3 artikkeli 5780 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nyyssönen A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 4 artikkeli 5896 (poista) | Muokkaa kommenttia
Repola J., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6842 (poista) | Muokkaa kommenttia
Miina J., Saksa T. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6030 (poista) | Muokkaa kommenttia
Ojansuu R., Halinen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6182 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hänninen R., Viitanen J. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 3 artikkeli 6411 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hänninen H., Smolander H. (2024) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2024 no. 0 artikkeli 24007 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kojola S., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6778 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saksa T., Smolander H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6714 (poista) | Muokkaa kommenttia
Pyörälä J., Räsänen T. et al. (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10253 (poista) | Muokkaa kommenttia
Selby A., Petäjistö L. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6206 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tuominen S., Haakana M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 4 artikkeli 6146 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2B artikkeli 6217 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lilja A., Poteri M. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5942 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hantula J., (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10476 (poista) | Muokkaa kommenttia
Maltamo M., (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10235 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hantula J., (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 4 artikkeli 6603 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niemistö P., Hallikainen V. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10538 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kaitera J., Kauppila T. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10553 (poista) | Muokkaa kommenttia
Huhta E., Franke A. K. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5971 (poista) | Muokkaa kommenttia