Katsaus
artikkeli 5959,
Katsaus
Jarkko Hantula,
Eeva J. Vainio.
(2016).
Sienivirusten potentiaali juurikäävän torjunnassa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2016
numero
2
artikkeli 5959.
https://doi.org/10.14214/ma.5959
artikkeli 5907,
Katsaus
Tiivistelmä |
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Suomeen kulkeutui 1990-luvun alussa Phytophthora cactorum -mikrobi, jota voidaan kutsua jo vakiintuneeksi vieraslajiksi. Sata vuotta aiemmin Eurooppaan levisi strobusmäntyjen mukana Cronartium ribicola, joka aiheuttaa valkomännyn tervasroson 5-neulasmännyillä. Aikanaan maahamme on tullut taimien mukana kaksi, Amerikasta kotoisin olevaa sientä Neofabrea populi ja Entoleuca mammata, jotka aiheuttavat lähinnä hybridihaavalla kuoripoltteeksi ja haavanrosoksi nimetyt taudit. Eviran kasvintarkastuslaboratorio löysi Amerikassa tammenäkkikuolemaa ja Euroopassa heiden ja varpukasvien versopoltetta aiheuttavaa P. ramorum -mikrobia ensimmäisen kerran vuonna 2004. Sitä löytyi paitsi tuontitaimista, myös Suomessa tuotetuilta alppiruusuilta. Uusin vieraslaji on P. plurivora, joka tartutuskokeissa on osoittautunut erittäin haitalliseksi monille kasveille. Lepänruosteen aiheuttava Melampsoridium hiratsukanum on tuhonnut Suomessa lepän lehtiä vuodesta 1997. Muita tulokaslajeja ovat Dothistroma septosporum ja Chalara fraxinea. Ensinmainittu aiheuttaa punavyökariste-taudin, jonka esiintyminen meillä varmennettiin 2008.
C. fraxinea puolestaan liitetään saarnensurmaksi nimettyyn tautiin.
Kasvitautien joukossa on useita, joiden maahanpääsy yritetään estää. Hollanninjalavatautia aiheuttavat Ophiostoma ulmi, O. novo-ulmi ja O. novo-ulmin alalajit ovat kaikki tarkkailtavia lajeja. Vaaralliseksi kasvituhoojaksi on myös luokiteltu tukkien ja muun puutavaran mukana kulkeutuva mäntyankeroinen (Bursaphelencus xylophilus). Tämä sukkulamato leviää hyönteisten mukana mäntyihin, ja ankeroiselle suotuisissa oloissa puut kuivuvat nopeasti. Karanteenilajeihin kuuluu myös Fusarium circinatum, jonka pelätään leviävän meille taimien tai siementen mukana. Pohjois-Amerikassa tunnetaan monia pahoja metsätauteja, jotka saattaisivat osoittautua kohtalokkaiksi metsäpuillemme tänne levitessään. Yksi tällainen olisi männyllä ruostetta aiheuttava Peridermium harknessii.
-
Lilja,
Sähköposti:
arja.lilja@metla.fi
-
Hantula,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Rytkönen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Müller,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Parikka,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Pouttu,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kurkela,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Katsaus
Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa
artikkeli 10728,
Katsaus|Uudet metsätuhoriskit muuttuvassa ilmastossa
Jarkko Hantula,
Matti Koivula,
Heikki Nuorteva,
Tiina Ylioja.
(2022).
Saarnen merkittävimmät uhkatekijät: saarnensurma, saarnenjalosoukko ja saarnipistiäinen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2022
artikkeli 10728.
https://doi.org/10.14214/ma.10728
Tiivistelmä |
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
Ash (Fraxinus excelsior L.) is a relatively rare tree species in Finland, as it is common only in the southernmost part of the country although its distribution area ranges up to Oulu region. Finnish ash trees were free of dangerous pests and pathogens until 1990´s when an ascomycete Hymenoscyptus fraxineus (T. Kowalski) Baral, Queloz & Hosoya causing ash decline was introduced to Europe and changed the situation. Thereafter also hymenopteran Tomosthetus nigritus Fabricius has become more common in Finland due to an unknown reason and can now be considered harmful on the health of ash trees. In addition, the emerald ash borer, Agrilus planipennis Fairmaire, that has caused considerable damage especially in North America, has become a threat to ash trees as it is spreading in Russia towards Finland. In this review we will describe the biology and control possibilities of these three organisms and their distribution history in Finland and elsewhere.
-
Hantula,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
https://orcid.org/0000-0002-1016-0636
Sähköposti:
jarkko.hantula@luke.fi
-
Koivula,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
https://orcid.org/0000-0001-6415-4904
Sähköposti:
matti.koivula@luke.fi
-
Nuorteva,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
https://orcid.org/0000-0002-8211-9843
Sähköposti:
heikki.nuorteva@luke.fi
-
Ylioja,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
https://orcid.org/0000-0002-8840-7504
Sähköposti:
tiina.ylioja@luke.fi
Tieteen tori
artikkeli 10366,
Tieteen tori
Matleena Kniivilä,
Jarkko Hantula,
Juha-Pekka Hotanen,
Jari Hynynen,
Harri Hänninen,
Kari T. Korhonen,
Jussi Leppänen,
Markus Melin,
Antti Mutanen,
Kalle Määttä,
Juha Siitonen,
Heli Viiri,
Esa-Jussi Viitala,
Jari Viitanen.
