Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Panu Halme (email), Annika Kangas, Jonna Kangasoja, Atte Komonen, Emma Luoma, Raisa Mäkipää, Sari Pynnönen

Metsien kestävyysmuutosten tunnistamiseen tarvitaan yhteiset mittarit

Halme P., Kangas A., Kangasoja J., Komonen A., Luoma E., Mäkipää R., Pynnönen S. (2022). Metsien kestävyysmuutosten tunnistamiseen tarvitaan yhteiset mittarit. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10686. https://doi.org/10.14214/ma.10686

Tekijät
  • Halme, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä; Jyväskylän yli­opisto, Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylä Sähköposti panu.halme@jyu.fi (sähköposti)
  • Kangas, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti annika.kangas@luke.fi
  • Kangasoja, Akordi Oy, Helsinki Sähköposti jonna@akordi.fi
  • Komonen, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylä; Jyväskylän yli­opisto, Resurssiviisausyhteisö, Jyväskylä Sähköposti atte.komonen@jyu.fi
  • Luoma, Akordi Oy, Helsinki Sähköposti emma@akordi.fi
  • Mäkipää, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti raisa.makipaa@luke.fi
  • Pynnönen, Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti sari.pynnonen@luke.fi

Vastaanotettu 22.12.2021 Hyväksytty 2.2.2022 Julkaistu 4.2.2022

Katselukerrat 1058

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.10686 | Lataa PDF

Creative Commons License full-model-article10686

Metsien käytön kestävyydestä keskustellaan enemmän kuin koskaan. Keskustelusta puuttuu kuitenkin yhteinen näkemys siitä, mitä kestävyys on ja miten sitä mitataan. Siksi on vaikea löytää keinoja kestävämmän metsätalouden rakentamiseksi. Tätä jaettua näkemystä etsitään Jyväskylän yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Akordin Argumenta-hankkeessai. Eri toimijoiden välisellä vuoropuhelulla pyritään löytämään päätöksentekoa helpottavaa yksiselitteistä ja toimijoiden kesken jaettua tietopohjaa – yhteisymmärrystä kestävyysmuutosten mittaamisesta.

Hankkeesta on nyt saatu ensimmäiset tulokset. Vuoden 2021 aikana metsätaloutta, metsäteollisuutta, metsäekologiaa, luonnonsuojelua ja metsien yhteiskunnallista ulottuvuutta yhteen tuonut 15 hengen työryhmä on kolmessa tapaamisessa rakentanut yhteistä käsitystä kestävyysmittareiden nykytilasta ja tavoiteltavasta tulevaisuudesta. Työryhmätyöskentelyä edelsi avoin seminaari, ja jatkossa kehitettyjä indikaattoreita ja mittareita testataan laajasti yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. Lähestymistapa oli uusi. Pienellä, mutta monialaisella keskustelijajoukolla oli mahdollista käsitellä kaikki ehdotetut kriteerit luottamuksellisessa ilmapiirissä ja ruotia niiden valintaperusteita, määrittelyä, mittaamista ja käyttökelpoisuutta perusteellisesti.

Työryhmä tunnisti kestävyysmuutosten kannalta tärkeimpien indikaattoreiden pääluokiksi vesistöjen, metsäluonnon ja ilmaston tilan, metsiä käyttävien terveyden ja hyvinvoinnin, talouden, sekä metsien käytön hyväksyttävyyden. Työskentelyn tuloksena syntyi noin sadan mahdollisen indikaattorin lista ja kriteeristö käyttökelpoisten mittarien jatkokehitystä varten. Moni periaatteellisesti hyvä kestävyysindikaattori arvioitiin lähes mahdottomaksi mitata.

Keskustelu kestävyyden indikaattoreista ja mittareista koettiin merkitykselliseksi. Keskustelijat olivat samaa mieltä siitä, että tarvitaan nykyistä monipuolisempia mittareita. Tästä huolimatta näkemykset erosivat sen suhteen, millaisiin kestävyystavoitteisiin tulisi pyrkiä ja miten. Ryhmä rajasi oman keskustelunsa toteamalla, että metsien kestävyyttä koskevat tavoitteet ja niitä edistävät ohjauskeinot asetetaan poliittisen päätöksenteon tasolla. Käytännön tasolla tavoitteet toteutuvat joko metsissä tehtävinä toimenpiteinä tai niistä pidättäytymisenä. Kestävyysmittarit ovat käyttökelpoisia, jos niiden tuottaman tiedon avulla voidaan todentaa erilaisten ohjauskeinojen aiheuttama muutos ja toimijat pystyvät tämän tiedon nojalla arvioimaan ohjauskeinojen vaikuttavuutta suhteessa kestävyystavoitteisiin.

Osallistujilta kysyttiin viimeisen tapaamisen jälkeen, millainen kokemus työskentelyyn osallistuminen oli. Sitoutuminen riittävän pienen ryhmän tavoitteelliseen keskustelujen jatkumoon koettiin merkitykselliseksi. Useampi mainitsi, että vasta kolmannen työpajan keskustelujen myötä saatiin muotoiltua lähtötilanteeseen nähden uudenlaisia yhteisiä kantoja ja että oma ymmärrys aiheesta syveni ja laajeni.

Osallistujat kokivat oppineensa metsien käytön indikaattoreiden kehittämisestä ja metsien käytön vaikutuksista yhteiskunnan eri tasoilla. Yksi osallistuja vastasi: “Kyllä opin. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys on vielä vaikeampi konkretisoida metsien käytön tasolle kuin etukäteen kuvittelin. Tunteet ja arvot ovat iso osa niitä.”

Vuonna 2022 indikaattorien kehittämistä jatketaan tutkijoiden ja metsäalan toimijoiden vuoropuheluna. Tavoitteena on operationalisoida hankkeessa syntyvät mittarit sillä tavalla, että ne on mahdollista liittää osaksi olemassa olevia suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä.


i “Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista” on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama Argumenta-hanke. Hanketta toteuttavat Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus sekä Akordi Oy. Hanke alkoi toukokuussa 2021 avoimella webinaarilla, ja se jatkuu kevääseen 2023 saakka. https://www.jyu.fi/fi/tutkimus/think.

Hankkeen johtajat:
Panu Halme, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto,
   panu.halme@jyu.fi, puhelin 0408054945,
Annika Kangas, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus,
   annika.kangas@luke.fi, puhelin 0295322461.


Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset