Katsaus
Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa
artikkeli 10729,
Katsaus|Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa
Tiivistelmä |
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Ilmastonmuutos edesauttaa useiden hyönteislajien leviämistä alueille, joiden ympäristöolosuhteet eivät ole aiemmin olleet niille tarpeeksi suotuisat. Tällaisia luontaisesti, omin voimin levinneitä tulokaslajeja tavataan Suomessakin. Suurin osa niistä on harmittomia, mutta osa on haitallisia maa- ja metsätaloudelle. Tulokaslajeja potentiaalisesti vaarallisempi ryhmä ovat vieraslajit; ihmisten ja kansainvälisen kaupan mukana leviävät lajit. Uudella alueella vieraslajilta puuttuvat juuri siihen erikoistuneet luontaiset viholliset, kuten loiset ja saalistajat, sekä monet muut kannan kasvua rajoittavat tekijät. Lisäksi uuden alueen eliölajeilla ei välttämättä ole vastuskykyä tai puolustusmekanismeja uutta tuholaista kohtaan. Tällöin vieraslaji voi aiheuttaa merkittävää tuhoa, ja tällaisia esimerkkejä on maailmalta useita. Tässä artikkelissa esittelemme kolme Suomen metsätalouden kannalta mahdollisesti erittäin haitallista vieraslajia: Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva koivun tuholainen pronssijalosoukko (Agrilus anxius LeConte), mäntyjä ja lehtikuusia uhkaava kehrääjälaji siperianmäntykehrääjä (Dendrolimus sibiricus Chetverikov) sekä useille puulajeille jo sopeutunut, Venäjällä leviävä kaarnakuoriainen taigamonikirjaaja (Polygraphus proximus Blandford). Käymme näiden lajien osalta läpi niiden biologian ja ekologian sisältäen isäntäpuut, loiset ja saalistajat, tuhohistorian sekä kotiseudullaan että vieraslajina, näiden hyönteisten todennäköiset leviämisreitit Suomeen sekä vaikutukset, jos lajit tänne leviäisivät.
-
Koivula,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
matti.koivula@luke.fi
-
Koivula,
CSC – Tieteen Tietotekniikan Keskus, Espoo
Sähköposti:
hanna.koivula@csc.fi
-
Melin,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu
Sähköposti:
markus.melin@luke.fi
-
Nuorteva,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
heikki.nuorteva@luke.fi
-
Vihervuori,
Ruokavirasto, Kasvinterveysyksikkö, Helsinki
Sähköposti:
liisa.vihervuori@ruokavirasto.fi
-
Ylioja,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
tiina.ylioja@luke.fi
-
Viiri,
UPM Metsä, Tampere
Sähköposti:
heli.viiri@upm.com
-
Velmala,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
sannakajsa.velmala@luke.fi
artikkeli 10728,
Katsaus|Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa
Jarkko Hantula,
Matti Koivula,
Heikki Nuorteva,
Tiina Ylioja.
(2022).
Saarnen merkittävimmät uhkatekijät: saarnensurma, saarnenjalosoukko ja saarnipistiäinen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2022
artikkeli 10728.
https://doi.org/10.14214/ma.10728
Tiivistelmä |
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Saarni (Fraxinus excelsior L.) on Suomessa suhteellisen harvinainen puulaji, jota tavataan yleisenä vain eteläisimmässä Suomessa mutta jonka levinneisyys ulottuu aina Oulun seudulle asti. Saarnet olivat Suomessa pitkään vapaita vaarallisista tuhonaiheuttajista, mutta Eurooppaan 1990-luvulla levinneen saarnensurmaa aiheuttavan Hymenoscyptus fraxineus (T. Kowalski) Baral, Queloz & Hosoya -sienen saapuminen maahamme 2000-luvun alussa muutti tilanteen. Sen jälkeen on saarnimetsissä herättänyt huomiota myös aiemmin uhanalaisen saarnipistiäisen (Tomosthetus nigritus Fabricius) runsastuminen tuntemattomasta syystä siten, että sen voidaan katsoa olevan jo haitallinen saarnien terveydelle. Lisäksi eurooppalaisen saarnen tulevaisuuden uhkana on Venäjältä Suomea lähestyvä vierasperäinen saarnenjalosoukko (Agrilus planipennis Fairmaire), joka on aiheuttanut mittavaa tuhoa erityisesti Pohjois-Amerikassa. Tässä yhteenvetoartikkelissa kuvataan näiden kolmen tuhonaiheuttajan biologiaa ja torjuntamahdollisuuksia sekä niiden esiintymishistoriaa Suomessa ja muualla.
-
Hantula,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
https://orcid.org/0000-0002-1016-0636
Sähköposti:
jarkko.hantula@luke.fi
-
Koivula,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
https://orcid.org/0000-0001-6415-4904
Sähköposti:
matti.koivula@luke.fi
-
Nuorteva,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
https://orcid.org/0000-0002-8211-9843
Sähköposti:
heikki.nuorteva@luke.fi
-
Ylioja,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
https://orcid.org/0000-0002-8840-7504
Sähköposti:
tiina.ylioja@luke.fi
Tieteen tori
artikkeli 6412,
Tieteen tori
Matti Nuorteva,
Heikki Nuorteva.
(2007).
Hävinneeksi luokitellun koivutuholaisen, pulskamailapistiäisen massaesiintymä Ylämaalla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2007
numero
3
artikkeli 6412.
https://doi.org/10.14214/ma.6412
artikkeli 6009,
Tieteen tori
Tutkimusseloste
artikkeli 5747,
Tutkimusseloste
Juha Kaitera,
Heikki Nuorteva.
(2010).
Maitikkauute-aineiden vaikutus tervasroson (Cronartium flaccidum ja Peridermium pini) rihmastoviljelmien kasvuun keinoalustoilla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2010
numero
2
artikkeli 5747.
https://doi.org/10.14214/ma.5747
artikkeli 6629,
Tutkimusseloste
Heikki Nuorteva.
(2008).
Elävän latvuksen supistumisen vaikutus neulasten alkuainepitoisuuksiin männiköissä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2008
numero
2
artikkeli 6629.
https://doi.org/10.14214/ma.6629
Tieteen tori
Metsien sienitaudit
artikkeli 6686,
Tieteen tori|Metsien sienitaudit
Juha Kaitera,
Heikki Nuorteva.
Tervasroso – uusinta tietoa taudista ja tutkimuksen suuntia.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2001
numero
3
artikkeli 6686.
https://doi.org/10.14214/ma.6686