(2020).
Metsälain ja metsätuholain muutosten vaikutukset arvioitiin – vaikutukset näkyvät vasta osin.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2020
artikkeli 10366.
https://doi.org/10.14214/ma.10366
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Kniivilä,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki
Sähköposti:
matleena.kniivila@luke.fi
-
Hantula,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
jarkko.hantula@luke.fi
-
Hotanen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu
Sähköposti:
juha-pekka.hotanen@luke.fi
-
Hynynen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
jari.hynynen@luke.fi
-
Hänninen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki
Sähköposti:
harri.hanninen@luke.fi
-
Korhonen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu
Sähköposti:
kari.t.korhonen@luke.fi
-
Leppänen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki
Sähköposti:
jussi.leppanen@luke.fi
-
Melin,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu
Sähköposti:
markus.melin@luke.fi
-
Mutanen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu
Sähköposti:
antti.mutanen@luke.fi
-
Määttä,
Sähköposti:
kalleet.maatta@gmail.com
-
Siitonen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki
Sähköposti:
juha.siitonen@luke.fi
-
Viiri,
Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu
Sähköposti:
heli.viiri@gmail.com
-
Viitala,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki
Sähköposti:
esa-jussi.viitala@luke.fi
-
Viitanen,
Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu
Sähköposti:
jari.viitanen@luke.fi
artikkeli 6490,
Tieteen tori
Michael M. Müller,
Tuula Piri,
Jarkko Hantula.
(2013).
Ilmaston lämpeneminen haastaa nykyistä tehokkaampaan juurikäävän torjuntaan.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2012
numero
4
artikkeli 6490.
https://doi.org/10.14214/ma.6490
artikkeli 6250,
Tieteen tori
Arja Lilja,
Jarkko Hantula,
Raija-Liisa Petäistö,
Marja Poteri.
Kasvitautiongelmia taimitarhatuotannossa: havupuiden juurilaho, koivun levälaikku, versosurma, harmaahome ja korot kuusen taimilla.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2004
numero
2
artikkeli 6250.
https://doi.org/10.14214/ma.6250
Näytä lisätiedot
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Lilja,
Sähköposti:
arja.lilja@metla.fi
-
Hantula,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Petäistö,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Poteri,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimusseloste
artikkeli 10553,
Tutkimusseloste
Juha Kaitera,
Tuomas Kauppila,
Jarkko Hantula.
(2021).
Kuusen siemenviljelmillä esiintyvien pintakasvillisuuden lajien alttius kuusentuomiruosteelle.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2021
artikkeli 10553.
https://doi.org/10.14214/ma.10553
Kokoteksti HTML
|
Artikkeli PDF-muodossa |
Tekijät
-
Kaitera,
Luonnonvarakeskus (Luke), Oulu
Sähköposti:
juha.kaitera@luke.fi
-
Kauppila,
Kasvitieteellinen puutarha, Oulun yliopisto, Oulu
Sähköposti:
tuomas.kauppila@oulu.fi
-
Hantula,
Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki
Sähköposti:
jarkko.hantula@luke.fi
artikkeli 6347,
Tutkimusseloste
Henna Vartiamäki,
Jarkko Hantula,
Antti Uotila.
(2009).
Koivun karsintahaavojen infektioalttius purppuranahakkasienelle.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2009
numero
4
artikkeli 6347.
https://doi.org/10.14214/ma.6347
artikkeli 5686,
Tutkimusseloste
Jarkko Hantula,
Eeva Vainio.
Spesifiset alukkeet männyn- ja kuusenjuurikäävän tunnistamiseen suoraan infektoituneesta kannosta.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2003
numero
2
artikkeli 5686.
https://doi.org/10.14214/ma.5686
Kirjallisuutta
artikkeli 6345,
Kirjallisuutta
Jarkko Hantula.
(2009).
Metsäpuiden sienitautitutkimus esittelyssä.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2009
numero
4
artikkeli 6345.
https://doi.org/10.14214/ma.6345
Tieteen tori
Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi
artikkeli 6603,
Tieteen tori|Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi
Jarkko Hantula.
(2014).
Ilmastonmuutoksesta ja kansainvälisestä kasvikaupasta aiheutuvat riskit ja niiden merkitys suomalaiseen metsätalouteen.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2013
numero
4
artikkeli 6603.
https://doi.org/10.14214/ma.6603
Tieteen tori
Tutkijoiden näkökulmia metsäntutkimukseen
artikkeli 6928,
Tieteen tori|Tutkijoiden näkökulmia metsäntutkimukseen
Jarkko Hantula.
(2015).
Tutkimuksen hyödyntäminen yhteis- kunnassa.
Metsätieteen aikakauskirja
vuosikerta
2015
numero
3
artikkeli 6928.
https://doi.org/10.14214/ma.6928
Tieteen tori
Metsien terveys nyt ja tulevaisuudessa
artikkeli 10476,
Tieteen tori|Metsien terveys nyt ja tulevaisuudessa